Villiyrttejä siis. Flunssatoipilaisuus kestää ja mentävä maltilla. Asioita odottaa, ei mahda mitään. Mutta jotain sentään voin ja jaksan; lämpimällä säällä kerätä villei yrtei. Saako eli ei, en tiedä. Mutta keräilin näitä: kuusenkerkkää metsästä - vähän syötäväksi ja kuivattavaksi. Hiukan vielä koivunlehtiä suuresta koivusta. Muutamia mustikanlehtiäkin maistelin. Ketunleipiä. Horsmia en vielä nähnyt.
Kuuntelen luentoa erilaisuudesta. Kalle Jokinen puhuu. Onpa rikasta olla tässäkin verkostossa, kokemustoimijoiden (sotejärjestöt) nimittäin.
Päivä kerrallaan tänäänkin eteenpäin.
💚💚💚




