Ruokaostokset Lidukasta

Välillä on kiva tsekata mitä kaikkea rahalla saa. Pyrin siihen ettei ruokaan ja päivittäistavaroihin menisi viikossa ainakaan yli 70 euron. 

Alkuviikosta meni ruokaan alle 20 e. Pääruoaksi valikoitui uudet perunat. Annabelle oli tarjouksessa alle 2 e kg. Raejuustot 400 g 2 prk yhteishintaan 4 e ei paha. Ja iso ruukku jääsalaattia vähän yli 1 e. Banaanit normiedullisia. 

Kotona onkin yleensä leipää, juustoa, Alentajaa, kauramaitoa, linssejä, hapankaalia, munia. 

Lidlin Annabellet oli muuten tosi hyviä. Suosittelen.

Oman sadon valmistumista odotellessa..

🏵🏵🏵

Hinnathan vaan nousseet.. ei ihme että rahaa hupsahtaa helpolla yli budjetinkin:

Kuluttajahinnat nousivat kesäkuussa 1,9 prosenttia | Uutisia lyhyesti | Yle https://share.google/4w55cJoTwhhjDoCEv

Niukkuus ei aktivoi

 – Oletus siitä, että niukkuudella olisi aktivoiva tai tehostava vaikutus on ristiriidassa sen tiedon kanssa, että niukkuus johtaa keskittymään päivästä toiseen pärjäämiseen, toteaa väitöskirjatutkija Elina Turunen tutkimuksessaan.

- Haastavissa tilanteissa elävillä ihmisillä on paljon omaan elämään liittyviä pyrkimyksiä, mutta esimerkiksi mahdollisuuksien puutteen, vähäisten voimavarojen tai niukkojen taloudellisten resurssien vuoksi he eivät usein pysty tekemään sitä, mitä haluaisivat.

- Oman elämän hallinnan heikentyminen tai estyminen aiheutti epävarmuutta. Pystyvyys ja oman elämän hallinta olivat tärkeitä itsenäisyyden ja elämän mielekkyyden vuoksi.

Väitöstutkimuksessa nousivat myös esille kokemukset kuulumattomuudesta ja hyväksynnän puutteesta. Haastavissa elämäntilanteissa oleville oli tärkeää saada arvostusta sosiaalisissa suhteissa. Sosiaalisista suhteista sai tukea pärjäämiseen, ja myös palveluissa sosiaaliset tekijät olivat keskeisiä.   

Hyvinvointivaltio voisi Turusen mukaan vaikuttaa konkreettisesti pystyvyyteen ja itsenäisyyteen esimerkiksi mahdollistamalla ihmisen voimavaroja vastaavan toiminnan tai työskentelyn, kokeilemalla entistä ennakoitavampaa toimeentuloa ja panostamalla sellaiseen politiikkaan, joka mahdollistaa ihmisten oman toiminnan.

Lähde: Helsingin yliopiston tiedote 25.2.25.

Minustakin jokainen itsestään selvästi tarvitsee pystyvyyden ja elämän hallinnan kokemusta. Unelmia. Arvostustakin kaipaa jokainen. Muut ihmiset merkitsevät paljon, myös ne 'luukut' missä asioidaan, miten siellä kohdataan. 

Aika moni joutuu keskittymään selviytymään päivä päivältä, ja kokemukset ovat sen myötä pystymättömyydestä, epävarmuudesta ja huonommuudesta. Ei kenenkään soisi joutuvan kokemaan tuota. 

- Nyt vuoden 2025 Suomessa valitettavasti yhä useampi joutuu. Sentin venytys on hyvästä kaikille meille, mutta jossakin tulee raja vastaan.

Väitöstutkimus:

Valtiotieteellinen tiedekunta. Helsingin yliopisto (University of Helsinki)

Pystyisin paljon enempään

Köyhyydessä ja muissa haastavissa tilanteissa elävien selviytyminen 2000-luvun alun Suomessa

Elina Turunen

2025

Asumispakkaus - mikä loistoidea

Luin uutisen asumispakkauksista nuorille:

Asumispakkaus mahdollistaa monen tuusulalaisnuoren ensikotiin paistinpannun, vessaharjan ja petivaatteet | Kotimaa | Yle https://share.google/6n9weRvrru8n5BCMN

Tuohan on loistoidea. Konkreettisia joka kodissa tarvittavia tavaroita ensimmäiseen omaan kotiinsa muuttavalle, lakanoista ja ruoanlaittovälineistä  siivoustarvikkeisiin. Kutakuinkin kannustavaa, että on jostakin mistä aloittaa. Kaikilla ei ole vanhempia jotka auttaisivat. Ja rahasta on tiukkaa. Arjen hallinta ei välttömättä ole helppoa kun muutos. 

Asumispakkaus toteutuu jonkun hyväntekijän lahjoitusrahoilla, lämpimiä ajatuksia siis taustalla myös. 

- Tällaiset pakkaukset soisi laajenevan muuallekin päin Suomessa.

Henkistä huoltovarmuutta

Ruotsi kehottaa kansalaisia viljelemään ruokaa ikkunalaudalla kriisin varalta – kysyimme, pitäisikö Suomessakin | Päijät-Häme | Yle https://share.google/yQmOZB5in593CkRf5

Minusta on itsestäänselvää että kotivaraa on. Ja että jotakin aina kasvattaa itsekin. Keittiössäni kasvaa ituja, parvekkeella yrttejä ja kasvimaalla vihanneksia.

Tuo henkinen kriisinkestävyys on tärkeä. Sehän on myös sitä resilienssiä. Että sopeutuu vaikeissa tilanteissa, pysyy vakaana ja löytää keinoja. Luottaa siihen, että selviytyy. Jokapäiväisissäkin tilanteissa tätä kysytään, pienissä ja joskus isommissa asioissa. - Viljely vaikka pienestikin, siellä ikkunalaudalla vaikka, voi osaltaan tuoda selviytymisen tunnetta. Kasvun seuraaminen on sitäpaitsi myös hauskaa.

🩵🩵🩵

Nämä ajat koettelevat kestävyyttämme. Joskus pelko on se pahin vihollinen. Minä en tiedä miten luovia realismin ja pelon välimaastossa. Paitsi että luottaa hyvään, joka päivä. - Onko se realismia? Ehkä ei, mutta minulle se on se vaihtoehto.

Ennen muuten oli suorastaan kansalaistaito osata viljellä, marjastaa ja sienestää. Nyt jotkut osaavat, jotkut ei. Ja kaikki ei tietenkään pysty, liikunnan tai muun terveyden rajoitteiden vuoksi. 

Hätätilanteissa heitä jotka tarvitsevat eniten apua, autetaan ensin. Näin ainakin on luvattu. Jokaisen on kuitenkin hyvä pitää pientä kotivaraa, se on selvä ja siihen Huoltovarmuuskeskus meitä kehottaa.

Jk.25.6.25:  Korpimuija julkaisi eilen 24.6 you tube - kanavallaan videon siitä, miten hän varautuu. Kannattaa katsoa!

 

Hinnoista, miten rahat riittää

Tässä hintojen laskusta uutisoi S ryhmä.

Osa kauppojen omien merkkien tuotteista tosiaan laskee, S- ja K- ryhmässä. Lidl mainostaa myös aika ajoin hintojen laskusta.

Me ruokaa ostavat ja varsinkin vähävaraisemmat - työttömäksi joutuneet, osa- aikatyöläiset, pieneläkeläiset, opiskelijat, pitkäaikaissairaat sitten testataan, onko näin käynyt, onko ne hinnat laskeneet. Syytähän olisi kun monella on käytettävissä huomattavasti vähemmän rahaa kuin ennen.

Kahvia tuli hamstrattua kymmenkunta pakettia kun sitä joulun aikaan oli S ssä 3,45 e pkt. Joskus hamstraan jotakin muutakin mikä säilyy.

Niin paitsi ruokaa tarvitsemme myös lääkkeitä. Ja niiden hinnat nyt nousee. Alkuomavastuu lääkkeissä nousee myös.

Perusruoka ja välttämättömät lääkkeet on asioita joista ei voi juuri tingata. Eikä asumismenoista jotka on mitä on.

Kun tulee tilanteita että pitää tingata niin se on kuitenkin usein juuri ruoasta.

Missä kohtaa tilanne on vaikea? Se on varmaan yksilöllistä. Yksinasuvan elämä on myös kalliimpaa. Esom. ruokaa kun tekee isomman erän, isommassa taloudessa, niin ruokamenot henkilöä kohden pienenee, kuten muutkin perusmenot.

Jos joutuu elämään rimaa hipoen selviytyen, voimat menee paljolti siihen. Yllätyksiäkään ei saisi tulla. Ja niitä kuten vaikka että jokin laite -kuten pesukone tai pakastin- hajoaa, tai joku varastaa polkupyöräsi, voi tulla.

Yksin eli jos ei ole huollettavia, tällaiset tilanteet ei sitten ehkä satuta samalla tavalla kuin jos on lapsia tai muita, joista myös on vastuussa. Lapset ovat aina kaikkein haavoittuvimmassa asemassa.

Kun laskuja kertyy ja niitä jää maksamatta, on edessä ulosotto. Jo tätä ennen on parasta hakea apua!!

 Oman talouden kirjanpitoa kannattaa pitää. Silloin ainakin on selvillä siitä, missä mennään. Sentilleen.  Ja näitä laskelmia tarvitsee jos hakee apua.

Toimeentulotukijärjestelmä on aika mekaaninen. Hyväksyttävät menot on ne mitkä on. Muitakin menoja kun on, niin ne juuri voivat olla romahduttaneet tilanteen.

Kirkon diakonia- apu on käsittääkseni se viimesijainen vaihtoehto. Siellä voi olla joustoakin enemmän.

Jos muuten ihmisiä passivoidaan kuten esimerkiksi toimeentulotukijärjestelmä helpolla tekee, esim. eli ei saa säästää rahaa, niin se ei oikein voimaannuta ketään.. Olen sitä mieltä että säästää kannattaa silti, vaikka possuun pöydän reunalla. Tavoitteeseen joka voi olla iso tai pieni. Itse säästösumma tai jokin kohde. Pienetkin tavoitteet motivoi.

 Tilanteessa kuin tilanteessa, aina kun voi itse vaikuttaa, tsempata jossakin, se on hyvästä. Niin se muuten on näissä nivel- ja muissa pitkäaikaissairauksissakin, kun voi vaikuttaa, se pitää toivoa yllä.

Ja me tarvitaan tsemppiä myös muilta! Olen miettinytkin nuukailukerhon perustamista. 

Facessa nuukailuryhmiä löytyykin jo, mm: Säästäjät ja sentinvenyttäjät. Hyvä ryhmä ja kannustava. Vertaistuen voima on suuri, asiassa kuin asiassa!

Jaksamista uuteen vuoteen!

🩵

   🤎

      🧡

Tee testi selviytymistiedoistasi

 Selviytyisitkö sinä 72 tuntia

Tätä taitaa olla kestoaiheeni täällä. Jotenkin vaan  kun olihan Itä- Helsingissäkin juuri vesikatko joulun aikaan ja maaseudulla ollut sähkökatkoja. Varautuminen ja selviytymistaidot ei ole huono asia.

Kun tulin kipeeksi, olin tyytyväinen että mm. Buranaa oli kotona. Mehuakin oli. Kaikenlaisia poikkeustilanteita tulee ja menee, milloin mistäkin syystä.

🤢🤢🤢

Entä jos tapahtuu pahempaa kuin oma sairaus tai paikallinen kriisi. Sitäkin miettii moni nyt. Outoja asioita, outoja aikoja.

Vai ihan ihmisten aikoja nämäkin? Kyllä. 

Ihminen riepoteltavana

 Tein kai lottorivini väärin

Aika moni taitaa olla niin tehnyt, nimittäin lottorivinsä väärin. Elämä on riepotellut miten milloinkin. Riepotellut pahastikin. Kuka siis on riepotellut? Monikin voi ja osaa riepotella hiukan heikompirakenteista, rajoiltaan huokoista ja traumatisoitunutta varsinkin. Sitä ei tyyppi edes tajua, että on riepoteltavana ja on ollut.

Syyttää vain itseään, miksi teinkään noin tai noin. Ja en osannut valita oikein. Valitsin vetäytyä. Valitsin taistella - turhaan. Valitsin jäätyä, ai voiko sen valita. Ei voi, se tapahtuu vain.

Sitten valitset moittia itseäsi, miksi noin jäädyin? No jäädyin, kun muuta en osannut. .. miten usein me moitimme häntä joka on uhri, ja niin, itseämmekin uhrina.

Ei pitäisi. Uhri tarvitsee myötätuntoa ja opetella itsemyötätuntoa. Siitä vasta lähtee ymmärrys ja oivallukset, miksi.

Parantaako lämpö ihmisen? Muiden ja itseltä omasta sisimmästä ymmärryksen kautta kumpuava lämpö? - Parantaa.

Parantaa askel askeleelta. Mutta ei täydelliseksi. Ihmisen ei edes kuulu olla täydellinen.

🩶🩶🩶

Elämässä ei tarvi kuitenkaan riepottua tai riepotella, voi löytää omat rajansa, toimia uudella tavalla ja löytää voimia. Missä iässä tahansa. Joka päivä vähän.

Särkyneisyydessä on kauneutta myös. Resilienssiä on myös hyväksyä särkyneisyytensä. Kaikki eivät hyväksy, ja heistä voi tulla niitä hyväksikäyttäjiä, ja siitä onkin kauneus kaukana.

🩶🩶🩶

Särkynyt kerran tai pari ja kun palat löytävät taas toisensa, on se ruukunkin rakenne aina vaan vahvempi. Jos nyt toinen korva tai kylki olisikin vähän kolhiintunut, ei se haittaa.

Elämä on kaunis

Riittääkö rahat, pohtii nyt moni

 

Tässä mtv: n artikkelissa neljä pienituloista kertoo, miten leikkaukset vaikuttavat heidän arkeensa: Miten leikkaukset vaikuttavat

- Monella lailla elämä siis hankaloituu, ja niin, jos liikaa vaikeutuu, voivat monet mahdollisuudet ja eteenpäin pääsy, työssä ja opiskelussa jäädä saavuttamatta, ennenkaikkea hyvän elämän edellytykset vaarantuvat. Se vaikuttaa meissä kaikissa ja kaikkiin. Se näkyy jo nyt ihmisten kasvoilla ja käytöksessä, vai näenkö minä oikein..

Huoh.. Miten me jaksamme.

 

💩💩💩 

Elämä on kuitenkin tänään. Ja huomenna, kun uusi vuosi alkaa. 

Se on lapsen naurussa, tai itkussa.. ,se on ruuhkabussissa tai leipäjonon tungoksessa  se on yhteisessä työssä ja tekemisessä, jakamisessa ja yksinolossakin, toisinaan kirja kädessä lukumaailmoissa.

Emme ole seurailijoita vaan tekijöitä, jokainen jollakin tavalla. Niin pitääkin olla, ja missä vielä toinen auttaa toista, siellä asustaa myös ilo!

Monet yhdistykset ja kansalaistoiminnan keskukset tarjoavat mahdollisuuksia yhdessäoloon, vertaistukeenkin. Kokoan joitakin tänne ensi vuonna.

♠️♠️♠️

Tarkkaa budjetointia ja itse tekemistä kannattaa harrastaa, ja lainoja välttää.  Apua voi kysyä vaikka Talous- ja velkaneuvonnasta. Facen nuukailuryhmissä löytyy ihanaa vertaistukea.

Alla listaan joitakin blogeja mitä olen viime aikoina lukenut. Oman talouden hallinnasta ja muusta hyödyllisestä.

Oman taloutensa visukinttu kertoo tässä postauksessa aiemmasta rahankäytöstään. 

Ulosotossa blogisti kirjoittaa yhteenvedon tästä vuodestaan ja toiveensa ensi vuodelle.

Näpertelijä jakaa tässä bataattivuoan reseptin. Nam!

Sarin puutarha tarjoaa amaryllisihanuuksia silmien iloksi.

Luen usein myös mm. Yksin armosta - blogia ja montaa muuta. Kaikki nämä löytyvät Blogit.fi - palvelussa.

    

Kiitos kun vierailit täällä, ja tulethan taas! 

Kommentoidakin saa tai laittaa vaikka viestiä, milloin vaan.

 

Biisi vuodelta 1953: Matti Louhivuori:  Suopursu kukkii

 

 🩷🧡💛💚💙🩵💜🤎❤️💗💟💕❣️🩶🤍💜

 

Mahdollisimman hyvää alkavaa vuotta 2024 jokaiselle!

Niin on rikkautta ja rikkautta

Korpimuija pohtii rikkautta tässä videossaan.

Niin kyllä nämä Korpimuijan videot saa minut kaipaamaan maalle, yksinkertaiseen elämään, perusasioiden äärelle.

Toisaalta elänhän melko yksinkertaisesti jo nyt. No, hellaan en voi tehdä valkeaa, mutta voinhan sytyttää kynttilän loimuamaan ja sitä katsellen tunnelmoida. Niin pieni liekki mutta samalla iso vaikutus tuomaan kodikkuutta.

Teen ruokani itse. Osan ruoasta kasvatan itse. Liikun metsässä, ja siihen on mahdollisuus kun on lähellä metsikkö.

Kerrostaloasuminen voi uuvuttaa, mutta pakopaikkojakin tosiaan aina löytyy.

Rauha on se mitä ihan eniten kaipaan. Maaseudun hiljaisuutta edes joskus. Sikäli kadehdin vähän Korpimuijaa kun asuu sysimetsässä. Ihana kun voi katsoa hänen videoitaan!

Joulu kannustaa kuluttamaan helpolla yli varojensa. 

Se ei kuitenkaan kannata. Käyttötavarat kannattaa ostaakin mieluummin joulun jälkeen ja satsata jouluna niihin aineettomiin lahjoihin tai ihan pieniin paketteihin.

Ajatuksia turvasta ja uhasta

Kotivarasta

Sitä on hyvä olla, tuohan se turvaa, vaikka olo ei ole mitenkään kovin turvallinen juuri nyt. Niin arkea pitää kuitenkin elää. 

Kotivarasta on jälleen puhuttu ja hyvähän se on. Pitää kaapeissa ruokaa poikkeustilanteen varalle.

Poikkeustilannettahan meillä on riittänyt. Tai keväällä -20 se minun elämäni 1. poikkeustila julistettiin Suomessa. Pandemian vuoksi. Oman sairastumisen varalta oli hyvä pitää juomia ja ruokia sekä lääkkeitä varastossa, ja niin teinkin, kuten yleensäkin. Jos joudut karanteeniin, ei käy lähteä kauppaan tai muualle.

Nyt ollaan sitten hamstrattu joditabletteja ydinsodan varalta. Ja kaikenlainen uhan tunne piirittää meitä. Mitä jos.. Niin mitä jos jos..

 

Uhka tuntuu

Onko elämä näin hatarilla pohjilla kuitenkin, meillä hyvinvointivaltiossakin? Kai se sitten on.

Olen aiempien sotien uhri ja niin, vanhempieni sotatraumojen uhri, näin voi varmaan sanoa. Toki en ole tietenkään vain uhri, mutta kyllä sota jäi meihinkin, sodanjälkeisiin lapsiin, väkivallan ja arvostelemisen, uhan kokemusten kautta.

Nyt kun uhka on jälleen päällä, niin se, se trauma, minussakin, aktivoituu jotenkin. Juuri se vanhempien kokema sotatrauma siis. 

Ajattelen usein myös meidän sodanjälkeistä aikaa. Jälleenrakennusta.

Ja katson pahoinvoivana miten jossakin parhaillaan tuhotaan niin kauniita rakennuksia, ihmisen aikaansaannoksia ja .. tapetaan ihmisiä.

 

Arkea pitää elää jokaisen. Silti.

Ora et labora.

 

Varaudu pahan päivän varalle

Suomen väestönsuojista 

 

Millä summalla selviää ruokaostoksista

Tämä on aihe, josta aina uudelleen on juttuja mediassa. Joskus mitä ihmeellisimpiä vähälläselviytymiskertomuksia.

Minulla menee viikossa viisi- kuusikymppii ruokaan sis. kaikki muu mahdollinen,maskitkin. Se menee, vähemmällä en näköjään enää selviä.. todellakaan, kyllä ne käsidesit ja maskitkin maksavat.

Omasta maasta saa vielä paljon ruokaa; kurpitsaa sipulia perunaa lehtikaalia papuja salaattia.. onhan viljelijän palkkapäivä koko tämä elokuu. On upeata kun marjaa ja vihreää riittää. Sieniä vielä odotan löytäväni tänä syksynä. Mutta sitten kun viljelijä on palkkansa syönyt, on syksyllä kasviksia kaupoissakin edullisesti.

Monipuolisuus voi silti joskus kuitenkin jäädä paitsioon kun senttiä venyttää.

Penninvenytystä kotikeittiössä fb- ryhmässä joku kyseli miten kolmihenkinen perhe pärjää kolmellakympillä viikossa.. oho. Sain luvan jakaa tämän yhden vastauksen eli tässä:


..’30e saa jo aika paljon kaikkea, mutta paljon vaikuttaa myös, löytyykö kaapista mitä kuivatuotteita? onko jauhoja, hiivaa, leivinjauhetta jne? jopa makaroonia tai riisiä?

Itse ostaisin esimerkiksi:

3-5kg säkki perunaa (prismassa 5kg = 3,50e tjsp, n.70cnt/kg), pari kiloa porkkanoita n. 2e, reilu kilo sipulia 1,2e, kesäkurpitsaa/kukkakaalia/kaalia -jotain rehuja, mitä saa kaupasta halvalla, nyt on kuitenkin sesonki ja millon mikäkin rehua on pilkkahintaan. (itse ostanut nyt esim kesäkurpitsoja, hyviä ja isoja n. euron kilohintaan marketista) vähän katsoo ja ostaa sen mukaan rehuja vaikka kolmella eurolla (esim kaali, kukkakaali ja pieni kesäkurpitsa tai iso paprika).

Katsoo laputetut lihat/kanat/kalat, ja ostaa esim 800e kanasuikaleita (n.5e), 400g jauhelihaa (2,2e), soijarouhetta (3e), linssejä (1,5e), tomaattimurskaa pari purkkia yht. 50cnt, paseerattua tomaattia 2prk 1e, lihapullapussi (70cnt), margariinia 30cnt, jauhoja 1e, makaroonipussi 25cnt. riippuen toki hintatasosta ja laputettujen ruokien määrästä tmv tarjoustuotteista, miten saa venytettyä vai saako mihinkään suuntaan normihinnoista. Maitoa loppurahoilla (5 litraa?)

Näistä sitten leipoisin leipiä, tekisin ruskeita kastikkeita (esim 700g jauhelihaa jatkettuna soijalla, siitä saa ainakin 3 hyvää jauhelihapainotteista ruokaa 3hlö:lle), keittoja (jauhelihakeitto, kanakeitto, kasvis(sose)keitto, linssitomaattikeitto), makaroonilaatikkoa (jos on munia, jos ei, voi tehdä vaikka tomaattimurskaan makaroonivuokaa uunissa jauhelihasta tai soijarouheesta ja kasviksista), perunaa ja kanakastiketta, kiusausta uunissa (perunaa, soijarouhetta, kasviksia, tomaattia?) lihapullia joko perunan kanssa uunissa tai kastikkeena pastan tai perunan kanssa yms. kasviksia pilkkomalla (esim kesäkurpitsa, porkkana) saa paahdettua uunissa, raastettua salaatiksi, millon mitäkin, tai ostamalla pakasterehuja, saa myös tehtyä erilaisia salaatteja ja kasvislisukkeita..’

Aika montaa ruokaa ja vaihtelevaa saa siis 30 eurolla. Käy katomassa fb-ryhmien keskusteluita, siellä löytyy paljon vinkkejä edullisempaan ruoanvalmistukseen.


 

Selvitä alennukset eläkkeellä

Eläkeköyhyydestä on puhuttu paljon.

Jos rahaa jää alle viisisataa kuussa asumisen jälkeen..voi olla tiukkaa, ja on syytä selvittää ainakin kaikki alennukset eläkkeellä.

Täältä pääset eteenpäin:

Suomi.fi. 

ET-lehden listaus alennuksista (vvuodelta 2019- sis. päivityksiä)

Senioriedut 

 

Niin alennukset kuin aivan ilmaisetkin asiat, mitä mahdollisia, ovat tärkeitä, selviytyminen kun lisääntyy usein hyvinkin pienestä.

Pienet menot, harrastukset jotka myös tuottavat, ja ehkä lisätienestit, -yhdelle sopii yksi, toiselle toinen. Kaikkeen tähän voi paneutua jo ennen eläkeikää.

Tästä pääsee Marttojen verkkovalmennukseen eläkkeelle!

Leipäjonot ovat monen pelastus

 

Saa olla aika fakiiri että saa kuukauden ruoat ja päivittäistavarat satasella. - Onhan se toki mahdollista vaikka ei varmasti lainkaan helppoa.  

Kun on ruoka-apua saatavilla, se auttaa. - Oheisen artikkelin ruokakassit näyttävät olevan varsin kattavia. Hienoa, että ihmiset saavat apua pärjätäkseen ja voivat sitten vieläpä auttaa muita.. Tällaisiakin arkisia sankareita on paljon.

Lue lisää:

Päästäänkö leipäjonoista koskaan 

Leipäjonoissahan on kyse avusta, jota voi itse oman harkintansa mukaan hakea. Maksaa laskut rahalla mitä on ja käydä hakemassa ruokaa, ettei nälissään tarvitse olla.

Koronavuonna ruoka-avun tarve on kasvanut ja hakijoiden määrä lisääntynyt...

Yksi millä ihmisten nälkää saisi helpotettua olisi lisätä vuokrattavia peltoja, perunan ja vihannesten kasvatukseen. Voi vaikuttaa toimintakykyisyyteenkin, ja elämänhaluun kaikin puolin, saada tehdä jotakin ja samalla tavata muita turvallisissa olosuhteissa, ulkona. No, tämähän ei kaikille käy, raihnat ja liikkumisen vaikeus voivat olla esteenä. Ei sovi kaikille, joillekin kuitenkin. Puisto pelloksi ja ruoaksi. Ei ihan Kaisaniemenpuistoa.. vaan olisihan siinä kyllä tilaa...

Kaisaniemessä, Kasvitieteellisen puurarhan kaikille avoimessa ulkopuutarhassa, voi muuten loppukesästä maistella aistipuutarhan yrttejä!

 

Ruoka on tärkeä asia. Tunne siitä, että on tarpeeksi, että on tarpeeksi hyvää ja on ravittu olo.

Näin se on.

 

 🐰🐰🐰

Ks. Ruoka-apu

 

Laita säästöön joka viikko

Säästöhaaste: 

Säästä joka viikko 2,5 euroa. Possuun, purkkiin, mihin vain sopivaan purnukkaan. Jouluun mennessä kertymä on jo yli 100 euroa, kiva jouluraha. 

Vaihtoehto: 

Siirrä joka kuukausi ennenkuin käytät muuhun, 20 euroa, esim. toiselle tilille. Vuoden loppuun mennessä kertymä on >200 euroa. 

Nämä ovat työttömällekin mahdollisia säästösummia, niin uskoisin. 

--Työssäkäyvän kohtuupalkkaisen säästösumma voi helposti olla 100, 200 tai >300 euroakin kuussa!

Tavoite voi olla jokin hankinta tai hankinnat. Tai säästösumma josta kertyy vuosi vuodelta. Tavoite, se motivoi aina.

Asenne elämän arkeen merkitsee.  Jokainen haluaa turvallisuuden tunnetta. Pienikin säästö tuo sitä. Tavoitteiden saavuttaminen, se voimaannuttaa. Selviytymisen tunne kasvaa ja tekee hyvää mielelle ja kropalle.

  Lue tämäkin käänteinen säästötarina eli miten mies maksoi kaikki ulosottovelkansa!

Oma arki, jaksaminen, hyvä elämä

 

Miten erilaisissa tilanteissa ihmiset elävätkään! Niin monia kohtaloita ja todellisuuksia kun oikein ajattelee...

 Yksi makasi kaatuneena metsäpolulla. Hänet haettiin ja toivottavasti pääsikin kotiin lepäämään tai vaihtoehtoisesti apua saamaan, jalkaansa. Osaako hän sitten hakea apua, kun taas tarvitsee? Saako ruokaa?

Toinen viuhtoi golfkärrynsä kanssa ultrakalliiseen autoonsa kiireisen tuntuisena, huomaamatta edes pientä kania, joka hipsutti renkaan edestä.

Kolmas katseli puuhun nojaten, väsynyt kun oli hänkin, puhelin kädessään. Rakas oli tuo nojapuukin.

Kaikki ovat väsyneitä. Onhan kaamosaika ja vielä pandemia. Arkielämä on niin monenlaista, jaksamisen mahdollisuudet erilaiset, entä hyvä elämä - onko se mahdollista kaikille?

- Minusta jollain lailla on mahdollista. 

Ajatellaan niin että kaatuneelle tuo joku kupillsen kuumaa keittoa kotiin ja ilo kirkastaa elämää liikaakin nähneen uurteiset kasvot. Se on hyvä elämän hetki.

Kiireiselle golfarille joku osoittaa: Katso, kani! Hetki pysäyttää näkemään ympäristöä ja ilta-auringon värjäämät pilvet siivittävät matkaa eteenpäin. Elämä on niin hyvää!

Koen väistämättä kiitollisuutta kun kuljen metsässä ja jos väsyttää nojaan puuhun tai istun kivelle, silmät avoimina. Kahta samanlaista metsäkävelyä ei ole. Aina jokin on muuttunut. Elämän hyvyys, jälleen tänään..vaikka väsyttäisikin. Syytä kiittää!

 

Arki, jaksaminen ja hyvä elämä linkittyvät kaikki toisiinsa 

 Hyvä arki, hyvin jaksaminen ja kokea elämänsä hyväksi. Arjen haasteet, jaksamisen rajoilla, elämän hyvät hetket.. tai arjen raskaus, uupuneena, pilkahdus toivosta paremmasta elämästä. Toivo on kaikkia varten. 

Ja siitä ajan mittaan vielä parempi arki, parempi jaksaminen ja ilo elämästä joka on hyvää ja välillä pahaa, kokonaisuutena ylitsevuotavan rikasta.

 

Tämä on 100. postaus tänä vuonna tässä blogissa 

Kirjoitan myös blogia Palstaltaterve! Ja yhteisöblogiin Rohkeastiherkkä, siellä yhtenä monesta. Palstablogini, se keskittyy palstaelämään ja luontoon.  

Tämä senttiblogi rönsyää rahojen riittämisestä aina hyvään elämään saakka. Kun rahat riittävät seuraa hyvää elämää, eikö niin? 

 -Niin tai se rahojen riittäminen ja tuntu että on kylliksi, on osa hyvää elämää; kiitollista, rentoa, autenttista omaa elämää, jonka jokaiselle soisi. Jossa ei verrata naapuriin, eikä tehdä kun niin on aina tehty, vaan jossa tehdään luovasti omannäköistä, ja muiden hyvä on yhtä tärkeää, tai ainakin lähes:) kuin oma hyvä. Jossa iloitaan muiden saavutuksista ja saadaan olla ylpeitä omista, oli ne pieniä tai suuria. Ja jossa otetaan pieniä askelia eteenpäin pari, välillä yksi taakse ei kaada maailmaa, (vaan tuo paremminkin lahjan, toisinaan:).

Mietin tämän blogin suuntaa eteenpäin, ja jatkossa tuo hyvän elämän saavuttaminen, aiheet siihen liittyen, on entistä  keskeisemmällä sijalla.

Miten osaamme ja jaksamme venyttää senttiä, olla tarkkoja ja huolellisia, on tärkeää.  Kuin myös luovuus ja kaikenlainen kekseliäisyys, nekin. Suhtautuminen asioihin vaikuttaa siihen, millaisia ne ovat päämme sisällä. Se, mitä pään sisällä, millaista siellä on, vaikuttaa toimintakykyymme.

Sen vuoksi kehotan aina myös lenkille; liikkuminen ja luonto avaa mielen mykertyneitä stressikeriä, ja voi olla askel kohti parempaa.

Stressi keriytyy auki, suhtautuminen joustavoituu, toimintakyky lisääntyy. Tai: lenkillä saat toimintakykyä ja joustavuuden kautta stressi vähenee, uusien keinojen löydyttyä. Niin tai näin päin, paras kun aloittaa jostakin. Päämääränä parempia hetkiä parhaan itsensä kera, tavaten toisia, samanlaisia, erilaisia, välillä tämän maan ja taivaan.

Kiitos lukija ja tulethan jälleen toistekin!

 

(Kaksi ylintä kuvaa: Pixabay)

 

Stressin kimppuun levolla ja toiminnalla

Rahatilanne voi stressata, ja yleensä tekeekin sitä:( 

Stressi vielä pahentaa tunnetta puutteenalaisuudesta,huolen ja negatiivisuuden kautta. 

Mitään tällaista tilaa ei pitäisi päästää vallitsevaksi.

Hermostomme, mielemme, kehomme on jatkuvassa kytköksessä toisiinsa. Kaikkeen voimme vaikuttaa, mutta ei väkipakolla. 

Kun stressi on pahana, silloin irtiottoja, pysähtymisiä on otettava usein.   Aivot tarvitsevat lepoaikaa. 

Väsyneenä ollaan liskoaivoilla, ja niillä aistimme vain uhan. Tämä tapahtuu ihan huomaamattakin.

Kierteestä pois. Kierroksilta pois. Niin aivot alkavat kehrätä, oppia ja ymmärtää paremmin. Kun jaksaa, voi innostua ja uudenlainen, hyvä stressi voi alkaa vallata mielen.

Vapaa luonto vie aivotkin lomalle. Tuulen suhina puissa, oravan naksuttelu ja muu mukava rapina on rentouttavaa ja voi olla päivittäinen lääke stressaantuneelle. Helsingin ydinkeskustastakaan ei muuten ole matkaa pieneen lähimetsikköön tai vaikka suureen puistikkoon, merenrantaan tai jopa ihan rämeeseen..

 

Lue tästä: Ylen hyvä juttu stressistä ja eustressistä

 

Kun asioihin voi suhtautua uudella tavalla, positiivisina haasteina vaikka, voi olla stressin pysyväinen helpotus. Ei ole muutenkaan pahasta yrittää vaikuttaa asioihin.

Rahapulassa kieltäydy- karsi- kilpailuta- kierrätä -linja voi tuoda uusia näköaloja, tilaa -vaikkapa kotiin ja vaatekaappiin, aikaa ja: uusia ihania tuttavia jopa.. Tsemppaus -tulta päin! - voi antaa jotakin ihan uutta!

Lue myös aiempi blogipostaus tässä blogissa:  k -alkuisista sanoista

 

(Kuva: Pixabay)

 

 

Edullisin ruokakori

 

Heinäkuun lopulla halvin ruokakori löytyi jälleen Lidlistä, toki aika liki oli hinnat Prisman kanssa. Ks  IL artikkeli. 

Verratuissa tuotteissa on paljon kalliimmankinpuoleisia ruoka-aineksia, mitä ainakaan itse en ostaisi. 

Mihin ostot painottuvat, vaikuttaa hintaerojen suuruuteen.

Kävin äskettäin Lidlissä ja otin lähtiessäni mainoslehtisen.  Siinä onkin hyviä uutisia:

'Hintoja halpuutetaan..'

 Ollaan huonojen uutisten keskellä niin onhan se upeaa että jostakin tulee HYVIÄKIN uutisia.

Halpuutukseen voi muuten joskus liittyä pakkauskokojen muutoksia. Kilohintoja sius aina aina kannattaa vertailla, ei pakkaushintoja.

Kyllä itse havaitsen aina, että ruokakassi on ihan selkeästi halvempi juuri Lidlissä. Olen tyytyväinen varsinkin pähkinöihin ja vihanneksiin.

Lidlissä käymisen jälkeen minulla on ihan kiva olo. Olen saanut tuon kassillisen ruokaa yleensä tuohon 15- 17 euroon ja usein siihen sisältyy jotakin ekstraakin.

Kaupassa on ollut väljää.  Myyjät ovat olleet ystävällisiä. Tuota viimemainittuakaan kun ei voi aina muista kaupoista sanoa, sorry vain.

Ehkä minä vaan olen niin lidliytynyt vuosien saatossa, se tuttuuskin painaa vaakakupissa.

Ahkera sentinvenyttäjä kiertää kyllä muidenkin kauppojen tarjouksia. Mm.Citymarketissa voi olla hyviä satsitarjouksia joskus, mm.

Jos rahaa ei ole paljoa ruokaan, on vaan mietittävä, miten sen saisi riittämään, niin että riittäisi niihin peruselintarvikkeisiin. Ja toimittava sen mukaan. 

Itse laittamalla, perusruokaa: puuroa, keittoja, patoja ja pannuja, wokkeja, munakkaita, pääsee niiin halvemmalla. Kun jos ostaa puolivalmista tai valmista kaupasta, kauppojen hintaerot muuten silloinkin korostuvat entisestään. Ei ole lainkaan turhaa vertailla hintoja ja kilpailuttaa kauppansa.

Kun kituutus muuttuukin kohtalaiseksi pärjäämiseksi on se aina kiva asia, ja voi olla tyytyväinen itseensä.

Ja vähän kehuakin itseänsä! Hyvä minä!

 

 

 

Maaseudun Tulevaisuus -lehden uutinen ruoan hintakilpailusta. 

Huom! Tässäkin artikkelissa on hyvää asiaa säästäväisyydestä ruokamenoissa.

 

Kohtuutta ja järjen käyttöä

Jokainen joutuu nyt olemaan luova. Omat olosuhteet ovat muuttuneet, ja niistä selviytyminen vaatii kekseliäisyyttä. Vaikka miten hoitaa työnsä ja/tai muut velvollisuutensa.

Vaikka miten pitää yhteyttä ystäviin ja muihin ihmisiin kun heitä ei saisi tavata.

Voisiko nyt muuten pitää yhteyttä heihinkin joihin muuten ei niin ole yhteydessä?
Keinojahan nyt riittää; puhelinyhteydet, tekstari, What's App, Skype, sähköposti, facebook jne. 

Sitten pitää miettii miten välttää pöpöjen pääsemistä omaan kotiin. Käsipesulla ja muulla. Tai sitten toisen kotiin, jos auttelee jotakuta toista.

Jotkut ovat hamstranneet tavaraa kotiin. Hyvä on olla, aina, muutaman päivän kotivara. Tätäkin on pitänyt miettiä, uusi asia monelle.

Sitten hyvä olla juuri sellaista ruokatarviketta, mistä voi itse laittaa sopivasti, edullisesti ja hyvää, riittoisaakin ruokaa. Siis itse laittaa. Ehkä muillekin jaettavaksi. Mutta hygieenisesti.


Huolipuhetta kun on paljon niin niin sitä, sen kuuntelua, olisi ihan tosi hyvä rajoittaa.
Niin olen ainakin itse tehnyt. Katson tai kuuntelen tai luen uutisia kaksi kertaa päivässä, enää vain.Verrattuna viime viikon arkipäiviin, jolloin tuli kuunneltua pari tuntia per päivä sekä luettua kaikki mahdolliset virusuutiset. Kun poikkeustila alkoi ja uutta tietoa tuli ihan valtavasti.

Kohtuutta, kestävyyttä, rauhallisuutta tarvitsemme nyt jokainen ja tätä kaikkea muuten tarvitsee ja on tarvinnut jo pitkään, myös maapallomme!

Huomataan pienet arvokkaat asiat ja itse tekeminen, jakaminen, pienet ilot ja elämän lahja, tänään.