torstai 30. tammikuuta 2020

Urheilua välineillä vai ilman?

Olin taannoin eräällä kurssilla, jossa jaettiin myös monenlaisia liikuntavinkkejä. Tosin moni liikuntalaji vaati erityisiä välineitä, jotka olisivat maksaneet jonkinkin verran...

- Mietin voisiko esimerkiksi jalkapöydän ja nilkan voimistavaa liikuntaa tehdä vähemmilläkin välineillä, tai halvemmilla market-välineillä.

Ymmärrän toki, että joissakin liikuntamuodoissa on omat välineensä ja on olemassa patentti ko. välineille. Että halvempi välineversio ei olisi riittävän hyvä. - Silti vastustan ajatusta, että välineillä vain pääsen harjoittamaan esimerkiksi jalkapohjia, päkiöitä, varpaita. Kyllä niitä pitää voida harjoittaa ilmankin. Eihän kaikilla yksinkertaisesti OLE varaa välineisiin.



Ilmaista liikuntaa


Kävelen tietoisesti. Astelen koko jalan pituudelta, eli jossakin vaiheissa jokainen jalkapohjan alue koskettaa maata. Astelen rauhallisesti, tunnen liikkeen, metsäisellä polulla. Ei ole parempaa maastoa - jalalle ja mielelle...  Puitakin voi siinä vähän halailla..

Kotona nousen vielä varpailleni paljain jaloin, harotan varpaita, pyörittelen nilkkoja. Minulla on myös Tigeristä ostamani kahden euron pallo, ja sillä hieron jalkapohjia, pallo lattian ja jalkapohjan välissä. Ah, mukavaa!

Kesällä uin ja vesijuoksen meressä. En tarvitse siinä muuta kuin uimapuvun ja pyyhkeen. Se on lähes ilmaista, maksaa siis uimapuvun verran eli keskimäärin noin kympin tai hieman yli vuodessa (jos uimapuvun uusii noin joka 3. tai 4. vuosi).
Talvella sitten uimahallimaksu jos hallissa ui.

Voimistelen kotona napakalla jumppamatolla, jonka olen saanut lahjaksi noin 10 vuotta sitten! Matto on hyvä ja kestävä. Ei kannettavaksi tarkoitettu mutta ei sitä tarvitsekaan kanniskella.

Kaikenlainen pieni taukojumppakin on hyvä juttu. Työn lomassa mikrotauot, jolloin pyöritellä päätä, hartioita, nousta varpailleen ym., on hyvästä, eikä maksa mitään. Aivojumppakin on kivaa, voi tehdä yksin ja voi tehdä yhdessä jonkun kanssa, jos vain mahdollista.


Liikunnan ilo

Jos harrastaa pyöräilyä, tarvitaan tietenkin se pyörä, jonka voi saada hyvinkin edullisesti käytettynä, ja jos juoksua niin hyvät lenkkarit ovat tärkeät; niitä löytää hyvissäkin tarjouksissa esim. XXL stä.

Kuitenkin perusliikunta, se voi ja minusta pitääkin, olla (ainakin lähes) täysin ilmaista, helppoa toteuttaa päivittäin tai useammankin kerran päivässä!

Liikunnan ilo kuuluu kaikille! Sentin venyttäjällekin. Kun kehokin voi paremmin, jaksaa paremmin arjessa; olla tavoitteellinen ja uudistuva.




sunnuntai 26. tammikuuta 2020

Hyvät rutiinit

Mitä useammin toistat jotakin asiaa, sitä paremmaksi tulet siinä. Tapahtuu ylioppimista, toiminto rutinoituu.

Voisikohan vaikka jokaviikkoisen roposen säästöpossuun pudottamisesta tulla rutiini?

Entä kauppalapun kirjoittamisesta, sen sijasta että ostaa kaupasta spontaanisti mitä sattuu.

Tai sinnikkäästä kulujen muistiinmerkitsemisestä? - Voi näistä kaikista tulla rutiineita.

Kun jokin juttu on rutinoitunut, sitä ei tarvitse enää miettiä niin, se tapahtuu kuin itsestään. Ilman suuria ponnistuksia.
No tietenkin pitää olla se roponen minkä säästää. Jospa siitäkin tekee rutiinin, että pitää huolen roposen säästymisestä taskun- tai lompakonpohjalle.

---

Rutiinit auttavat meitä paljosa. Ajatella jos joka päivä joutisi miettimään pesisinkö hampaani vai en, tai missä järjestyksessä muuten teen aamutoimet. Ja muuta hassua.
Olisi se aikaavievää.

---
Rutiinit pitää arjen kasassa. Hyviä rutiineja voi luoda. Turhista toki voi luopua.


torstai 23. tammikuuta 2020

Blogeja sentin venyttämisen tueksi

Tässä joitakin säästäväisyys- ja säästämis- sekä omavaraisuusblogeja:




Omavaraisuushaaste

Eurotarkka

Vaurastuminen
                                                                                             

Holvin Hoitaja

Puoli miljoonaa pääomaa

 Riippumattomammaksi


 Dyykkauksesta:

Onnen tongintaa


Kirpparielämää ja kodinraivausta:                 👍

 Arkijärki

Vireä vimma

Paikka kaikelle



tiistai 21. tammikuuta 2020

Hävikkiverkkokaupoista aleruokaa


Hävikkiin muuten joutuvaa ruokatavaraa myyvät esimerkiksi ruoan verkkokaupat Fiksuruoka.fi ja Matsmart.fi

Tein sitten lopulta minäkin ensimmäisen ostokseni Fiksuruoasta, kun toimituskulut olivat 0 euroa, pienelläkin tilauksella, min. 20 euroa. Tilasin mm. keksejä, näkkäriä, maissikakkuja, sipsejä, suklaata, kahvia ym. vähän ekstraa, mutta käyttökelpoista:)



Parhaillaan odottelen pakettia lähimpään noutopisteeseen. Ostokseni maksoivat 20,54 euroa. Tuotteita oli yhteensä 21 kpl.

Fiksuruoka.net ssä on menossa kampanja, jolla saa 5 euron alennuksen 1. tilauksesta sekä ilmaisen kuljetuksen Schenkerin toimipisteisiin, esim. R-kioskeille - ystäväkoodin kautta, ks. alla.

Poikkeuksellisesti jaan tämän tässä. Kyllä vaan, saan sitten bonusta itse, jos käytät koodia – kuten saat Sinäkin kun/jos jaat koodia ja sitä käytetään.

Tämän ihmeempää kuvaa minulla ei vielä ole Fiksuruoasta. Jotkut kehuvat paljonkin. Jotkut taas vaikeasti löytävät sieltä ostettavaa itselleen.
Isompi perhe tai ystäväporukka hyötyy varmaan eniten Fiksuruoan alennuksista, paljon kun on suurpakkauksia – joita sitten jakaa ja käyttää suht ajoissa pois. Kysehän on hävikistä, eli päivämääriä ei tuotteissa ole aina kovin pitkälle.

Kohtalaisen samanlainen on Matsmart.fi. 

Hävikkiruokakauppa Redissä Kalasatamassa myy mm. vihanneksia ja kuivatuotteita.

Hävikkiravintola Loopista Lapinlahden Lähteellä saa hyvää lounasta, normaalilounashintaan toki- keittolounas edullisempi vaihtoehto sisältäen sekin jälkkärin ja kahvin.


Sitten vain kokeilemaan Fiksuruokaa: tästä



JK. Tilaukseni saapui läheiseen R-kioskiin kahdessa päivässä. Tilaus oli kuten pitikin. Täytyy sanoa, että nyt riittää keksejä, näkkärii yms. koko kevääksi:)


sunnuntai 19. tammikuuta 2020

Muistiinmerkitsemisen voima

Tavoitteita on hyvä laatia. Ihan paperille.

Voi ostaa vaikka sinisen vihon ja tehdä sinne asianmukaiset sarakkeet

Sarakkeesta löytyisivät tavoite, tavoitteen toteutuma ja esimerkiksi mikä auttoi, miksi onnistuin tai miksi en onnistunut niin hyvin ja mitä voin tehdä toisin ensi kerralla.

Huomasin miten eräässä kirjakaupassa oli monenlaisia päiväkirjoja; yksi päiväkirjoista oli nimeltään Tavoitepäiväkirja. Vilkaisin mitä tämä noin 10 euroa maksava tavoitepäiväkirja oikein sisälsi. - Siinä oli merkattu vuoden jokaiselle kuukaudelle useita tavoitteita ja kunkin tavoitteen kohdalle oli tila kirjoittaa että onnistuiko tämä ja miten voisin onnistua ensi kerralla paremmin. Jotenkin näin.

Tavoitteita oli ihan valtavan paljon, että minua se jo heti ensisilmäyksellä stressasi!
Itseasiassa en ainakaan itse lähtisi toteuttamaan kovin montaa tavoitetta kerralla.


↔↔↔





Kun lähtee opettelemaan uutta, ja toimimaan eri tavalla kuin ennen, määrittelemänsä tavoitteen suuntaisesti, niin tässä tottumus tulee avuksi: mitä useammin toistat jotakin asiaa sitä helpommaksi se tulee, siitä tulee rutiini.

 Määrätietoisella suunnittelulla ja toteutuksella löytää uusia hyviä rutiineja. Ja aika on ystäväsi.





Kalenteri on aika hyvä muistiinmerkitsemisen paikka muuten sekin.
Käytän itse kännyn kalenterin lisäksi paperista pientä kalenteria, johon merkitsen samat menot kuin puhelimenkin kalenteriin. Merkitsen lisäksi joitakin tavoitteita, mitkä haluan olla saavutettuna tiettynä aikana; loppukeväästä, syksyllä, jouluun mennessä…



Lahjaksi saamani muistikirjan kannesta


torstai 16. tammikuuta 2020

Kirpparit koukuttaa

Vieraskynä kirjoittaa:

Olen käynyt säännöllisesti kirpputoreilla jo pari vuosikymmentä. Rahaa on säästynyt erityisesti lastentarvikkeiden hankinnassa. Hoitopöytää, vauvanammetta ja pinnasänkyä kun tarvitaan vain hetken ja ne eivät juuri vuoden kahden käytöstä kulu. Myös monet toppahaalarit ja lastenkirjat olen löytänyt edullisesti sekä Hämeenlinnan että Lahden kirpputoreilta. Mainittakoon, että pääkaupunkiseudun kirppareista vain Hietalahden ulkokirppis on tuttu. Siellä oli aikanaan mukava käydä ja paljon kaunista tarjolla. Hyviä kesän matkakohteita muuten nämä erilaiset kirpputorit – ja lähes aina paikalla on myös kahvilamyyntiä.

Kaapit tyhjäksi     

Koska monet tavarat käyvät ajan myötä tarpeettomiksi tai vaatteet pieniksi, on hyvä vuokrata oma kirpparipöytä. Kun tavara on monipuolista, siistiä ja hinta maltillinen, niin homma toimii. Pöytä kannattaa varata pidemmäksi aikaa, jolloin viikkohinta on halvempi ja tavara ehtii löytää ostajansa.
Kirpputorikaupassa sesonki on tärkeää ottaa huomioon. Talvitakit ja luistimet menevät kaupaksi vain myöhään syksyllä, kesämekot alkukesästä. Mitä monipuolisempaa tavaraa saat esille, sitä varmemmin kauppa käy: jotain pientä lapsille, astioita ja vaatteita naisille, työkaluja ja levyjä miehille. Kun perheen pienet tulevat ihastelemaan heppakirjoja, niin helposti äitikin tarttuu tilaisuuteen ja ostaa lähestyvää joulua ajatellen kauniin lahjapurkin tai jouluiset patalaput. Jo ihan sen edullisen hinnankin houkuttelemana.
                                                                         

Mikä kaikki myy?

Kun kaapit on pengottu ja tavaraa on riittävästi, niin kannattaa kiertää katsomassa, mitä tavaraa muut ovat panneet tarjolle ja samalla saa kuvan hintatasosta. Joskus jostain tavarasta on selvää ylitarjontaa ja se vaikeuttaa myyntiä. Marraskuun kirpputorikokemukseni perusteella Karelia-sarjan astioita ei nyt kannata myydä, niistä on selvästi ylitarjontaa. Lasitavaraa on myös runsaasti myynnissä, mutta Iittalan Kastehelmi-astiat ja Ölkky-lasit ovat kysyttyjä – toki vain kohtuuhinnoin. Myös 70-luvun kuvioidut emalikulhot tekevät hyvin kauppansa. Kirjat eivät sen sijaan mene oikeastaan ollenkaan kaupaksi.

Ja muista se edullinen hinnoittelu – tuotteilla ei tässä kohtaa saa olla liiallista tunnearvoa, tai sitten ne vaan täytyy jättää kotiin. Kannattaa miettiä jo hinnoitteluvaiheessa, että on valmis luopumaan kaikista niistä tavaroista, jotka vie myyntiin. Ja tosiaan, kirpputorijakson päätyttyä itsekin poistan hintalaput ja vien kaikki loput tavarat suoraan Fidan, SPR:n tai Pelastusarmeijan kirppikselle. No, lastenkirjoja olen toki lahjoittanut tuttavien lapsille, silloin kun tiedän heidän lukutottumukset.

Koukuttavaa

Tilityspäivänä on aina jännittävää nähdä, mitkä tavarat ovat tehneet kauppansa. Ja kumma kyllä – usein kun omaa pöytää katsoo, on vaikea hahmottaa mitä sieltä on ”kadonnut”. Yleensä myynti tilitetään kerran viikossa – suoraan käteisenä. Samalla saa tuotteiden hintalaput, joten voi tarkistaa tilityksen oikeellisuuden. Hurja tunne, kun saa useita kymppejä, joskus jopa satasia, suoraan käteen. Ja ihan vaan siksi, että on siivonnut kaappeja ja komeroita turhasta ja vanhasta tavarasta. Nämä ovat sitten niitä rahoja, joita voi huoletta käyttää viihteeseen ja itsensä hemmotteluun!

Keväinen auringonpaiste saa ainakin minut siivoamaan isosti – usein olenkin pitänyt kirpputoripöytää juuri keväällä. Mikä siihen koukuttaa? No, varmaankin se käteinen extra-raha. Samoin se, että tietää tavaroidensa saavan arvoisensa uuden kodin. Tästä luontokin tykkää ja ilmastonmuutos siirtyy kenties taas piirun verran kauemmas tulevaisuuteen.
                                                                                                 

Nähdään kirpparilla 😄

Liisa Helamaa
Elintarviketieteiden maisteri, MQ

maanantai 13. tammikuuta 2020

Ruoan dyykkauksesta


Dyykkaus on aina välillä otsikoissa.

Dyykkaus vähentää hävikkiä tai siis dyykkaushan on hävikin käyttöönottoa.

Luin juuri mielenkiintoisen artikkelin miehestä, jonka ruokakustannukset olivat 0 euroa, koskapa hän dyykkaa ruokansa. Ks. Dyykkarin ruokalasku..

Dyykkaus tuntuu vähän hankalalta ja vaaralliselta. Monet roskikset ovat lukossa ja sitten niin, löytääkö sitä puhdasta ruokaa. Miksi ei, kuten yo. artikkelistakin voidaan lukea.


Mutta miten paljon meneekään hävikkiin.. paljon, tässäkin sen näkee.


Hävikin välttäminen, hävikin hyväksikäyttö on hyviä asioita.

Kodeissa voidaan välttää hävikkiä kun ei osteta liikaa,  kun uskalletaan syödä jo vanhentuneenkin päivämäärän tuotteita, kun valmistetaan ruokaa luovasti rippeet hyödyntäen, järkeä käyttäen.

Ilmasto on ystävämme, ollaan mekin sen. Vältetään hävikkiä ja käytetään hävikki.

Tammikuinen maisema Espoosta
Lue myös blogipostaukset ruokahävikistä, 0sa 1. ja osa 2.sekä osa 3.


Teemu A kirjoittaa blogissaan dyykkauksestaan


BLOGEJA DYYKKAUKSESTA YMS:

Onnen tongintaa
Kokonainen elämä edessä
Kotipellolla



lauantai 11. tammikuuta 2020

Syömään yhdessä


Yhteisöruokailuissa saa pienituloinen, eläkeläinen, työtön helpotusta arkeen. Samalla kauppojen hävikki tulee hyödynnettyä.

Ks. kevään 2020 ruokailujen paikkoja ja aikoja tästä:

Helsingin seurakuntien yhteisöruokailuja



Ruoanjakeluita on osittain samoissa paikoissa kuin ruokailuja. Monilla vapailla seurakunnilla on niin ikään jakeluita.

Hyvä välillä vaihtaa ruokapöytää ja niin, -seuraakin:)

---

Hävikkiruoan hyödyntäminen on hieno asia. Yhteisöruokailutkin voi ottaa sellaisena ja sinne vaan jokainen kynnelle kykenevä. He, joilla on varaa maksaa ruokailusta enemmän, voivat niin tehdä, ja kustantaa siten jonkun toisen ruokailun:) Hyvä lisääntyy.




torstai 9. tammikuuta 2020

Boltsi ja Härkis


Ostin kerran nälissäni tällaisia boltseja. Hinta 2,49 euroa/paketti.
Näitä on kahta lajia: naturel ja chilisiä. Mukaan tuli juuri chiliboltseja.

Boltsit ovat kaura-siemenpyöryköitä. Siis hyvin proteiini- ja kuitupitoisia. - Tämä boltsisatsi oli itselleni riittoisa, siitä riitti viiteen ateriaan lisukkeeksi. Parhaiten tämän tulisen maun kanssa sopi mieto jugurttikastike.

Joskus kiireessä ostaa valmisruokaa ja tämä oli muuten hyvä ostos mutta makuuni hieman liian chilinen. Ensi kerralla ostan sen ei-chilisen.

Paitsi Boltsi on muitakin vegaanisia menestystuotteita viime aikoina kasviksista kehitetty, kuten nyt monet kauravalmisteet.  👉👉



Härkäpapu on oikein trendiruoka. Ennen vain eläinten rehuksi kelvanneen härkäpavun ravintoarvot on löydetty. Härkäpavut ovat myös monikäyttöisiä.

Juureshärkispihvit


Härkäpapua myydään erilaisissa muodoissa. On rouhetta, murua, suikaletta ja pyörykkää sekä pihviä.Valmiit einekset ovat kalliimmanpuoleisia näissäkin. Härkäpapupihvit 250 gr maksaa noin 4 euroa/pkt. Enemmän kuin kaura-siemen- tai nyhtökaurapyörykät.

Olen itse käyttänyt härkäpapua (ostettuna) vain rouheena, pussi n 3,50 e /350 gr ja siitä saan juureshärkispihvejä kymmenittäin. Sanoisin että ko. valmiste ei ole silloin kovin kallis. Toisaalta siinä on runsaasti myös hernejauhetta, joka herne taas on niitä halvimpia palkokasveja.. Prosessointi siis maksaa.

Härkäpapu on muuten helppo kasvatettava, palstallaan tai pihallaan, säkissä vaikka, viihtyy perunan seurana ja hyödyttää samalla perunan kasvua. - Itse kasvattamia papuja voi keittää lisukkeeksi, pakastaa, lisätä kasviskeittoon tai käsitellä pihviaineksiksi.

Kasvisruoka yleensä on ilmastoystävällisempää ja usein terveellisempääkin, kasviksia voi itse kasvattaa ja niistä on hauska kokata, vähälläkin vaivalla.

 

Härkäpapu
Raaka-aineista valmistetut ruoat ovat yleensä monin verroin edullisempia.
Ajatellaan vaikka vanhaa kunnon hernekeittoa, euron pussista kuivattuja herneitä saat lukuisia annoksia hernekeittoa!
Kikhernetkään eivät ole kovin kalliita kuivattuina, eivät myöskään linssit, ruskeat ja valkoiset pavut ym.ym.

 Joskus on toki käytännöllistä käyttää valmista, vaikkapa silloin kun on lähdössä matkalle ja jääkaappikin jo syöty tyhjäksi, pari ruoka-annosta kuitenkin vielä tarvitsee..

Myös kun alennusprosentit ovat 60, voi olla järkevää ostaa joitakin ale-eineksiä, pääseepä välillä helpommalla ruoanlaitosta. Arvonsa on levollakin. Paitsi että nyt on kai alkaneet härkäviikot 👀  


Lue myös blogipostaus taloudellisesta ruoasta

sunnuntai 5. tammikuuta 2020

Itsemyötätunto ja itsekuri


Kirjoitin aiemmassa blogipostauksessani itsemyötätunnosta, miten sitä tarvitaan, jotta muutoksen alkuun voisi olla mahdollista päästä.

Itsemyötätunto auttaa paljossa. Kun on kipeä, kun on ollut rankkaa, kun on rankkaa… Anna itsellesi aikaa tunnustella oloasi, anna lupa tuntea tunteita, anna lupa levätä.

Tunteissa voi helpolla pudota samaan vanhaan ajatusmalliin. Että 'näin mulle aina käy..'
- Jos voi tarkastella tilanteita ulkoapäin ja nähdä tässä ja nyt - tilanne, niin saattaa todeta että tämä ja tässä on nyt jotakin mistä voisi oppia tai: oliko tässä kuitenkin jotakin hyvää.

Jos ei ollut niin sitten itsemyötätuntoa peliin. Jokainen epäonnistuu joskus.

¿¿¿

On lupa tuntea kaikenlaista.

Vihastuminenkin on normaalia, esimerkiksi kun kohtaa vääryyttä. On myötätuntoista itseä kohtaan kun ei koita kaikin voimin torjua vihastumistaan.




Mitä itsekuri tähän sitten liittyy lainkaan?

Se onkin.. aika eri juttu. Ja toisaalta, se on myös tuon myötätunnon kääntöpuoli. Kun annat itsellesi aikaa, rajaat itseäsi ympäristöstä, teet tilaa uudelle, että uusi pääsee alkaa pesiytymään luoksesi, sitä on myös vaalittava kurinalaisesti.

Eli paremmin sanottuna määrätietoisesti.

Otat askelia, määrätietoisesti. Käytät hyväksesi koettua, elettyä, ja tietoasi, taitoasi, ja muita kulkijoita. (Samalla voit auttaa heitäkin.)

Kohti tavoitteita  lempeän määrätietosesti!



torstai 2. tammikuuta 2020

Tilastojen kertomaa

Vieraskynä kirjoittaa:

Tilastot ovat luotettavampia kuin yleisesti luullaan.

Sentinvenyttäjän tulee olla perillä rahatilanteestaan.
Oma kirjanpito auttaa tässä ja tilastot ovat oiva vertailukohde.


Ruokako suurin kuluerä?

Tilastojen mukaan kotitalouksien kaikista käytettävissä olevista tuloista vain 12 % menee ruokiin ja alkoholittomiin juomiin. Tässä on tapahtunut huimaa laskua, sillä vielä 1980-luvun lopulla ruokaan kului yli 25% kaikista tuloista. Absoluuttisesti mitattuna varallisuutemme on kasvanut huimasti.

Ruokakaupassa kannattaa toki käyttää harkintaa, seurata tarjouksia, ostaa kaupan omia merkkejä ja sesongin kasviksia ja juureksia. Niitä kotimaisia! Näin säästää sekä kukkaroa että luontoa. Mutta… jos isoja rahoja haluaa säästää, kannattaa vilkaista tilastoja uudelleen.

2000-luvun kulurakenne

Palveluihin ja vapaa-aikaan käytetään perheissä nykyisin paljon rahaa. Tämän sektorin tarjonta on räjähtänyt 2000-luvulle tultaessa. Kulutamme jo keskimäärin 25% tuloista vapaa-aikaan, mukaan lukien tietotekniikka. Ehkä onkin analysoitava, onko ostettava uusin tietokone, tabletti, älypuhelin tai kanavapaketti? Miten suuret ovat puhelin- ja nettilaskut? Ja heti kun lasku näyttää mielestäsi liian suurelta, vertaile ja pyydä tarjouksia.

Entä kauneus- ja hyvinvointitarjonta? Puhtaus ja terveys -siivun menot ovat tasaista 10 % luokkaa olleet jo pitkään. Siis lähes yhtä suuri osa, kuin ruoka ja ruokajuomat!

Kosmetiikkatuotteet ovat hinnakkaita. Usein valikoimasta löytyy halvempi vaihtoehto – tai käyttöä voi vähentää.

Terveydestä kannattaa aina pitää huolta, joten jos lihaksia kiristää, suo itsellesi hieronta tai mene kylpylän/uimahallin vesihierontalaitteen käsittelyyn! Sentin venytyksestä ei ole tarkoitus tehdä liian vakavaa tai arkista – päinvastoin!

Tilastot paljastavat vielä, että tupakointi ja viinanjuonti maksaa, kulkemiseen ja asumiseen kuluu paljon rahaa; asumiseen pääkaupunkiseudulla ja kulkemiseen maaseudulla. Maalla auton pitäminen on välttämätöntä – ja perin kallista.

Keskiarvot ja yksilöt

Tilastojen keskiarvoja kannattaa lähestyä kriittisesti. Vaikka ne kuvaavat hyvin maan vaurastumista, ne eivät anna kuvaa eri ihmisten ja ihmisryhmien tilanteista. Esimerkiksi ruokakulujen osuus käytettävistä olevista tuloista on aivan eri suuruinen hyväpalkkaisen keski-ikäisen pariskunnan taloudessa kuin vaikka työttömän yksinhuoltajan taloudessa, jossa on useampi kasvuikänen lapsi.

Olisikin tarpeen tehdä oma seuranta, mihin sektoreihin oman talouden rahat oikein kuluvat.
On monia ilmaisia talouden seurantaohjelmia joita voi hyödyntää. Tällainen on esimerkiksi PENNO.

Venytetään senttiä hyvillä mielin ja tietoisina siitä, mihin omat rahat käytämme!



Sektorit jaoteltuna:

Palvelut ja vapaa-aika (TT mukana)
Kulkuvälineet ja liikenne
Puhtaus, terveys ja kodinhoito
Asuminen ja energia
Vaatteet ja kengät
Ruoka ja alkoholittomat juomat
Tupakka ja alkoholi 



Tilastoista lisää Tilastokeskuksen sivuilta 

Lisäys 12.1.2020 Ruokatiedon Tietohaarukka


Liisa Helamaa
Elintarviketieteiden maisteri

Blogitekstisuositus

Turvaverkot pettävät

Monisairaana työttömänä elämästään kertoi Anu Kolmonen. Lue tästä ja katso tästä Lyhyesti, mistä on kysymys.. Kysymys on ihmeparantumisesta!...

Suosittuja postauksia