Syksy koettelee meitä

Nythän se sitten on pimeää. Viikonloppuna kun oikein laiskottaa ei tajua lähteä ulos ennen kolmea että ehtisi valoisaan aikaan vielä. Ei vaan menee myöhempään ja pimeässä sitten saa tallustaa.

No sitten kun vielä sataa. Ei ole kiva.  Toisaalta, poutapäiviä on enemmän kuin sadepäiviä. Vai onko?

Lähtökohtaisesti koetan ajatella myönteisesti. Johan totesin tuolla aiemmin että Marraskuu voi olla paras kuukausi. Niin voihan se ollakin..

Jotenkin sitä vain jokaisen ihmisen osa on että pitää kiinni rutiineista, elää kohtuullisesti, yleensä ottaen. Liikkuu, lepää, syö sopivasti. Jos esim. viikonloppuna on aikaa niin kannattaa lukea vaikkapa. Hyvä on tehdä jotakin myös toisin, siinä aivot saavat jumppausta. Tehdä asioita eri järjestyksessä.

Sitten askartelu niin turhalta kuin se tuntuukin, niin se kyllä virkistää. Minulla on punaisia korttipohjia, rupean pian tekeen joulukortteja.

Nyt.. Pimeys uuvuttaa minut täysin. Saan migreenin pimeän ja valon yhdistelmästä. En jaksa. Millään. Kauhea pahoinvointi ja huoli miten huomenna oikein jaksan. 

Lepään, otan lämpimän suihkun, juon kahvia, otan särkylääkettä. Olen vain. Rukoilen. Tajuan, että ei ole mitään hätää. Ei kiirettä. Että nyt otan tunnin kerrallaan, en enempää.

Olo helpottuu.

Minua odottaa muutamia kirjoja. Ehkä luen vain lehtiä. Yksi leffa on kesken.

Kaikki järjestyy.

Digi tasa-arvoiseksi

Ikäihmiset ovat syrjäytymässä digistä. Ovatko? Eivät kaikki, mutta osa on.

Tunnen monia +80-vuotiaita jotka eivät halua käyttää edes tekstaria, saati tietokonetta misään muodossa.

Syinä pelko oppia uutta, pelko turvallisuuden puolesta ja varmaan sekin, että laitteet maksaa.

Apua, tietoa saa nuoremmilta, ja esim. Työväenopistojen kursseilla. Koneita löytyy kirjastoista. Pk-seudulla ja muissa suurissa kaupungeissa palveluita on varmaan paremmin saatavilla kuin haja-asutusalueilla.

Voisiko kunnissa muuten olla palkattu digituki? Joka kiertää kuin Jäätelöauto:)

Seniorit ovat tärkeitä ihmisiä. Ihan kuten muutkin eri tavoin apua tarvitsevat ihmisryhmät. Kuten työttömät, sairaat. Kyse on siitä halutaanko auttaa. 

👀👀👀

Verkkorikollisuuskin pelottaa. Digiosaamista ja medialukutaitoa tarvitaan, sitäkin on syytä opettaa. (Digitutkimus) Selkokieltä kaivataan. Myös selkonäkyvyyttä.. Kun näkö on huono, aiheuttaa sekin haasteita ikäihmiselle.

Käyttöliittymä, siinäpä sana. Mutta miten tärkeä asia. Miten laite toimii, miten toimii äppi. Onko käyttö helppoa vai vaikeaa? 

Laitteiden ja ohjelmien on hyvä olla käyttäjäystävällisiä. Tässä varmaan tapahtuu koko ajan kehistystä.

--

Kun asioita menee verkkoon, kontaktit vähenevät. Tästä voi seurata yksinäisyttäkin. Toisaalta monet tapahtumat, ryhmät ja chatit verkossa tuovat iloa ja kontakteja nekin.

Joka tapauksessa asioita on mennyt ja menee verkkoon. Digiä tulisi siis osata jokaisen. Ellei sitten esim. lapsenlapset tai joku muu lähellä oleva osaava hoida pankki- ja muita virastoasioita - sehän onkin hyvä tilanne toki.

Muuten, muistatko ajan, kun käytiin virastoissa ihan livenä, verovirastossa tai maistraatissa vaikka, ja pankissa? - Oli se aikaa.

 Turvaa rahasi, opas 

Joitakin ajatuksia poimittu VALLI ry n toteuttamasta webinaarista 9.11.21

 VALLI ry

 

 

Puhelimen huolto-mitä maksoi

No niin, kävi sit sillai, kun väsyneenä hosuin etsien maskia ja muuta että puhelin tipahti kansi avoinna voipuoli alaspäin soratielle. 

--Kauhistus! Toimiiko vielä? No toimi..

  mutta näyttö säröillä.

Aloitin välittömästi googlaamaan mihin huoltoliikkeeseen vien puhelimen ja mitä maksaa tietenkin..

Joskushan voi, tai aika useinkin, tulla edullisemmaksi ostaa uusi puhelin.. vaikkei kyllä pitäisi.

 

Olikin aika monenhintaisia vaihtoehtoja.

Edullisin vaikutti olevan iHelp jonne Espoon myymälään soitinkin.

Kysyttiin mallia ja sain kuulla että lasin tilaaminen kestää pari päivää ja hinnaksi tulee: 109 euroa. Samaan hintaan saan akun vaihdon. No hyvä.

Sain puhelinsoiton parin päivän kuluttua. Huolto kesti tunnin ja maksoikin yllättäin hieman vähemmän kuin oli alunperin ilmoitettu. Olin iloinen.

Mutta mitä tästä opimme? Sen että varovainen pitää olla. Kotelo suojaa vaan ei aukinaisena. Lasihan ylipäätään särkyy kuten tiedetään, aika helpolla.

 Sentinvenyttäjä on tarkka, mutta vahinkojahan sattuu kenelle vain, näin se on.

🌈🌈🌈

 

Ylen juttu kännykkähuolloista 

 

Tässä Ylen juttu, kun kännykkä kastuu 

 

 

Huoli pois

Olin miettinyt, miten saada rahat riittämään, ja vaikka ne sitten riittivät koko ajan, olin silti huolissani.

Sitten tajusin, että huoli johtui muusta kuin rahan riittämisestä.

Luettelin paperille, mihin kaikkeen rahat ovat nyt riittäneet, ja miten kaikkea tarvitsemaani on ollut, pääsin kiitollisuudentunteeseen tästä asiasta.

Siitä myös kiitollinen, että materiariippuvuuteni oli ollut jo pitkään jokseenkin tiessään. Tilalle oli tullut vapaampi olo.

Se, mikä huolta aiheutti oli muuta. Ja on aika paneutua siihen. 

...

Me helpolla paetaan sitä mitä pitäisi kohdata. Ja ollaankin huolissamme jostakin muusta, kiinnitymme johonkin joka on toki tärkeää muttei kaikkein tärkeintä, siis vaikka mahdollisiman monipuoliseen ruokaan, jopa ns terveysvaikutteiseen ruokaan ja mitä siihen liittyy, tai sellaiseen materiaan jota oikeasti emme tarvitse.

...

Tästä on aikaa, kun istuin kerran junassa, ja viereisellä penkkirivillä istui pieni lapsi, vähän turhan lihava oikeasti, n kolmevuotias, pyysi vähän väliä pipsiä isältään. Isä antoi sipsiä aina kun lapsi pyysi, tehden omia asioitaan ja juttelematta lapselle mitään, katsomatta edes tähän.

Lapsi söi ja söi, ja pyysi aina lisää ja sai. Jotenkin siinä tuntui että lapsen turva ja lohtu kiinnittyi vähän väärään asiaan. Ja näkyi jo lapsen kehossakin.

Ketään tuomitsematta, tää tuli mieleen.. kun mietin addiktioita.

Me tarvitaan niin paljon enemmän kuin vain ruokaa. Tai tavaraa ympärille. Jokainen tarvii sen tietyn määrän, lisä ei hyödytä..

Jos puute on muusta, esim. ruoka ei sitä koskaan korvaa.

Rahojen riittävyys on tietenkin meille monelle suuri huolenaihe. Jos on asunto, vaatteita ja jokapäiväinen ruoka, pysyy kuitenkin elossa, ja sehän on aika tärkeä asia jo se.

 Keitto, joka tekee kiitollisen olon:

 😯🙄😊

Perunoita

Porkkanaa

Sipulia (oman maan)

 Valkosipulia (oman maan)

ketsuppipullon loppu

kasvisliemikuution loppu

sinapin loppu

loput vihreät linssit ja kikherneet

Haudutetaan rakkaudella. Syödään ruisleivän kanssa, minkä päälle sipaistu margariinipaketin jämät.

Jälkiruoaksi kahvia höysteenään kauramaitoa.

ja

 Pakastinlokerosta loput jäätelöt.

...

Lähen villiyrttiretkelle kunhan kokoukset on ohi.

Hyvää viikonloppua!

Kateus vie kalatkin vedestä

Kun kadehtii, siinä ei voita kukaan. Ei kadehtija eikä kateuden kohde. Olisiko se niin?

Jos kadehdin toista, se ei vie minua yhtään eteenpäin. Kateus voi sen sijaan aiheuttaa jopa vihamielisiä tunteita kateuden kohteen suuntaan.. Mitä hyötyy?

Miksi sitten kadehtii? Jos jotakin puuttuu, ja toisella on, niin helpolla, enemmän, ja minulle saavuttamatonta. Vai onko kuitenkaan.. Mikä on se toisen hyvä, jota tarvitsisin. Onko se minulle edes sopiva, tekeekö se elämääni onnellisemmaksi.

 

Oman elämän tavoitteet, yritykset, onnistumiset ja epäonnistumiset ovat minun, eivät kenenkään muun. Kuten tunteenikin. Kun tunnen, ja olen, ihan ite, niitä ei kukaan voi ottaa minulta pois. Eikä elämäni asioita, joissa tiedän mikä on seuraava askel oikeaan suuntaan.

Toisen elämää ei tiedä koskaan kokonaan. On turha kadehtia sillä toisen kanssa paikkaani en myöskään vaihtaisi koskaan.

Vaihtaisitko sinä elämäsi?

Tunteet ovat tunteita. Tunteita kuuluu tuntea. Ne ovat käyttövoimana, ne purkavat koettua, ovat varaventtiili ja ohjaavatkin.

Kun tunnen kateutta, saa se minut ajattelemaan ja se saa myös kiittämään olemassaolevasta.

 

Väsähdin taas kävelylenkillä. Sitten pysähdyin katselemaan vesipisaroita puiden oksilla. Oi marraskuun vaatimaton kauneus, sitä ei pidä ohittaa💜

 

 (Kuva Pixabaysta)

Kasvomaskit, hinnat ja halvemmat vaihtoehdot

 

Alkaa olla suositeltavaa käyttää kasvomaskia julkisissa liikennevälineissä ja muutenkin paikoissa joissa tungosta.

Jaa-a, mitenkäköhän paljon kasvomaskeihin sitten pystyy satsaamaan?!

Maski kestää tunnin verran, sitten se on vaihdettava. Bussimatkoilla meno-paluu, kaksi maskia tarvitaan. Hinta yhteensä 2 euroa. Jos 20 päivänä kuussa kulkee bussissa, kustantaa se sitten noin 40 euroa.

Lisäksi ruuhkaiset marketit tai muut ihmispaljoudet, maskia tarvitaan. Niin helpolla menee yli 50 euron kuukaudessa.

Maskikustannukset ovat kaikkein vähävaraisimmille aikas iso menoerä.

Voi pakanan pakana... No työttömän ei välttämättä tarvitse kulkea bussissa joka arkipäivä ja muutenkin voi pysyä tungoksista kaukana.  Pienipalkkainen työläinen taas joutuu. Puhumattakaan jos työssä käyttää maskia, silloinhan maskikulut vasta kasvavatkin.

Kyllä tämä huolestuttaa ja paljon varmaan monia.

Kunpa esim. ruokajakeluissa jaettaisiin maskeja jotakin työttömyys-, toimeentulotuki- tmv. näyttöä vastaan. Tämä voisi olla hyödyllistä aivan kaikille.

👀👀👀

Ostin tuossa kesäkuussa Lidlistä maskeja, noin 15 euroa kustansi yhteensä 20 maskia. Nämä maskit olivat silloin sesonkituotteena.

Nyt ostin k- kaupasta 15 kpl hintaan 15,90.  Bussimatkoilla näitä nyt käytän.

 

 Itse ommellen

Jos itse ompelee kankaisia maskeja, siinä todella säästää.

Sain äskettäin tällaiset vinkit: Tee itse maski eurokankaan materiaaleilla ja ohjeilla, ks. alla. Tai sitten osta eurokankaan valmiit kankaiset maskit hintaan alkaen 4,90/kpl.

 

Ohessa kuvassa vielä ystävän tekemä kangasmaski omalla kaavalla. Hän käytti ylijäämäkankaitaan ja esim. nyöreihin käytti vanhoista t paidoista leikattuja suikaleita. Kuvan malli on erittäin istuva.

 

Kasvomaskin käyttö on nyt kohteliaisuutta kanssailmisiä kohtaan. Maskilla voi osoittaa välittävänsä. Samalla ehkäisee paitsi mahdollista pahempaa virusta myös vähäisempiäkin nuhapöpöjä leviämästä.

JK. Tänään 13.8 saatiin suositus kasvomaskin käytöstä julkisessa liikenteessä ja muualla, missä turvavälejä ei voi pitää.

Kunnat huolehtivat maskien jakamisesta vähävaraisille.

Hallitus antoi tänään suosituksen myös etätöistä pahemmilla epidemia-alueilla kuten Uudellamaalla.

Lue lisää maskeista:

Kuinka paljon kasvomaskit voivat tulla maksamaan

Käytä kasvomaskia oikein 

Vastauksia maskikysymyksiin

Lomaa arjesta tuetulla lomalla

Pienituloisella ja vähävaraisella ei välttämättä ole rahaa lomaan.
 
Irti pääseminen arjen huolista, vaikka hetkeksi, on kuitenkin mitä tärkeintä juuri haastavissa elämäntilanteissa eläville. Kun huolikierrettä saa
katkaistua, sillä voi olla suuri merkitys tulevaan jaksamiseen. Jaksamisella taas on merkitystä kaikkeen, niin terveyteen kuin arjen talousasioihinkin.

Tuettuja lomia

On olemassa lomajärjestöjä, jotka myöntävät tuettuja lomia. Niissäkin on toki omavastuu, tavallisimmin 20-25 euroa/vrk. Loman kesto on yleensä noin 5 vrk. Lomalle valitaan terveydellisin, taloudellisin ja tai sosiaalisin perustein, hakemusten kautta. Hakuaika on ympäri vuoden.

Myös ammattiliittojen tai joidenkin muidenkin kuin lomajärjestöjen kautta voi saada tukea lomaan.
Loman omavastuuosuus voi olla liian korkea jollekin. Tällöin voi ainakin yrittää hakea siihenkin avustusta, esim. sosiaalitoimelta tai lapsilomien kohdalla lastensuojelujärjestöiltä, ks. alla. 
Lomakohde on hyvä valita mahdollisimman läheltä, niin matkakustannuksia lomapaikkaan ei kerry niin paljoa. Muuten, kun on lomalla, ei rahaa sillä viikolla mene ruokaan tai muuhunkaan. - Tämäkin on hyvä ottaa huomioon, kun mietiskelee, hakisiko ja olisikohan varaa  tuettuunkaan lomaan.




Lomajärjestöjen yhteissivut tuetuista lomista: https://www.lomajarjestot.fi/

Hyvinvointilomat koko perheelle: http://hyvinvointilomat.fi/
Huomaa, mukana on paljon mm. työttömien lomia.

Maaseudun terveys- ja lomahuolto perheille, ikääntyneille, työttömille, työikäisille, potilas- ja vammaisryhmille: www.mtlh.fi
 
Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT ry on Akavan, SAK:n ja STTK:n oma lomajärjestö, joka järjestää lomia aikuisille ja lapsiperheille: pht.fi
 
Akava-järjestöjen Lomayhdistys senioreille, perheille ja työttömille: www.a-lomat.fi
 
Leirikesä lapsille ja nuorille: www.leiri.fi
 
Useat kunnat varaavat rahaa lasten lomatoimintaan, joten oman kunnan avustusta kannattaa hakea. Huomaa, että leirihakemus tehdään aina Leirikesälle, mutta kunnan maksutuki (eli sosiaalitoimen maksusitoumus leirimaksuun) haetaan erikseen kunnalta. 


Parasta lapsille tarjoaa huokean hintaisia leirejä lapsille, nuorille ja monikulttuuriperheille: www.parastalapsille.fi
 
Muita leirien järjestäjiä löytyy paikallisesti. Keskisimpiä lomajärjestäjiä: www.kesaleiri.fi 

PS.Lomaisia hetkiä arjen  keskellä voi ottaa kotikaupungissakin. Kesällä se on helppoa, lähteä picnicille, puistoon, ilmaisiin näyttelyihin tai konsertteihin tai vain vaeltaa tutuilla tai vähän oudommillakin alueilla, katsellen ja ihmetellen.

Huolikierteestä pois

Me huolestutaan ja stressaannutaan mm. työstä, elämäntilanteista, ihmissuhteista ja..rahapulasta.
 
Oli huoli ja sitä seuraava stressi sitten työperäistä, sairauksista tai talousasioista johtuvaa.. tai mistä muusta tahansa, siirtyy se helpolla moniin muihinkin elämän asioihin. Niihin mitkä alunperin eivät olisi olleet lainkaan huolta aiheuttavia:- Miten onnistuu seuraavan päivän tai viikon meno? - Jaksanko tavata ystäviä, kun olen niin väsynyt - pitäisi jaksaa. Entä odottamani talkoot - en taida pystyäkään, pitää perua. Tarkistelen asioita yhtenään, kohta kaikki aika menee tarkistelemiseen.. Huoli voi alkaa olla vakituinen seuralainen. 

Ja kun se, huoli/stressi on siirtynyt myös ennen niin mukaviin asioihin, ei niitä mukavia asioita oikeastaan enää olekaan, on vain stressaavia asioita.

Pikakeinot eivät auta

Huolestuneena ja stressaantuneena helposti syö makeaa ja rasvaista, helppoa mässyruokaa. Joku koettaa avittaa oloa alkoholilla, sillä jos voisi unohtaa maalliset murheet. Tekee  mieli myös ostaa turhaa tavaraa, tulee tunne, että tarvitsen sitä ja tätä, vaikkei tarvitsisikaan.

Kun stressin alkujuuri, tai yksi sen syy on taloustilanne, rahapula, ovat pikakeinot mässysyöminen, juominen, shoppailu ja muu, mikä maksaa paljon, tietenkin ihan viimeistä mitä pitäisi tehdä! Puhumattakaan niistä pikavipeistä.

- Tietenkin helpommin sanottu kuin tehty.


Auttaako mikään

Mikä ylihuolestuneena ja stressaantuneena auttaa, edes vähän, on, että yrittää ottaa aikalisää, taukoa.

Koettaa hengittää kunnolla, menee ulos luontoon hengittelemään, vaikka hetkeksi. Luonto hoitaa - aina. Vaikkei siltä heti tuntuisikaan.

Nyt keväällä voi kuulla ja nähdä paljon elämää luonnossa ja kaunista ympärillä on niin paljon. On paljon ihmeteltävää. Kun keskittyy niihin, se voi auttaa rentoutumaan hetkeksi - sekunniksi, pariksi kerrallaan. Ehkä pidemmäksikin, vähitellen. Tauko huolista auttaa aivoja palautumaan, ja huolikierteen kierrokset voivat höllentyä.


Pysähtymisestä
 
Vähän kerrallaan voi alkaa purkaa olemassaolevaa tilannetta. Huolenaiheita voi kirjata myös paperille ja siten ulkoistaa ne omasta mielestään pois.
Huolet ovat sitten paperilla, eivät enää vain päässä. Voi huokaista hetken. 

Huoliinhan voi palata sitten, kun on juonut kupin kahvia. Tai kun on hoitanut jonkin asian. Kun on tullut töistä. Kun on ulkoiluttanut koiran.
- Olisiko huoli tällä välillä käpertynyt vähän kokoon, eikä olekaan enää ihan huoneenkokoinen mörkö..

Kun opettelee pysähtymisiä, pieniä aikalisiä, hengittämistä, huolen ulkoistamista, niihin kykenee vähitellen aina paremmin uudelleen. 

Joskus kotitöiden tekeminen, leipominen tai muu, missä saa aikaan jotakin mukavaa; siisteyttä, järjestystä, ruokaa, on parempaa rentoutumista kuin mikään muu.  Kutominen voi lepuuttaa hermoja, samoin vihertyöt, parvekkeella, pihalla tai vain sisällä huonekasvien parissa. 
- Tällaisissa tekemisissä aivot saavat tarvitsemaansa lepo- ja mielihyväruokaa, ja toimivat sitten paljon paremmin, eivät huolikierrettä punoen vaan siitä ulospäin uusia loimia luoden! 


Itsensä syyttäminen - itsensä ymmärtäminen

Yli voimiensa yrittäminen ei ainakaan koskaan ole se, mikä auttaa. (Vaikka stressaantunut usein yrittää yrittämästä päästyään.)  Eikä itsensä syyttäminen sen koommin. Moni näitä silti harrastaa, tuttua on.

Itsensä ymmärtäminen voi vähän auttaakin. Muuten, kaikki ei ole omaa syytä, ja mitä, vaikka olisikin! Itselleen voi koettaa antaa anteeksi, antaahan anteeksi muillekin, heidän virheensä.
 

Omat voimat, tai omat keinot, ne eivät aina riitä.

Apua tässä tilanteessa on hyvä tarvittaessa syytä pyytää (vaikka häpeästäkin huolimatta), perheenjäseneltä, ystävältä, ammattiauttajalta. Sosiaalitoimelta, terveyskekuksen tai työterveyden sairaanhoitajalta, psykologilta.

Diakoniatyöltä. Matalan kynnyksen palveluista (vaikka nimettömänä): Palvelevasta puhelimesta, Takuusäätiöltä, Talous- ja velkaneuvonnasta.

Kun asioista puhuu ääneen, avaa se uusia oivalluksia, syntyy uusia loimia, elämää rakentuu.


Kun pääsee alulle huolten ja stressin purussa, ja niiden syihin voi alkaa myös itse vaikuttaa, niin  se on, mikä voimaannuttaa eteenpäin.

Kun tarvitset apua akuutissa kriisissä:
Suomen Mielenterveysseuran  Valtakunnallinen kriisipuhelin

09 2525 0111 (Arkisin klo 9.00–07.00 Viikonloppuisin ja juhlapyhinä klo 15.00–07.00).

Apua talousvaikeuksien keskellä

Jos raha-asiat painavat mieltä, niistä on hyvä ainakin voida puhua jonkun kanssa.

Alkuun pääsee ottamalla yhteyttä esimerkiksi Takuusäätiön neuvontaan. Neuvonta on maksutonta ja luottamuksellista. 
Velkalinja-puhelin palvelee numerossa 0800 9 8009 maanantaista perjantaihin kello 10–14. Voit myös keskustella tilanteestasi chatissa, www.takuusaatio.fi.

Oikeusaputoimistojen tarjoama maksuton talous- ja velkaneuvontapalvelu on tarkoitettu yksityishenkilöille sekä pienimuotoista yritystoimintaa harjoittaville ammatin- ja elinkeinonharjoittajille.

Talous - ja velkaneuvontaan tästä


Seurakuntien diakoniatyöntekijät kuuntelevat ja neuvovat myös talousasioissa. Ks. Seurakuntien diakoniatyö


Kelan toimeentulotuen lisäksi voi anoa täydentävää toimeentulotukea oman kunnan sosiaalitoimesta. - Velkoihin ei saa toimeentulotukea, siksi seuraava askel on aina velkojen selvittäminen talous- ja velkanauvonnassa.

Että tekee jotakin, auttaa yhden askelen eteenpäin. Näin se on aika usein ja aika monessakin asiassa. Se, että on jo tehnyt jotakin, on yksi mikä edes helpottaa oloa edes vähän.