Nyt on yrttipitoista postausta ollut ja on vielä tämäkin. Kuvasin näitä yrtei, joita kuivattelen näin voipaperin päällä. Yksi teesekoitus tuossa suuressa purkissa valmiina. Lisää tulee.
Keräily vetoaa meidän alkukantaisiin vietteihin ja tuo onnellisuutta:)
Kotivaraa tämäkin. Kotivara paras vara.
Ja maukasta. Palstalla raparperi rehottaa kuin viimeistä päivää. Syötävää siitä riittää!
Tykkään käyttää raparperikeittoa puuron ohessa. Sopii hyvin yhteen.
 |
| Rapaperin kukka Pixabaysta |
🤎
🤎
ukrainalaiset jo osaavat toimia. Ks. alla. (Lähde: Yle) Osaisimmeko me?
Ukrainalaisille on sodan aikana syntynyt selkeä rutiini, miten toimia ilmahälytyksen sattuessa.
💭💭💭
Villiyrttejä siis. Flunssatoipilaisuus kestää ja mentävä maltilla. Asioita odottaa, ei mahda mitään. Mutta jotain sentään voin ja jaksan; lämpimällä säällä kerätä villei yrtei. Saako eli ei, en tiedä. Mutta keräilin näitä: kuusenkerkkää metsästä - vähän syötäväksi ja kuivattavaksi. Hiukan vielä koivunlehtiä suuresta koivusta. Muutamia mustikanlehtiäkin maistelin. Ketunleipiä. Horsmia en vielä nähnyt.
Kuuntelen luentoa erilaisuudesta. Kalle Jokinen puhuu. Onpa rikasta olla tässäkin verkostossa, kokemustoimijoiden (sotejärjestöt) nimittäin.
Päivä kerrallaan tänäänkin eteenpäin.
💚💚💚
löydän villejä yrttejä. Ketunleipää, litulaukkaa, vuohenputkee. Kuusenkerkkiä syön suoraan puusta ja mustikanlehtiä varvuista. Nam!
Ja näen villejä rusakoita, peuroja, ketun.. pian lemppariniitylleni kirmaavat kyytöt. Ah ja kesä on sitten tullut.
Mutta joo, yrttejä kannattaa käyttää ja kuivailla talteen. Riittoisia ovat nuo vuohenputket ja horsmat, niitä sopii kyllä poimia.
💚
💚
Yle kysyi miltä köyhyys tuntuu. Sadat ihmiset kertoivat. Ks. tästä . Esim. tällaiselta: 'Yhteiskunnallinen keskustelu lisää häpe...
