Onko jo joulumieli

 

Mitä tämä kuva kertoo sinulle? Minulle se viestii tavallisesta, koruttomasta elämästä. Johon kätkeytyy kimallusta, suurta juhlaa, rauhaa ja iloa.

Se viestii vastaanottamisesta, kohtaamisesta, ja läsnäolosta. Kuvan asetelma on jouluseimestä, jota jäin ihailemaan, Helsingin Munkkivuoressa.

✨️✨️✨️

Tässä päivässä on kimallusta minulle nyt sekin, että on talvipäivänseisaus. Edessä on valostuvaa, rajapyykki on ylitetty. Jeeee!

Talvi on toki edessä vielä, ja millainen se sään puolesta on, emme vielä tiedä. Lauhaa on ennustettu. Sillä mennään mitä saadaan.

✨️✨️✨️

Onko jo joulumieli? On se melkein.. nyt kun on tämänkin viikon hommat hoidettu. Kunpa en lösähtäisi vaan kirjan ääreen, vaan olisin reipas ja ..saisin jotain aikaan.. häh? Ei tarvi nyt, kunhan teen ostoslistan huomiselle. Ja.. käyn metsässä.. jos löytäisin sieltä pudonneita havunoksia:)

✨️✨️✨️

Mitä puuhailenkin, kuuntelen myös joululauluja vähän. Kynttilät valaisevat hämärää päivää. Piirongin päällä on saamiani lahjoja, ne tuo paljon iloa!🎈

✨️✨️✨️

Mieli on hyvä kun hörppii kahvia vanhasta lempimukistaan, avaa uuden luukun joulukalenterista ja ihmettelee sen sanomaa.

Hyvä mieli, on ehkä jo se joulumieli.

Ihminen riepoteltavana

 Tein kai lottorivini väärin

Aika moni taitaa olla niin tehnyt, nimittäin lottorivinsä väärin. Elämä on riepotellut miten milloinkin. Riepotellut pahastikin. Kuka siis on riepotellut? Monikin voi ja osaa riepotella hiukan heikompirakenteista, rajoiltaan huokoista ja traumatisoitunutta varsinkin. Sitä ei tyyppi edes tajua, että on riepoteltavana ja on ollut.

Syyttää vain itseään, miksi teinkään noin tai noin. Ja en osannut valita oikein. Valitsin vetäytyä. Valitsin taistella - turhaan. Valitsin jäätyä, ai voiko sen valita. Ei voi, se tapahtuu vain.

Sitten valitset moittia itseäsi, miksi noin jäädyin? No jäädyin, kun muuta en osannut. .. miten usein me moitimme häntä joka on uhri, ja niin, itseämmekin uhrina.

Ei pitäisi. Uhri tarvitsee myötätuntoa ja opetella itsemyötätuntoa. Siitä vasta lähtee ymmärrys ja oivallukset, miksi.

Parantaako lämpö ihmisen? Muiden ja itseltä omasta sisimmästä ymmärryksen kautta kumpuava lämpö? - Parantaa.

Parantaa askel askeleelta. Mutta ei täydelliseksi. Ihmisen ei edes kuulu olla täydellinen.

🩶🩶🩶

Elämässä ei tarvi kuitenkaan riepottua tai riepotella, voi löytää omat rajansa, toimia uudella tavalla ja löytää voimia. Missä iässä tahansa. Joka päivä vähän.

Särkyneisyydessä on kauneutta myös. Resilienssiä on myös hyväksyä särkyneisyytensä. Kaikki eivät hyväksy, ja heistä voi tulla niitä hyväksikäyttäjiä, ja siitä onkin kauneus kaukana.

🩶🩶🩶

Särkynyt kerran tai pari ja kun palat löytävät taas toisensa, on se ruukunkin rakenne aina vaan vahvempi. Jos nyt toinen korva tai kylki olisikin vähän kolhiintunut, ei se haittaa.

Elämä on kaunis

Alennuksia eläkkeellä

Jos olet jo eläkkeellä tai jäämässä, niin on hyvä tsekata näitä eläkeläisalennuksiakin. Osa alennuksista on ikään sidottuja (65/70), osa työeläkekortilla, jotkut Kelan todistuksella.

Esim. uimahallissa, matkoilla, ja vaikka hotelliyöstä saatava alennus merkitsee paljon, silloin kun eläke on pieni.

Uimahalleissa alennus on usein 50% ks. tästä Espoon uimahallit

Junamatkoissa vitonen tai kymppi alea, 20% kauko- ja 50% lähijunissa, ei ole hullumpaa. Kantsii hyödyntää.  Pitää vaan muistaa ostaa juuri eläkeläislippu. Ks. VR

Bussimatkoissa alennuksia on myös, ks tästä HSL.

Helsingin palvelukeskuksissa tarjottavat lounaat ovat eläkeläisille pari euroa alennetuin hinnoin. Samoin joissakin tavan lounaspaikoissakin. Eläkekortti siis mukaan.

Teattereissa saa joitakin alennuksia niinikään. Katso teattereiden omilta sivuilta kuten tästä: Kansallisteatteri.

Elokuvissa voi myös saada alennuksia. Ks esim: Finnkino

Yhdistykset tarjoavat alennuksia yleensäkin jäsenetuina. Mihin kuulutkin, on hyvä välillä tarkistaa jäsenetunsa. 

Aina kannattaa tarkistaa kaikki alet. Säästö on pienikin säästö, ja pienessä budjetissa se tuntuu. ☕️

Tästä artikkelista voit lukea työstä eläkkeellä. Siihen voi olla muitakin motiiveja kuin raha, ja verotukseenkin on nyt tulossa kevennystä:

Kannattako työ eläkkeellä

Lumisen viikonlopun hyvää jatkoa, pysytään pystyssä. Ks alla Kotitapaturma.fi - sivulta:

Pysy pystyssä

Hyytävää säätä

on ollut, täällä etelässäkin. Enempi siis välttelen ulkona oloa. 

Ikkunastani näkyy kaunis talven maisema. Sitä jaksaa katsella. Pöydällä palaa kynttilä ja liekki loimuaa suurena ja myös hieman levottomana, ikkunasta kun vetää..

Jalat on töppösissä, harteilla viltti. Kädessä kuppi kahvia ja toisella näpyttelen tätä blogia.

Ei hättää. Mittään. Pysähtymisen hetkiä nämä. Paluu lapsuuden lumimaisemiin, moneen eri aikaan, kun lunta ja pakkasta oli aina. 

Hyvä hetki vaikka piirrellä uusilla lahjaksi saamillani väreillä.

Ja puuhailla vähän myös konmarituksen parissa. Sitä riittää. Luovun vihdoin pieniksi jääneistä vaatteista. 

HECTOR Ensilumi tulee kuudelta

Niin on rikkautta ja rikkautta

Korpimuija pohtii rikkautta tässä videossaan.

Niin kyllä nämä Korpimuijan videot saa minut kaipaamaan maalle, yksinkertaiseen elämään, perusasioiden äärelle.

Toisaalta elänhän melko yksinkertaisesti jo nyt. No, hellaan en voi tehdä valkeaa, mutta voinhan sytyttää kynttilän loimuamaan ja sitä katsellen tunnelmoida. Niin pieni liekki mutta samalla iso vaikutus tuomaan kodikkuutta.

Teen ruokani itse. Osan ruoasta kasvatan itse. Liikun metsässä, ja siihen on mahdollisuus kun on lähellä metsikkö.

Kerrostaloasuminen voi uuvuttaa, mutta pakopaikkojakin tosiaan aina löytyy.

Rauha on se mitä ihan eniten kaipaan. Maaseudun hiljaisuutta edes joskus. Sikäli kadehdin vähän Korpimuijaa kun asuu sysimetsässä. Ihana kun voi katsoa hänen videoitaan!

Joulu kannustaa kuluttamaan helpolla yli varojensa. 

Se ei kuitenkaan kannata. Käyttötavarat kannattaa ostaakin mieluummin joulun jälkeen ja satsata jouluna niihin aineettomiin lahjoihin tai ihan pieniin paketteihin.

Auta muistia ja elämää

Kun kirjoitat muistilappuja, helpotat arkista elämääsi.

Kauppalappu, mitä puuttuu, muista ostaa. Ystävän paitakoko. Osoitteet. Ovikoodit. No tunnusluvut lukuisat. Verenpainelukemat. Lääkelistat.

Kirjanpito mitä mennyt mitä jälellä...tälle kuulle, ensi kuulle. Viisastuttaa, mistä karsia. Tietää myös missä mennään.

- Kyllä kannattaa.

Mitä voi myös listata ja dokumentoida, vaikka mitä viljeli viime vuonna, ja mikä onnistui mitenkin mikä ei ollenkaan. Muuten unohtuu.

Entäpä mitä oli matkalla viimeksi ja mikä turhaa, mitä taas puuttui. Hyödyllistä seuraavia matkoja varten. Tällaisetkin unohtuu muuten helpolla.

Parhaita listoja on lista kiitosaiheista päivän tai viikon. Hyvä tehdä ja - hyvä lukea pahempanakin päivänä! 

Listakirja ajanvietteeksi;)

Asiaa muistista

 

 Muistin toiminta

 

 

Kun joulupuuhun ilmestyi musta pallo

Kuolema tulee elämän keskelle.Se murtautuu keskelle tavallista arkea. Niin lohduton todellisuus.

Kun mitään ei ole tehtävissä.

Oloa helpottaa kun alkaa tehdä kauheasti. Kuitenkin pakoon sitä ei pääse. Todellisuutta, että miten turhaa kaikki onkaan.

Todellisuutta, joka on jotakin viipyilyä elämän ja kuoleman rajalla.

Viipyilyä siinä ajatuksessa että mihinkähän minäkin olen menossa.

Tällaisina hetkinä on enkeliparvi ympärilläni.

Minä suostun siihen kannatteluun.

Kuolema tulee elämän keskelle, murtautuu tavallisen arjen keskelle.

Huikaisevana valona ja kirkkautena, rauhana ja levollisuutena.

Suru

Hautaus on osa surua. Siinä on yksi etappi. 

Surulle on hyvä ottaa aikaa. Jos surua pakenee, se nousee jossakin muodossa kyllä esille. 

Miten sitten surraan? -Muistelemalla. Puhumalla. Puhumalla ajatuksissaan myös edesmenneelle. Kirjoittamallakin. Ja antamalla tunteiden tulla. Tänään tuntuu tältä, huomenna tuolta. Päivät eivät ole nytkään samanlaisia, kuten eivät koskaan.

Ks. kirja Mari Pulkkinen: Surun sylissä

ja:

Sarianne Hartonen: Kuolevaisen käsikirja. 2021

 

Monia asioita

Voimia tarvitaan surussa, hautausjärjestelyissä ja siinä byrokratiassa..

Byrokratiaan, mitä paperia mistä ja mihin, mitä pitää tehdä nyt ja mitä, missä määräajassa.. olen saanut tutustua minäkin. Sen opin että asioita ei saa tehtyä kerralla, sitä on turha yrittääkään. 

Helpotti tajuta että kunhan hautajaiset on saanut hoidettua toteutusta vaille valmiiksi, ei muilla asioilla ole ihan niin kiire. 

Kaikkea joutuu odottamaan, aikaa kyllä kuluu ja armollisuus itseään kohtaan on, mikä auttaa. Mutta voi olla turhauttavaa asioiden hitaus.

Asiat kuitenkin hoituvat. Vähä kerrassaan. Tekemällä asia kerrallaan.

Kannattaa lukea: Ylen artikkeli: Koska tulee se viimeinen kirje

Iltalehden artikkeli miten hautaus voi olla yllättävän kallista.

 

Joulupuussa on myös monia monia kirkkaita ja värikkäitä palloja.

Pieni liekki kylmässä maailmassa

Hiljaisuuteen laskeutuminen
vaatii ihan alkuun itkemistä,

sitten ajattelua, mitä, miksi, miten,
kiukkua, vihaa, epätoivoa ja pienenemistä.

Kun se melu rupeaa sitten laantumaan,
hiljaisuus tulee luo.

Ottaa kädestä ja auttaa..
kättäni sytyttämään kynttilän.

Niin pienen liekin kylmään maailmaan.

Pienen liekin,

mutta väkevän.

 

 

Some ei ole sama kuin elämä

Se tiedetäänkin.

Kuitenkin somepostaukset sokaisevat. Luulemaan että tässä on kaikki. Kun ei ole.

Kiillotettuja kuvia, onnistumisia, voittoja, saavutuksia, onnea. Näitä me löydämme somesta.

Elämä on tätäkin. Mutta myös paljon muuta. Epäonnistumista, yhä uudelleen yrittämistä, häviöitä, epäonnea, surua, tuskaa.

Rahattomuutta, masennusta, aloitekyvyttömyyttä. Sairautta. Epätoivoa.

 Somesta löytyy helppoja ohjeita. Ohjeet harvoin tepsivät. Ihminen tarvitsee kuuntelijaa. Että ottaisi elämänsä pieniä asioita haltuun. Rakentaisi rauhassa tavoitteita. 

Some on huono malli, huono auttaja ongelmissa ja huono ystävä.

Hyvä malli on rehellinen, hyvä auttaja kuuntelee ja hyvä ystävä myötäelää eikä heti neuvo.

Somea voi selailla, siellä voi jakaa jotakin, mutta pitää huoli että enimmäkseen viettää aikansa muualla kuin siellä.

 

Ylen artikkeliin 'Tunnen kateutta..'

Lue myös blogi: Mitä näkyy somessa

 

💭💭💭

 

Pelosta rohkeuteen 2.

               Rohkeutta on:


1. ottaa seuraava askel aloittamassaan asiassa pelosta huolimatta


2. avata suunsa sanoakseen näkemyksensä pelosta huolimatta


3. puolustaa heikompaa pelosta huolimatta


4. mennä epäonnistumisen uhastakin huolimatta


5. levätä ja unohtaa välillä huolestunut suorittaminen – pelostakin- ja syyllisyydestä - huolimatta :)


 

Tällaisia tuli tänään mieleen. Mitä sinulla?

 

--

(Kuva:Pixabay)

 

Älä heitä hukkaan - mut anna luovuutes puhjeta kukkaan

 

Paljon saa aikaan kun paikkaa ja virkkaa, keitetyn paistaa.

Älä siis heitä pois vaan käytä pois ja käytä uusiksi, 

hei käytä uusiksi!

Muista ei olla ainoita pallolla tällä

Älä ajattele väliä hällä.

Kaikki merkitsee mitä teet.

Mieti siis mitä teet.

Kierrätä, tee uusiksi!                       

Ja ihan jo siksi
kun se on kivaa!

 

Metsään lähde                                                                                        

myös itseskin tähden

Marjat ja sienet

kanttarellit, vaikka ihan pienet

koriin kerää.

Siinä herää 

luovuus ja ilo,

kun kotiin tullessa on sulla ruokaa
kilo :)


Voit itsees kiittää kun paremmin

rahatkin riittää. 

 

Maskiinkin voit käyttää lakanan kulmaa,

onko mitä pulmaa,

kun pidät ja peset ison satsin

ottaa vain pesukone viruksesta matsin.


Hei käytä uusiksi!

Uutta kun ihminen oppii,

paremmin soppii,


ja hyvä on talloo

tätä yhteistä palloo.

Ei omatunto soimaa

ja siitähän tulee voimaa. 

Hei käytä uusiksi,

tee eiliset perunatkin muusiksi!


Kankaat ja narut, langat ja kerät,

pakastimen perät.. 

 

sangot ja purkit, säilyketölkit ja rasiat,

siinäpä monet asiat,

huh huh, paljonhan on tavaraa nurkissa näissä

kaikissa päissä.


Kun kierrätät ja hyödynnät,

luovuutta siinä kasvatat,                                        

omaa viisauttaskin jalostat!     

      

👀👀👀

Ensi viikko on hävikkiviikko.

 

Hävikin välttäminen ja tai sen hyödyntäminen on meille kaikille tärkeä asia.

Aiempia hävikkiaiheisia postauksia tässä blogissa mm. nämä:

 Ruokahävikistä, osa 1.

Ruokahävikistä, osa 2. 

Ruokahävikistä, osa 3. 

 

Jakamistalouden sovellukset Aikapankki ja Nappi Naapuri

Stadin Aikapankki käyttää toveja

'Stadin Aikapankki on tarkoitettu kaikille Helsingissä ja sen lähistöllä asuville ihmisille, jotka haluavat tarjota omaa aikaansa ja apuansa yhteisön käyttöön ja samalla saada apua omaan arkeen.        

Aikapankissa jaetaan taitoja niin, että esimerkiksi ompelusta pitävä henkilö tarjoaa korjausompelua muille jäsenille ja saa itselleen apua esimerkiksi lastenhoidossa tai juhlien järjestämisessä.

Aikapankki ei tunne euroja vaan valuuttana on tovi. Koska Aikapankin periaatteena on, että kaikkien aika, työ ja avun tarve ovat yhtä arvokkaita, vastaa 1 tovi kaikissa tilanteissa yhtä työtuntia.

Aikapankki on osa kansainvälistä paikallisraha- ja aikapankkiverkostoa CES:iä, joka toimii verkkopohjaisesti osoitteessa www.community-exchange.org. Sieltä löytyvät jäsenten vaihtotarjoukset, -pyynnöt ja tiliotteet. 

Aikapankin CES-verkkotorin kaikkiin toimintoihin (mm. vaihtotarjoukset ja -pyynnöt, jäsenet, aluetiedot) pääsee tutustumaan jäseneksi liityttyään. Stadin Aikapankin vaihtotarjouksia voi kuka tahansa katsella kaikille avoimella demo-sivulla (mutta tarjoajien yhteystiedot näkyvät vain jäsenille).'

(Ylläoleva lainaus Stadin aikapankin sivuilta)

Aikapankissa voi siis tarjota työtään, ja ostaa palveluksia. Mutta myös tavaroita voi myydä ja ostaa toveilla.                   
 
Tämä on minusta hyvä toimiva systeemi, osallistujiensa tasa-arvoisuutta edistävä ja ekologisestikin kestävä.  Väkeä ei ole kovin paljoa mutta uusia otetaan aina vastaan.

Nappi Naapuri

 

 'Nappi Naapurin tarkoitus on lisätä oikeita kohtaamisia toisiaan lähellä asuvien välille. Se on tarkoitettu naapuriapuun, tutustumiseen, keikkatöihin ja jakamistalouden edistämiseen. Kaikki ovat tervetulleita käyttäjiksi! Alle 13-vuotiaat kuitenkin tarvitsevat mukaan huoltajan, joka valvoo että käyttö on turvallista.Palvelun ylläpidon saat kiinni sähköpostiosoitteesta nappi.hukassa@yhteismaa.fi.

 

 Nappi Naapurissa toimii sekä naapuriapu että keikkatyö

Nappi on naapurustojen media, jonka avulla voit kohdata ihmisiä, jotka asuvat ja toimivat sinua lähellä. Nappi ei ole talousjärjestelmä. Jos löydät ystävän joka lupaa opettaa sinulle shakkia, saatte yhdessä päättää miten asian järjestätte. Voit maksaa opettajalle palkkaa, opettaja voi laskuttaa sinua firmallaan, voitte sopia, että keität opettajalle kahvit tai opetat takaisin jotain mitä itse osaat. Voitte myös pelata shakkia pelkästä yhdessä olemisen ilosta. Päätös on teidän!

Napissa ei lasketa tekoja, vaan Nappi auttaa tekemään asioita juuri sen verran kun tuntuu hyvältä.

 

Nappi on tehty myös ammatikseen välittäville, paikallistoimijoille ja yhteisöjen rakentajille

Nappi tarjoaa erilaisille organisaatiolle ketterän mahdollisuuden kohdata ihmiset siellä missä he ovat.

Organisaatiot ovat tervetulleita Nappiin kertomaan toiminnastaan, tarjoamaan apua, etsimään kontakteja tai tiedottamaan tapahtumista ja palveluista. Organisaatioille Napin käyttö on maksullista.'

(Ylläoleva lainaus sivuilta Nappi Naapuri)

 

 

Nappia en ole kokeillutkaan, hyvältä kyllä kuulostaa.

Jakamistaloutta voit harrastaa myös vaikka viemällä kasvimaan tuotteitasi kaverille, hän varmaan palauttaa antamasi hyvän leipomusten tai muun muodossa takaisin.

Rahankäyttöä vähentämällä voi elämää enentää.

Mitä mieltä olet?

 

Itsekasvatetut herkut

Oi. Kyllä nyt on kelvannut. Nimittäin salaatit minulle, oman maan, ja täysin ilmaista. Onko?
                                    

Palstalta

No palstaan ei tosiaan montaa kymppiä kesässä mene, ja tuloksena on nyt esimerkiksi näitä vihersalaatteja usean kuukauden ajan joka päivä, parikin päivässä. Lisukkeeksi laitan joskus fetajuustoa, tonnikalaa tai kananmunaa, joskus lisään vain öljyä. Vihersalaatti, oi huippua. Ei ole turhan paljon nitriittejä kun lannoitus ollut hyvin niukkaa.

No, nythän olikin juttua (HS viime viikolla), että vihreää ei saakaan syödä niin kovin paljoa; salaattia, lehtikaalia, rucolaa siis, naatteja yleensä. Naatit ja suuret lehtikaalin lehdet on hyvä ryöpätä tai muuten kypsentää! Pieniä lehtiä syödä raakanakin. -Otinkin tästä opikseni. Sittemmin olen tehnyt paljon jonkinlaisia sipsin tekeleitä lehtikaalista, pannussa paahdellen. Ne ovat todella hyviä. Ryöppään, ja paistan lisään keittoihin, pastaan, ja vihreän lisäksi käytän muunkin värisiä kasviksia. Mutta se siitä.

Salaattiateriani koostumus on esim. tällainen: lehtisalaattia, sipulia, sipulinvarsia, tilliä, kehäkukan terälehtiä, rucolaa (vähän), retiisejä/nauriita, valkosipulin kukintoja plus lisukkeet tai rypsiöljy. Kesäkurpitsaakin voi pilkkoa/raastaa salaattiin ja pinaattiakin voi toki pienen määrän käyttää tuoreena. Vaihtoehtoja on monia, ja huom. kehäkukkia ja krassinkukkia voi myös syödä. Pähkinäistä makua saa piharatamon tuoreista kukinnoista! Piharatamoa löytyy yleensä monesta paikasta luonnossa.

                         

Viljelylaatikossa tai parvekkeellakin onnistuu

Peruskasviksia on helppo kasvattaa niin palstalla, viljelylaatikoissa pihalla, kuin parvekkeella. Parvekkeella onnistuvat hyvin vaikka kaupan salaatin kannan uudelleen salaatiksi kasvatus, persilja, muut yrtit, sipulikin ja tuo ihana kauniisti kukkiva krassi.

Herneenversoja voi kasvattaa ulkona ja sisällä ruukussa, samoin valkosipulin versoja. Garden gress, vihanneskrassi on hauska kasvatettava sisällä. Tästä on oma postauksensa ks. tästä.

Peruna kasvaa missä vain, ämpärissä parvekkeella saa kasvatettua yhden peruna-annoksen, ja hyvää on sekin. Itsekasvatettu on aina paremman makuista kuin kaupan:)

Purkissakin voi viljellä

Pakko minun oli taas hehkuttaa tätä viljelyä, ihan siksi kun on niin tuottavaa, saa itsekasvatettua hyvää ruokaa, todellista sentinvenyttäjän puuhaa siis on tämä. Ihan kuin purkissa idätyskin, jota tosiaan voi tehdä ympäri vuoden. Tästä on postauksia, ks. esim. tässä

Loppukesän hitti minulla on herneen- ja auringonkukanversot. Vaikka palstalta saakin paljon vihreää, on kiva että on erilaisia kasviksia, monenlaisia makuja ja tosiaan ettei ole niitä nitriittejä sisältäviä pelkästään.
                                                             

Kustannus-hyöty-analyysista

Laskin yhtenä kesänä miten paljon viljelypalsta tuotti. Noo... se on vähän vaikeakin laskea, mutta laskin siis käyttämäni kasvikset kaupan hintojen mukaan, suurinpiirtein, laskin mukaan myös kukkakimput jotka palstalta poimin.. tulos oli että noin 600 eurolla käytin sinä kesänä omia tuotteita.. syyskuun puoleen väliin mennessä, ne kukkakimput sitten kasvatti summaa; niitä kun sain kymmenittäin.

Ja jaan mielelläni näitä omia kasviksia ystäville ja tutuille. Todellinen ns. tuotto on siis hieman vaikea laskea eikä tällainen viherkissa loppuviimeksi niiin kauhean innostunut ole moisesta laskemisesta. Voi silti olla, että vielä innostun uudelleen laskemaan näitä hyötysuhteita..kukaties kuitenkin.

Viljelyn merkitys on kuitenkin niin paljon myös liikunnallinen, sekä aistimuksellinen monin muinkin tavoin kuin syömällä. Viljelyssä saan silmänruokaa, kuulen lintuja ja muita luonnon ääniä, haistan ja maistan. Tunnen luonnon kosketuksen konkreettisesti, sen eri muodoissaan, mullasta kukkaan. Tapaan myös erilaisia ihmisiä, joita en muualla elämässä välttämättä tapaisi lainkaan; viljelijöiden kirjo kun on laaja. Enkä nyt oikein sanoin pysty kuvailemaankaan tätä kaikkea.

Tässä Ylen uutisista poimittu miten mansikankannatkin voi käyttää:

Vielä on hyvää kesää jäljellä. Parasta päivää, kun ei näy huolen häivää. Marjoja kilo, sydämelle ilo.

Elämä sentin venyttäjänä

Sentin venyttäjän elämä voi olla kuin nuorallatanssia. Ei saa livetä ei saa pudota – jos putoaa,
on vaikeampi aloittaa uudelleen. - Putoaminen on se, että ei pysy suunnitelmassaan, ei hallitse rahatilannettaan, vaan ostaa jotakin mihin ei olisi varaa, sortuu osamaksuun, lainaamaan.

Oikeasti, niin se on. Jos putoaa tästä linjastaan, on vaikeampi aloittaa. Rahatilanne on entistä huonompi. Jos joutuu maksamaan osamaksua viisikymppiä kymmenen kuukauden ajan, se on poissa käytettävissä olevista rahoista, ehkä puskuriin säästämisestä.

Milloinkaan ei tarvitse silti toivoaan menettää. Jos on tarkka sentin venyttäjä, niin pääsee jälleen jaloilleen. Jostakin voi koettaa hakea tilapäistä apua, vaikka ruokajakelusta.

Olen itse välttänyt kaikkia osamaksuostoksia nyt yli 10 vuotta. On paljon paljon mukavampaa maksaa ostos heti ja tietää että se on nyt maksettu. Silloin myös harkitsee aika tarkkaan, MITÄ ostaa.

En myöskään lainaa rahaa kuin silloin kun tiedän voivani maksaa takaisin aika pian. Lainaan yleensä vain itseltäni; säästöpossustani ja laitan pian rahan takaisin.

Nyt on kesä, ja koen olevani: 'ei köyhä enkä kipeä' vaan rikas paljosta ja kroppa toimii sen verran että voi nauttia uimisesta luonnonvesissä ja kasvimaan hoitokin onnistuu.

Kiitollisuus on asia jonka joskus hukkaa, mutta kun sen taas löytää, elämä tulee kuin eri väriseksi.

👀👀👀

Uimavedet täällä syrjäisillä rannikkoseuduilla (eli pääkaupunkiseudulla) ovat noin 23-asteisia nyt.

Vielä ei ole sinilevää, ainakaan en itse ole kuullut,  joten nyt eikun uimaan.

Muisto äidiltä

Äiti tapasi aikanaan sanoa.. siitä jo yli 30 vuotta, että: Köyhyys ei ole mikään ilo vaikka se naurattaa..
Mihinkäköhän se liittyi.. ja miksi se sitten nauratti?

- Kyse oli varmaan äidin huumorista, tässä kohtaa vaikka moneen kertaan paikatut housut tmv.

Ilohan ei köyhyys ole...


Se, että kuluttaa kohtuudella, on säästäväinen mutta silti antelias, se on ilo ihmiselle. Voi olla ylpeyden aihe, että kuluttaa vähemmän luontoakin, jättää pienemmän ilmastojalanjäljen!


Äitiä muistelin. Siinä hänen vanha pärekorinsa vuosikymmenten takaa, minun keittiön hyllyäni kaunistaa. Kori on ollut aikanaan ainakin lankakorina, sitten karpalokorina. Miten entisajan tavarat kestävätkään!

Toki pärekorit nyt kestävät nykyäänkin. Olisi muuten kiva punoa itse oma korinsa. Aikanaan maaseudulla kansalaisopistossa punoin pienen korin.. taidanpa katsoa olisiko työväenopiston tarjonnassa tällaista punontakurssia kesällä tai syksyllä.


Kirjoitan toukokuussa joistakin säästövinkeistä. Viime aikoina on ollut jollain lailla kiireistä, vaikkei pitäisi...

Aikaa luonnon ihmettelylle pitäisi ainakin ottaa joka päivä edes vähän. Nyt on se aika.