Tilastojen kertomaa

Vieraskynä kirjoittaa:

Tilastot ovat luotettavampia kuin yleisesti luullaan.

Sentinvenyttäjän tulee olla perillä rahatilanteestaan.
Oma kirjanpito auttaa tässä ja tilastot ovat oiva vertailukohde.

Ruokako suurin kuluerä?

Tilastojen mukaan kotitalouksien kaikista käytettävissä olevista tuloista vain 12 % menee ruokiin ja alkoholittomiin juomiin. Tässä on tapahtunut huimaa laskua, sillä vielä 1980-luvun lopulla ruokaan kului yli 25% kaikista tuloista. Absoluuttisesti mitattuna varallisuutemme on kasvanut huimasti.

Ruokakaupassa kannattaa toki käyttää harkintaa, seurata tarjouksia, ostaa kaupan omia merkkejä ja sesongin kasviksia ja juureksia. Niitä kotimaisia! Näin säästää sekä kukkaroa että luontoa. Mutta… jos isoja rahoja haluaa säästää, kannattaa vilkaista tilastoja uudelleen.

2000-luvun kulurakenne

Palveluihin ja vapaa-aikaan käytetään perheissä nykyisin paljon rahaa. Tämän sektorin tarjonta on räjähtänyt 2000-luvulle tultaessa. Kulutamme jo keskimäärin 25% tuloista vapaa-aikaan, mukaan lukien tietotekniikka. Ehkä onkin analysoitava, onko ostettava uusin tietokone, tabletti, älypuhelin tai kanavapaketti? Miten suuret ovat puhelin- ja nettilaskut? Ja heti kun lasku näyttää mielestäsi liian suurelta, vertaile ja pyydä tarjouksia.

Entä kauneus- ja hyvinvointitarjonta? Puhtaus ja terveys -siivun menot ovat tasaista 10 % luokkaa olleet jo pitkään. Siis lähes yhtä suuri osa, kuin ruoka ja ruokajuomat!

Kosmetiikkatuotteet ovat hinnakkaita. Usein valikoimasta löytyy halvempi vaihtoehto – tai käyttöä voi vähentää.

Terveydestä kannattaa aina pitää huolta, joten jos lihaksia kiristää, suo itsellesi hieronta tai mene kylpylän/uimahallin vesihierontalaitteen käsittelyyn! Sentin venytyksestä ei ole tarkoitus tehdä liian vakavaa tai arkista – päinvastoin!

Tilastot paljastavat vielä, että tupakointi ja viinanjuonti maksaa, kulkemiseen ja asumiseen kuluu paljon rahaa; asumiseen pääkaupunkiseudulla ja kulkemiseen maaseudulla. Maalla auton pitäminen on välttämätöntä – ja perin kallista.

Keskiarvot ja yksilöt

Tilastojen keskiarvoja kannattaa lähestyä kriittisesti. Vaikka ne kuvaavat hyvin maan vaurastumista, ne eivät anna kuvaa eri ihmisten ja ihmisryhmien tilanteista. Esimerkiksi ruokakulujen osuus käytettävistä olevista tuloista on aivan eri suuruinen hyväpalkkaisen keski-ikäisen pariskunnan taloudessa kuin vaikka työttömän yksinhuoltajan taloudessa, jossa on useampi kasvuikänen lapsi.

Olisikin tarpeen tehdä oma seuranta, mihin sektoreihin oman talouden rahat oikein kuluvat.
On monia ilmaisia talouden seurantaohjelmia joita voi hyödyntää. Tällainen on esimerkiksi PENNO.

Venytetään senttiä hyvillä mielin ja tietoisina siitä, mihin omat rahat käytämme!



Sektorit jaoteltuna:

Palvelut ja vapaa-aika (TT mukana)
Kulkuvälineet ja liikenne
Puhtaus, terveys ja kodinhoito
Asuminen ja energia
Vaatteet ja kengät
Ruoka ja alkoholittomat juomat
Tupakka ja alkoholi 



Tilastoista lisää Tilastokeskuksen sivuilta 

Lisäys 12.1.2020 Ruokatiedon Tietohaarukka


Liisa Helamaa
Elintarviketieteiden maisteri