Kuluttajaliiton ja Vanhustyön Keskusliiton yhteisestä webinaarista 29.11 opittua, tässä hieman referoin ja jaan teillekin. Asiantuntijoina webinaarissa oli Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell ja Vanhustyön Keskusliitosta SeniorSurf toiminnan asiantuntija Nina Ziessler.
Ensinnäkin tämä, että tieto on parasta huijausten ennaltaehkäisyä.
Suomalaiset ovat menettäneet yli 44 miljoonaa euroa huijauksissa. Lukema pankin keräämistä tiedoista, ja lukema lienee paljon pienempi kuin mitä todellisuudessa onkaan.
Nopeus on valttia! Jos epäilet huijausta ole yhteydessä heti pankkiisi.
Mitä kaikkea kalastellaan? Pankkitunnuksia, henkilötunnus ja henkilötietoja. Salasanoja.
Miten? Tekstareilla sähköpostiviesteillä, puhelimella ja valeverkkokaupoissa.
🐉🐉
Tekstarit
Jos saat yllättäin ja odottamatta viestin jossa on linkki, älä koskaan avaa sitä! Kyseessä on huijausyritys.
Huijausviestejä lähetetään niin viranomaisten kuin julkisten palveluiden nimissä. (Omaveron, Omapostin, Kelan jne.) Viesteissä olevaa linkkiä ei pidä avata. Mutta mitä voi tehdä, on mennä vero.fi. posti.fi jne sivuille, kenen nimissä viesti sitten onkin lähetetty, ja tarkistaa onko sinulle oikeasti jotakin viestiä.
Huijausviesteille on tyypillistä kehotus toimia nopeasti. Nopeasti, pikaisesti, välittömästi.. sellainen vetoaa meihin, tulee pieni paniikki olenkohan unohtanut jotakin, pitää tarkistaa. Toiseksi, käytetään auktoriteettia, lähettäjän nimessä voi olla osa nimeä esim poliisi.
Mitä linkin takaa löytyy? Linkin takaa löytyy kirjautumissivu, jolla kalastellaan pankkitunnuksia.
Sähköpostillakin voi tulla huijausviestejä.
Lähettäjä on huijausviestissä outo, jäljittelee jotakin viranomaistahoa mutta näyttää oudolta. Jälleen kehotetaan klikkaamaan jotakin tai avaamaan liitetiedosto, mutta sitä ei pidä tehdä. Ei pidä avata linkkejä eikä liitteitä! Huijausviesti vain roskiin.
Maltti on valttia, kuten elämässä yleensäkin. Ottaa rauhallisesti.
🐉🐉🐉
Turvallinen kirjautuminen
Pankin verkkosivuille aina joko puhelimessa olevan pankin sovelluksen kautta, tai tietokoneella kirjanmerkkeihin tallennetun verkkosivuston kautta. Eli ei etsi omaa pankkia googlen hakukoneella ja jos itse kirjoittaa pankin verkko- osoitteen, varoo kirjoitusvirhettä.
Mobiilivarmenne
On vaihtoehtoinen tapa kirjautua Kelan, Verottajan, vakuutusyhtiön ym sivuille. Mobiilivarmennetta voi kysyä omalta puhelinoperaattorilta. Se voi maksaa pari euroa tai olla ilmainen. - Ainakin itse kiinnostuin nyt tästä mahdollisuudesta.
🐉🐉🐉
Valeuutisten otsikko on raflaava, julkisuuden henkilöitä yleensä mukana kuvamanipuloinneilla. Uutista ei kannata klikata.
Valeverkkokaupoissa voi olla äärettömän halvalla kallis tuote, tai myydään vaikka sähkölaitetta vaatekaupassa. Nyt voit etsiä löytyykö kokemuksia ko kaupasta Yleensä löytyy ja kauppa paljastuu huijaussivustoksi.
Yleensäkin kun ostat verkkokaupoista, käytä creditkorttia, ei debit vaan credit.
Mene suoraan verkkokaupan sivuille kirjoittamalla kaupan nimi osoiteriville, ei siis linkin kautta.
🐉🐉🐉
Puhelinhuijaukset
Kohdistuu erityisesti ikääntyneisiin. Esitetään viranomaistahoa ja kalastellaan pankkitunnuksia.
Hyvä muistaa että oikeat viranomaiset eivät kysele pankkitunnuksia.
Eli sulje puhelin kun epäilet huijauspuhelua.
Varmista kenen kanssa asioit. Aina.
Suhtaudu linkillisiin viesteihin aina kriittisesti.
Hidasta, harkitse.
Jos epäilet huijausta:
Ole yhtydessä pankkisi sulkupalveluun.
Tee rikosilmoitus poliisille.
Opastusta digiasioissa ympäri Suomen löytyy monissa paikoissa, esim. SeniorSurfista.
Kuluttajaliiton vinkkejä ja ohjeita koottuna
www.huijausinfo.fi
