Näytetään tekstit, joissa on tunniste rutiini. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste rutiini. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 25. maaliskuuta 2020

Kevättä ei kuitenkaan ole peruttu


Huolet painavat. Ne voivat kasvaa isommiksi ja isommiksi. Pelkokin voi vallata mieltä.

Mikä auttaisi? Olen aimmin tuonut esille että uutisten kuuntelua ja katselua kannattaa välillä rajoittaa. Samoin somekeskusteluja. Tietenkin uutiset päivittäin on hyvä jostakin seurata, mutta ei antaa niiden valloittaa mieltään kuitenkaan.


Mikä auttaisi omassa arkisessa elämässä?  Mietin, mikä on auttanut sodan aikana ihmisiä, ja mikä on auttanut muissa kriiseissä, niin se on: rutiinit. Elämää ylläpitävät rutiinit, kuten ruoanvalmistus, tiskaaminen, siivoaminen, pyykkäys. Jos on aikaa, voi järjestellä kaapit, kirjahyllyt ja sen sellaista.

Kevättä ei ole peruutettu

Nyt alkaa muuten jo sekin aika, kun voi kylvää kukan- ja muita siemeniä ruukkuihin. Jos on jokin paikka mihin niitä, taimia, sitten istuttaa: parveke, piha, palsta, puutarha, kaverin puutarha jne.
Mikäpä ihanampaa kuin nähdä pikkutaimien nousevan mullasta!

Itse ostin mustaa multaa pussillisen, meinaan alkaa taimikylvöt ihan lähipäivinä.


Kävin äsken metsässä ja siellä alkaa ollakin jo aika paljon elämää, lämmintäkin on. Paitsi lintujen laulua, kuuluu myös lasten ääniä, ja aikuisten ihmisten; metsä on saanut suosiota viime aikoina, mikä on tietenkin hyvä asia.  Pidän metsää aina lääkkeenä, siellä on hyvä hengittää ja ei siellä nyt vielä ainakaan mitenkään tungosta kuitenkaan ole.

Nyt on hyvä hetki tehdä paitsi tavallisia arkisia asioita, tehdä jotakin muutakin, erilaista. Niinkuin vaikka askarrella jos sellaisesta muuten tykkää.


Liikkumista on tullut rajoitettua aika lailla, ja tätähän jatkuu aina edelleen. Uusimaa, ehkä, suljetaan kohta.. ja ei oikein mitään liikkumista lenkkipolkuja ja metsiä lukuunottamatta nyt suositella.


Tarkistin ResQ n , ks. blogipostaus ja siellä näyttää olevan annoksia tarjolla edelleen. ResQ sta voi siis tilata hävikkiin muuten meneväiä ruokia, leipiä, leivonnaisia puoleen hintaan tai alle, kunhan hakee ruoan itse. Tämä vaatii liikkumista sen verran.

Hävikkiruokaa saa tilata myös esim. Fiksuruoka. fi stä ja tulee lähimpään noutopisteeseen, tai sitten kotiovelle, toki erillisestä maksusta.

Seurakunnat jakavat valmiiksi pakattuja ruokakasseja, ks noutopisteet aiemmasta postauksestani tässä blogissa. Jos olet sairaana tai eristyksessä, voi kysyä jos saisit ruokakassin kotiovellesi. Älä lähde silloin itse noutopisteelle, ettet tartuttaisi muita.


Kaikkea hyvää, jaksamista, terveyttä ja pieniä ilon hetkiä vaikka sitten muistoista tai tulevan unelmista!

💜💜💜

sunnuntai 26. tammikuuta 2020

Hyvät rutiinit

Mitä useammin toistat jotakin asiaa, sitä paremmaksi tulet siinä. Tapahtuu ylioppimista, toiminto rutinoituu.

Voisikohan vaikka jokaviikkoisen roposen säästöpossuun pudottamisesta tulla rutiini?

Entä kauppalapun kirjoittamisesta, sen sijasta että ostaa kaupasta spontaanisti mitä sattuu.

Tai sinnikkäästä kulujen muistiinmerkitsemisestä? - Voi näistä kaikista tulla rutiineita.

Kun jokin juttu on rutinoitunut, sitä ei tarvitse enää miettiä niin, se tapahtuu kuin itsestään. Ilman suuria ponnistuksia.
No tietenkin pitää olla se roponen minkä säästää. Jospa siitäkin tekee rutiinin, että pitää huolen roposen säästymisestä taskun- tai lompakonpohjalle.

---

Rutiinit auttavat meitä paljosa. Ajatella jos joka päivä joutisi miettimään pesisinkö hampaani vai en, tai missä järjestyksessä muuten teen aamutoimet. Ja muuta hassua.
Olisi se aikaavievää.

---
Rutiinit pitää arjen kasassa. Hyviä rutiineja voi luoda. Turhista toki voi luopua.


sunnuntai 19. tammikuuta 2020

Muistiinmerkitsemisen voima

Tavoitteita on hyvä laatia. Ihan paperille.

Voi ostaa vaikka sinisen vihon ja tehdä sinne asianmukaiset sarakkeet

Sarakkeesta löytyisivät tavoite, tavoitteen toteutuma ja esimerkiksi mikä auttoi, miksi onnistuin tai miksi en onnistunut niin hyvin ja mitä voin tehdä toisin ensi kerralla.

Huomasin miten eräässä kirjakaupassa oli monenlaisia päiväkirjoja; yksi päiväkirjoista oli nimeltään Tavoitepäiväkirja. Vilkaisin mitä tämä noin 10 euroa maksava tavoitepäiväkirja oikein sisälsi. - Siinä oli merkattu vuoden jokaiselle kuukaudelle useita tavoitteita ja kunkin tavoitteen kohdalle oli tila kirjoittaa että onnistuiko tämä ja miten voisin onnistua ensi kerralla paremmin. Jotenkin näin.

Tavoitteita oli ihan valtavan paljon, että minua se jo heti ensisilmäyksellä stressasi!
Itseasiassa en ainakaan itse lähtisi toteuttamaan kovin montaa tavoitetta kerralla.


↔↔↔





Kun lähtee opettelemaan uutta, ja toimimaan eri tavalla kuin ennen, määrittelemänsä tavoitteen suuntaisesti, niin tässä tottumus tulee avuksi: mitä useammin toistat jotakin asiaa sitä helpommaksi se tulee, siitä tulee rutiini.

 Määrätietoisella suunnittelulla ja toteutuksella löytää uusia hyviä rutiineja. Ja aika on ystäväsi.





Kalenteri on aika hyvä muistiinmerkitsemisen paikka muuten sekin.
Käytän itse kännyn kalenterin lisäksi paperista pientä kalenteria, johon merkitsen samat menot kuin puhelimenkin kalenteriin. Merkitsen lisäksi joitakin tavoitteita, mitkä haluan olla saavutettuna tiettynä aikana; loppukeväästä, syksyllä, jouluun mennessä…



Lahjaksi saamani muistikirjan kannesta


Blogitekstisuositus

Nostalgisia säästäväisyysmuistoja

Ennen oli elämä ekologisempaa ainakin kodeissa. Osattiin käyttää kaikki loppuun, jatkaa ruokaa jne. Ks. Is artikkeli: Makaronivelliä ja pelk...

Suosittuja postauksia