Olen käynyt säännöllisesti kirpputoreilla jo pari vuosikymmentä. Rahaa on säästynyt erityisesti lastentarvikkeiden hankinnassa. Hoitopöytää, vauvanammetta ja pinnasänkyä kun tarvitaan vain hetken ja ne eivät juuri vuoden kahden käytöstä kulu. Myös monet toppahaalarit ja lastenkirjat olen löytänyt edullisesti sekä Hämeenlinnan että Lahden kirpputoreilta. Mainittakoon, että pääkaupunkiseudun kirppareista vain Hietalahden ulkokirppis on tuttu. Siellä oli aikanaan mukava käydä ja paljon kaunista tarjolla. Hyviä kesän matkakohteita muuten nämä erilaiset kirpputorit – ja lähes aina paikalla on myös kahvilamyyntiä.
Kaapit tyhjäksi
Koska monet tavarat käyvät ajan myötä tarpeettomiksi tai vaatteet pieniksi, on hyvä vuokrata oma kirpparipöytä. Kun tavara on monipuolista, siistiä ja hinta maltillinen, niin homma toimii. Pöytä kannattaa varata pidemmäksi aikaa, jolloin viikkohinta on halvempi ja tavara ehtii löytää ostajansa.
Kirpputorikaupassa sesonki on tärkeää ottaa huomioon. Talvitakit ja luistimet menevät kaupaksi vain myöhään syksyllä, kesämekot alkukesästä. Mitä monipuolisempaa tavaraa saat esille, sitä varmemmin kauppa käy: jotain pientä lapsille, astioita ja vaatteita naisille, työkaluja ja levyjä miehille. Kun perheen pienet tulevat ihastelemaan heppakirjoja, niin helposti äitikin tarttuu tilaisuuteen ja ostaa lähestyvää joulua ajatellen kauniin lahjapurkin tai jouluiset patalaput. Jo ihan sen edullisen hinnankin houkuttelemana.
Mikä kaikki myy?
Kun kaapit on pengottu ja tavaraa on riittävästi, niin kannattaa kiertää katsomassa, mitä tavaraa muut ovat panneet tarjolle ja samalla saa kuvan hintatasosta. Joskus jostain tavarasta on selvää ylitarjontaa ja se vaikeuttaa myyntiä. Marraskuun kirpputorikokemukseni perusteella Karelia-sarjan astioita ei nyt kannata myydä, niistä on selvästi ylitarjontaa. Lasitavaraa on myös runsaasti myynnissä, mutta Iittalan Kastehelmi-astiat ja Ölkky-lasit ovat kysyttyjä – toki vain kohtuuhinnoin. Myös 70-luvun kuvioidut emalikulhot tekevät hyvin kauppansa. Kirjat eivät sen sijaan mene oikeastaan ollenkaan kaupaksi.
Ja muista se edullinen hinnoittelu – tuotteilla ei tässä kohtaa saa olla liiallista tunnearvoa, tai sitten ne vaan täytyy jättää kotiin. Kannattaa miettiä jo hinnoitteluvaiheessa, että on valmis luopumaan kaikista niistä tavaroista, jotka vie myyntiin. Ja tosiaan, kirpputorijakson päätyttyä itsekin poistan hintalaput ja vien kaikki loput tavarat suoraan Fidan, SPR:n tai Pelastusarmeijan kirppikselle. No, lastenkirjoja olen toki lahjoittanut tuttavien lapsille, silloin kun tiedän heidän lukutottumukset.
Koukuttavaa
Tilityspäivänä on aina jännittävää nähdä, mitkä tavarat ovat tehneet kauppansa. Ja kumma kyllä – usein kun omaa pöytää katsoo, on vaikea hahmottaa mitä sieltä on ”kadonnut”. Yleensä myynti tilitetään kerran viikossa – suoraan käteisenä. Samalla saa tuotteiden hintalaput, joten voi tarkistaa tilityksen oikeellisuuden. Hurja tunne, kun saa useita kymppejä, joskus jopa satasia, suoraan käteen. Ja ihan vaan siksi, että on siivonnut kaappeja ja komeroita turhasta ja vanhasta tavarasta. Nämä ovat sitten niitä rahoja, joita voi huoletta käyttää viihteeseen ja itsensä hemmotteluun! Keväinen auringonpaiste saa ainakin minut siivoamaan isosti – usein olenkin pitänyt kirpputoripöytää juuri keväällä. Mikä siihen koukuttaa? No, varmaankin se käteinen extra-raha. Samoin se, että tietää tavaroidensa saavan arvoisensa uuden kodin. Tästä luontokin tykkää ja ilmastonmuutos siirtyy kenties taas piirun verran kauemmas tulevaisuuteen.
Nähdään kirpparilla 😄
Liisa Helamaa
Elintarviketieteiden maisteri, MQ
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti