Omaa perunaa ja muuta herkkua

Etuajassa kävin kokeilemassa perunaa. Pieniä vielä olivat. Mutta hyviä.

Salaattii saa jo napsia sekä lehtikaalia. Sipulinvarsia käytän myös. Näin rupee vähitellen saamaan ilmaista ja luomua ruokaa omasta maasta.. eli siis palstalta.

🩶

🩶

🩶

Kasvua ja syötävää

 Metsäperunaa

Yo artikkelissa on juttua metsäperunasta. Perunahan kasvaa melkein missä vaan, metsässäkin. Perusartikkeli aina tuo peruna, minunkin plantaasillani.

Minä olen poiminut ensimmäiset retiisit. Nam. Tuossa ne on pesulla ja kohti lautasta.

Blogit yhdistyvät

Olen ajatellut nyt yhdistää Palstalta terve! - blogin tähän sentinvenytyksen blogiin. Palstailu kun on sentinvenytystä sekin. 

Kirjoittelen monenlaista edelleen, ehkä tahti on hiukan verkkasempi, kun jo itekin oon verkkasempi.

🪻🪻🪻

Tässä perunanistutusta. Peruna muuten kasvaa melkein missä vaan, kannattaa kokeilla; pellossa, kateviljelynä, ämpärissä parvekkeella..

Onni on omat perunat. Nämä saavat nyt kasvaa 2 kk uusiksi perunoiksi, eli heinäkuun puoliväliin saakka. Katsotaan millaiset tulee!

Kevään taimet

kahdessa erässä samettiruusua kuten aina. Kohta kylvän kurkun ja kurpitsan. Lämpimämpi heidän on toistaiseksi kasvaa sisällä kuin ulkona.

Metsässä löytyy yrttejä kuten vuohenputkee, nokkosta  litulaukkaa ja näitä ketunleipii.

💚

💚

Vähän piti törsätä kasvimaajuttuihin

..sillä nämä istutusruukut, 2,99 e, vaikuttavat juuri sopivilta taimikasvatuksiin. Ja olin kadottanut vanhat polvisuojani, nyt sain uudet ja edulliset tilalle, 3,99 e. Nämä löytyivät Lidlistä. 

Siemeniähän jo hankinkin. Nyt puuttuu vain multapussi tai ehkä haen maasta multaa ja sitten esikasvatus käyntiin.

Kuvassa sinapinversoja raejuustopurkissa.

Nuukailua, mikä maistuu ja maistuuko mikkään

Lukuvinkki: Helenalla menee ruokaan.. 

..Eli että puolellatoista eurolla pärjää ruoan puolesta per päivä. Se on hyvin tehty. Uskon, että onnistui hyvin. Näitä on aina mukava lukea, nuukailujuttuja. 

Edessäni kököttää nyt krassiviljelmä. Napsin siitä välillä hyvänmakuisen krassin. Suihkuttelin niitä niin paljon, että mullat ovat huuhtoutuneet pois ja voi syödä niitä näin.

Toisessa kipossa on linssiä itämässä. Saa nähdä miten onnistuu. Linssien laatu idätyksen suhteen on vaihdellut. Laitoinpa seesaminsiemenetkin likoamaan, jauhan ne myöhemmin seesamkastikkeeksi.

Omat kuivatut sipulit muuten loppuivat juuri, viime kesänä kasvatetut sipulit. Jouduin ostamaan kaupasta nyt ensimmäisen sipulinipun tänä talvena. 

Pian alkavat kuitenkin uudet kasvut palsptalla. Saa taas salaatit ja muut vihreät tuoreena maasta. Eikä maksa paljoa.

Nyt long covidissa on  koitettava syödä mitä saa ylipäätään syötyä. Tuoretta tietenkin mahdollisimman paljon. Yleensä en avocadoja osta, mutta nyt sitä teki mieli, vaihtelun vuoksi (vaikka on kallista ja pitkän matkan takaa tuotettua(:

Kun sairastaa, ei ruokakaan tosiaan aina  maistu. Näin se on monella. Olemme niin kokonaisvaltaisia, että sairaudet ja mielen murhekin voi viedä ruokahalun - tai muuttaa sitä, että joskus maistuukin vain makea ja epäterveellinen.

En ole koskaankaan ollut mikään kulinaristi. Nuorena mietin että jospa olisi joku pilleri, mikä korvaisi ruoan. Ruoka oli niin tylsä asia. Jotenkin vaikea. Ei siis ihme että sairastuin selittämättömään laihtumiseen myöhemmin. Joka kehittyi huomaamatta anoreksiaksi. - Kun lääkkeillä anoreksia taltutettiin, jäi itse syömishäiriö elämään. Paljon myöhemmin aloin hahmottaa omaa kehoani uudelleen, ja tajuta, miten sitä kohdella.

 Vasta aikuisiällä minulle alkoi maistua puurotkin, mitkä on hyvää ruokaa niin aamiaisella kuin lounaallakin. Teenpä nyt joskus jopa iltapuuron. Kasvissyöjä olin pitkään, mutta kun allergiat parani, niin ruokavaliokin taas laajeni. Enimmäkseen kuitenkin kasviksia syön edelleen.

Tänä talvena on tullut tehtyä keittoja paljon. Nyt keittelen enempi pastaa ja riisiä.

Oikeastaan se mitä sitä syö, ei olekaan niin olennaista, kunhan saa tarvittavat ravintoaineet ja sen oman budjettinsa puitteissa. Tietenkin sopivuuden, allergiat ja muun huomioonottaen ja makunsakin puitteissa. Että ylipäätään voi sen puolesta hyvin. Eettisyyskin on merkityksellistä.

Alun linkin artikkelissa Helena valmistaa kaiken itse ja tekee sen mielellään.  Näin saakin niin edullista kuin hyvää. 

🌿🌿☘️🌿🌷🍀

Hain tänään metsästä mustikanvarpuja. Niihin kasvaa pian pienet kukat ja lehdet, kun ovat lämpimässä.

Maa oli yhden männyn juurella jopa vähän sulaa. Jotkin linnut tsirputti.  Miten ihmeellistä, uusi kevät pukkaa,

siihen pitääkin päästä mukkaan.

Kylmä sateinen kevät teki hyvät retiisit

Näitä muuten ehtii kasvattamaan toisenkin satsin tänä kesänä. Kasvaa myös syvässä ruukussa. Kokeile!

Kuvassa ensisaalis.

Aina jaksan mainostaa itse kasvattamista, se on sentinvenyttäjälle niin sopiva harrastus.  Kyse kun on ruoan kasvattamisesta eikä hifistelystä.

Fb-ryhmiä viljelyyn liittyen mm.: Kädet multaan ja Palstaviljelijät-MiniBonde.

Tein kaali-retiisi-valkosipulisalaatin fetajuustolla.

🌱🌱🌱

Raparperissa on rautaa

Ihanat raparperit ovat nyt tarpeeksi suuria syötäväksi.

Keitto sopii vaikka aamiaispuuron oheen.

Kevätkylvöt lähestyvät. Mitä syöt kesällä?

Aiemmin kirjoitin miten vihanneksia voi kasvattaa ikkunalaudalla, parvekkeella, palstalla, pihalla.. Tässä jutussa Arno Kasvi kertoo vinkkejä.

Mutta onpa kevät myöhässä tänä vuonna! - Silti kannattaa alkaa esikasvattaa juuri nyt. Minä laitoin samettiruusut kasvamaan. Pian seuraa muutakin..

 

Mitä syöt kesällä?

Entä jos ruoka loppuu? Tästä on ollut puhetta nyt pitkin kevättä. Omavaraisuus on hyvä asia kyllä. Lähiruokaa pitäisi muutenkin suosia. Niin ja juurikin kasvisruokaa.

Pavuista saa valkuaista. Myös pähkinöistä ja linsseistä, ne ovatkin toki tuontitavaraa. Soija ei ole kovin hyödyllinen ruoka-aine, jättäisin sen pois kokonaan.

Valkuaista saa ehdottomasti kananmunista ja kalasta, ja nämähän ovat ihan kotimaista tuotantoa.Nämä nyt eivät ole kasvista.. kuitenkin ravontoketjun alemmilta tasoilta kuin punainen liha.

Ihme että hyönteisiä ei ole vielä kasvatettu enempiä.. sirkkaleipää olen maistanut ja sirkkoja, ja nehän ovat oikein hyviä, kauhean kalliita vain olivat kauppahallista ostettuna.

Minä syön kesällä kaikenlaista vihreää ja perunoita, sipuleita, porkkanoita, itsekasvatettuja. Kalaa jos saan. Sieniä jos löydän tai saan.:)

Pavut Lidlistä 69 cent/pussi.

Leipäjonot ovat monen pelastus

 

Saa olla aika fakiiri että saa kuukauden ruoat ja päivittäistavarat satasella. - Onhan se toki mahdollista vaikka ei varmasti lainkaan helppoa.  

Kun on ruoka-apua saatavilla, se auttaa. - Oheisen artikkelin ruokakassit näyttävät olevan varsin kattavia. Hienoa, että ihmiset saavat apua pärjätäkseen ja voivat sitten vieläpä auttaa muita.. Tällaisiakin arkisia sankareita on paljon.

Lue lisää:

Päästäänkö leipäjonoista koskaan 

Leipäjonoissahan on kyse avusta, jota voi itse oman harkintansa mukaan hakea. Maksaa laskut rahalla mitä on ja käydä hakemassa ruokaa, ettei nälissään tarvitse olla.

Koronavuonna ruoka-avun tarve on kasvanut ja hakijoiden määrä lisääntynyt...

Yksi millä ihmisten nälkää saisi helpotettua olisi lisätä vuokrattavia peltoja, perunan ja vihannesten kasvatukseen. Voi vaikuttaa toimintakykyisyyteenkin, ja elämänhaluun kaikin puolin, saada tehdä jotakin ja samalla tavata muita turvallisissa olosuhteissa, ulkona. No, tämähän ei kaikille käy, raihnat ja liikkumisen vaikeus voivat olla esteenä. Ei sovi kaikille, joillekin kuitenkin. Puisto pelloksi ja ruoaksi. Ei ihan Kaisaniemenpuistoa.. vaan olisihan siinä kyllä tilaa...

Kaisaniemessä, Kasvitieteellisen puurarhan kaikille avoimessa ulkopuutarhassa, voi muuten loppukesästä maistella aistipuutarhan yrttejä!

 

Ruoka on tärkeä asia. Tunne siitä, että on tarpeeksi, että on tarpeeksi hyvää ja on ravittu olo.

Näin se on.

 

 🐰🐰🐰

Ks. Ruoka-apu

 

Ole luova taimikasvatuksessa ja kasvimaalla

Kun alat kasvattaa pikku taimia, kesän viljelyitä varten, voit käyttää käytettyjä vanhoja ruukkuja, kippoja ja kuppeja niihin, ei tarvitse ostaa kaupasta uutta tätä tarkoitusta varten.

Kun versotat esim. auringonkukansiemeniä, voit käyttää kasvualustana esim. viinirypälerasioita, joissa on se kätevä kansi. Se toimii kuin minikasvihuone. (Vinkki Marttojen vinkistöä)

Entäpä mitä kaikkea voi hyödyntää lannoitetarkoituksessa? Minä murennan kaikki kananmunankuoret ja vien kasvimaalle. Jotkut vie kahvinporojakin, joillekin kasveille se toimii.

Nokkosvesi on vahva lannoite. Samoin voi tehdä kortevettä.

Kasvikompostia voi pitää kasvimaan nurkassa ja kun multa valmista sitä levittää, on ravinteikasta.

 

Versotan nyt valkosipuleita, kasvaa nopeasti ja saan maukasta salaattiin!

Idättänytkin olen taas. Tietenkin linssejä. Syön mieluummin ituja kuin kaupan salaattia.

Pian laitan varsinaisen taimikasvatuksen käyntiin..purjoa..pinaattia.. samettiruusua..

Kevät on siinä vaiheessa että tuntuu aika riittävän paremmin. On valoa niin paljon pidempään.

Lue tästä Helsingin viljelypalstojen suosiosta

(Kuva kurpitsantaimesta Pixabaysta)

Kesän viljelyt mielessä

 

Jäätaide toi mieleen kesän. Kesä tuo mieleen palstat.. kohtahan jo lähestytään helmikuuta. Ja silloinhan alkaa taimikasvatus, pidemmän kasvun vaativilla kasveilla.

Oi autuuden autuus. 

 

Kysele palstoja jos viljely kiinnostaa; Espoossa, Helsingissä, Vantaalla löytyy vuokrattavia viljelypalstoja. Ja tietenkin muillakin paikkakunnilla, etsi nettisivuilta tietoa oman paikkakuntasi vuokrapelloista.

Tässä Dodo ry:n on järjestämä kurssi kaupunkiviljelyyn, etusijalla nuoret. Käy katsomassa ja ilmoittaudu. Kurssi on ilmainen! Jos tunnet jonkun joka saattaisi haluta tähän, jaa oheista fb- linkkiä:

Kaupunkiviljelykoulutusta 

Viljely on nuukailijan ja köyhän, luontoystävän, kasvissyöjän, viherpeukalon... parhaita harrastuksia. Kalastusta ja marjastusta+sienestystä väheksymättä. Nämä kaikki ovat parasta, ja jos ei kaikkea pysty tekemään, tekee sen mitä pystyy.

Nyt eletään kuitenkin vielä talvea, joka vaan.. kiitää nopsaa vauhtia. 

Pidetään huolta ettei kaaduta liukkailla! Paitsi liukasta teillä, niin lumiukkokelit ovat parhaimmillaan juuri nyt😍

Itsekasvatetut herkut

Oi. Kyllä nyt on kelvannut. Nimittäin salaatit minulle, oman maan, ja täysin ilmaista. Onko?
                                    

Palstalta

No palstaan ei tosiaan montaa kymppiä kesässä mene, ja tuloksena on nyt esimerkiksi näitä vihersalaatteja usean kuukauden ajan joka päivä, parikin päivässä. Lisukkeeksi laitan joskus fetajuustoa, tonnikalaa tai kananmunaa, joskus lisään vain öljyä. Vihersalaatti, oi huippua. Ei ole turhan paljon nitriittejä kun lannoitus ollut hyvin niukkaa.

No, nythän olikin juttua (HS viime viikolla), että vihreää ei saakaan syödä niin kovin paljoa; salaattia, lehtikaalia, rucolaa siis, naatteja yleensä. Naatit ja suuret lehtikaalin lehdet on hyvä ryöpätä tai muuten kypsentää! Pieniä lehtiä syödä raakanakin. -Otinkin tästä opikseni. Sittemmin olen tehnyt paljon jonkinlaisia sipsin tekeleitä lehtikaalista, pannussa paahdellen. Ne ovat todella hyviä. Ryöppään, ja paistan lisään keittoihin, pastaan, ja vihreän lisäksi käytän muunkin värisiä kasviksia. Mutta se siitä.

Salaattiateriani koostumus on esim. tällainen: lehtisalaattia, sipulia, sipulinvarsia, tilliä, kehäkukan terälehtiä, rucolaa (vähän), retiisejä/nauriita, valkosipulin kukintoja plus lisukkeet tai rypsiöljy. Kesäkurpitsaakin voi pilkkoa/raastaa salaattiin ja pinaattiakin voi toki pienen määrän käyttää tuoreena. Vaihtoehtoja on monia, ja huom. kehäkukkia ja krassinkukkia voi myös syödä. Pähkinäistä makua saa piharatamon tuoreista kukinnoista! Piharatamoa löytyy yleensä monesta paikasta luonnossa.

                         

Viljelylaatikossa tai parvekkeellakin onnistuu

Peruskasviksia on helppo kasvattaa niin palstalla, viljelylaatikoissa pihalla, kuin parvekkeella. Parvekkeella onnistuvat hyvin vaikka kaupan salaatin kannan uudelleen salaatiksi kasvatus, persilja, muut yrtit, sipulikin ja tuo ihana kauniisti kukkiva krassi.

Herneenversoja voi kasvattaa ulkona ja sisällä ruukussa, samoin valkosipulin versoja. Garden gress, vihanneskrassi on hauska kasvatettava sisällä. Tästä on oma postauksensa ks. tästä.

Peruna kasvaa missä vain, ämpärissä parvekkeella saa kasvatettua yhden peruna-annoksen, ja hyvää on sekin. Itsekasvatettu on aina paremman makuista kuin kaupan:)

Purkissakin voi viljellä

Pakko minun oli taas hehkuttaa tätä viljelyä, ihan siksi kun on niin tuottavaa, saa itsekasvatettua hyvää ruokaa, todellista sentinvenyttäjän puuhaa siis on tämä. Ihan kuin purkissa idätyskin, jota tosiaan voi tehdä ympäri vuoden. Tästä on postauksia, ks. esim. tässä

Loppukesän hitti minulla on herneen- ja auringonkukanversot. Vaikka palstalta saakin paljon vihreää, on kiva että on erilaisia kasviksia, monenlaisia makuja ja tosiaan ettei ole niitä nitriittejä sisältäviä pelkästään.
                                                             

Kustannus-hyöty-analyysista

Laskin yhtenä kesänä miten paljon viljelypalsta tuotti. Noo... se on vähän vaikeakin laskea, mutta laskin siis käyttämäni kasvikset kaupan hintojen mukaan, suurinpiirtein, laskin mukaan myös kukkakimput jotka palstalta poimin.. tulos oli että noin 600 eurolla käytin sinä kesänä omia tuotteita.. syyskuun puoleen väliin mennessä, ne kukkakimput sitten kasvatti summaa; niitä kun sain kymmenittäin.

Ja jaan mielelläni näitä omia kasviksia ystäville ja tutuille. Todellinen ns. tuotto on siis hieman vaikea laskea eikä tällainen viherkissa loppuviimeksi niiin kauhean innostunut ole moisesta laskemisesta. Voi silti olla, että vielä innostun uudelleen laskemaan näitä hyötysuhteita..kukaties kuitenkin.

Viljelyn merkitys on kuitenkin niin paljon myös liikunnallinen, sekä aistimuksellinen monin muinkin tavoin kuin syömällä. Viljelyssä saan silmänruokaa, kuulen lintuja ja muita luonnon ääniä, haistan ja maistan. Tunnen luonnon kosketuksen konkreettisesti, sen eri muodoissaan, mullasta kukkaan. Tapaan myös erilaisia ihmisiä, joita en muualla elämässä välttämättä tapaisi lainkaan; viljelijöiden kirjo kun on laaja. Enkä nyt oikein sanoin pysty kuvailemaankaan tätä kaikkea.

Tässä Ylen uutisista poimittu miten mansikankannatkin voi käyttää:

Vielä on hyvää kesää jäljellä. Parasta päivää, kun ei näy huolen häivää. Marjoja kilo, sydämelle ilo.

Kaupunkiviljely on elämäntapa

Huomasin että omavaraisuudesta on dokumenttisarja Yle Areenassa. Pitääkin katsoa sitä.
Sillä aina voi oppia jotakin muilta. Todellakin.

Mm. vihannesten kasvattaminen itse, siinä pääsee jo omavaraisuuden makuun. On niin iso asia, että kun siihen on hurahtanut, ei irti pääse. Kokemusta on:) Jos omaa palstaa ei olisi, ei olisi jokakeväistä kihisevää odotusta, koska saa kylvää ja koska nousee ensimmäiset taimet ruukuissaan, entä milloin raparperi on puskenut vartta niin että saa otettua siitä ensimmäiseen keittoon tai kiisseliin..

Luonnonvaraisten kasvien keruu on erilaista kuin oman kasvimaan sadon. Molemmat tuntuu mukavalta; luonnonvaraisissa on se löytämisen riemu ja kasvimaalla taas tekemisen riemu.


- Mikähän muuten on kalastuksessa parasta? Kun tärppää vai vain se että voi olla tässä ja nyt, veden äärellä, samalla pohtien asioita itsekseen tai muiden kanssa. Varmaan molemmat on parasta.


Kylvin ensimmäiset samettiruusun siemenet tänään ruukkuihin. Se on yksi merkkihetki keväässäni muuten sekin. Tässäkin keväässä jälleen.

Kannattaa kokeilla viljelyä, aloita vaikka yrteistä, ne ovat yleensä helppoja ja kestävät välillä pientä kuivahtamistakin. Salaattikin on melko helppo, samoin peruna ja härkäpapu.

Litulaukkaa luonnosta

 Dodo ry

Viljelypalstoista ja kaupunkiviljelystä

Hyötykasviyhdistys

Vantaan kaupungin viljelypalstat

Espoon kaupungin viljelypalstat

Sato- ja syysmietteitä

Omalta palstalta saa paljon syötävää! Elo-lokakuu on sitä satoaikaa, joka kyllä on ihan huippua - muuten joskus ankeassakin syksyssä.

Nyt olen nostellut maasta punajuuria, keltajuuria, porkkanoita, palsternakkoja, pian nostan vielä maa-artisokkia. Yrttejä. Lehtikaalia.

Palsta on sentinvenyttäjän paratiisi. En käytä siihen paljoakaan rahaa, kunhan palstamaksu, kanankakkaa, kalkkia, harsot ja siinä se kaikki taisi ollakin. Joitakin siemeniä tietenkin, mitä ei edellisvuodesta jäänyt tai itse tullut kerättyä.

Kevät ja syksy ovat aikoja, jolloin palsta on ihan erityisen rakas. Keväällä kun pitkästä talvesta on jälleen selvitty.  Ja sitten syksyllä kun kaivaten katselee maataan aina kun sieltä tallustelee poispäin..
pian, pian kasvu lakkaa, yöhallat tulevat jäädäkseen ja ehkä lumipeitekin, armahtaen huolimatonta viljelijää - peitellen loput keskenjääneet asiat lempeään unohdukseen.

Ja sitten alankin odottaa kevättä...

↔↔↔

Onneksi voi sentinvenytyksen harrastusta jatkaa! Siinä sitä riittää puuhaa, ei lopu tekeminen kesken:)

On ollut mukavaa pitää kurssia Työväenopistolla. Kokkauskerta oli ihan huippua.-  Näiden kurssien tarkoitus on oikeastaan tarjota virikkeitä siihen muutoksen polulle kohti taloudellisempaa elämäntapaa, jolle sitten astutaan, vähitellen tai nopeamminkin, kunhan aika on sopiva.

Nyt on muuten hyvä aika alkaa innostua ruoanlaitosta. Kotimaisia juureksia saa edullisesti, myös tomaatteja, sipuleita ja vielä hyvää perunaa. Syysiltoina on mukava kokkailla vaikka mausteisempiakin ruokia tai vaikka käyttää jotakin uutta maustetta tai raaka-ainetta. Onko sinulle jo kauramaito tuttu? Se on edullisempaa kuim maito. Kaurakermaa voi käyttää ruokiin kerman sijasta.

Papuja on hyvä oppia käyttämään monipuolisesti. Pavut ja vilja samassa padassa sopivat yhteen ja kokonaisuus antaa hyviä proteiineja. Linssejä ja papuja voi käyttää vaikka keitoissa, ja voipa niitä hyödyntää leivässäkin.
Mungpapuja ja linssejä voi idätelläkin, ja saada näin tuoretta syötävää, vitamiineineen.

↔↔↔

Asiat, vaikka nuukaileminen tai uusien ruoka-aineidenkin käyttöönotto ja opettelu, kypsyvät ajallaan. Ihankuin kasvimaallanikin. ei mikään valmistu viikossa parissa, se vie kuukausia yleensä.

Yksi hitaimmista lehtivihanneksista muuten tänä kesänä on ollut paksoi; se on kasvanut nyt 5 kuukautta ja on vieläkin pientä:) Mutta elossa on kumminkin.
Tein kai jotakin väärin mutta ei se haittaa, onpa ollut iloa siitä, että jokin elollinen on vielä minuakin hämäläistä hitaampi😉

↔↔↔

Lempeää huolenpitoa itsestään, rauhallista etenemistä asioissa, hyväksyä mitä ei voi muuttaa ja vaikuttaa niissä mitä voi muuttaa. Sellaista syysaikaa toivotan sinulle.

Katso seuraava 'nuukailukurssi' tästä:
Rahat riittämään -kurssi Lähteellä

Tästä  aiempaan blogipostaukseen: perunaruokia

Tässä blogipostauksessa joitakin vinkkejä edulliseen ruoanvalmistukseen:
Edullista perusruokaa

Lisää palstaviljelystä ja hortoilustakin:
Palstaviljelystä ja hortoilusta

Palstaviljelijä ja hortoilija venyttävät senttiä

Palstalviljelystä

Siemenpussi maksaa puoli euroa ja siitä tulee salaattia jaa-a, kun koko kesäksi, niin voisi ajatella että sata kaupan ruukullista..

Puolen euron kurkunsiemenpussista tulee kaksi ämpärillistä kurkkua.

Itse kerätyistä palsternakansiemenistä saa kiloittain palsternakkaa, keittoihin ym. käytettäväksi.
Kilosta itäneitä kaupan perunoita saa uutta perunaa aika lailla ja siihen kun vielä omaa tillii päälle..niin a vot.

Porkkana, punajuuri, kurpitsat, retiisit, lehtikaalit ja muut, mitä herkkua!  Oma palsta on ainakin kasvisten ystävän aarreaitta.

Tuleehan sitten myös kuluja, kuten palstamaksu, siemenet, välineet, työhanskoja muutamat per kesä, kalkkia ja lannoitteita. Kaikenlaista pientä.

Lopputulemaksi jää kuitenkin, että tulee enemmän kuin menee. Ja tätä viljelyn armoitusta ei kyllä voi rahassa mitatakaan, kuten ei mitään mitä luonto antaa. Se on kaikkien laskelmien yläpuolella.

Palstaviljely vaatii vähän sitkeyttä, voimia ja muutenkin intoa tämänkaltaiseen harrastukseen. Ehkä joskus myös hyvän apulaisen. Aikaa tietenkin. Mikään ei kasva itsekseen.

Espoossa palstoja vuokraa kaupunki, Helsingissä monet yhdistykset, kuten Vantaallakin. Muista kaupungeista en tiedä, mutta keväisin ä kannattaa olla kuulolla asian suhteen. Muinakin vuodenaikoina voi kysyä palstatilannetta eri alueilla, ja asettua mahdolliseen jonotuslistaan. Palstoja vapautuu kesälläkin, ja syksyllä jos palstan onnistuu saamaan, sitä vielä ehtii valmistella kohti seuraavaa kevättä.

Hyötykasviyhdistyksellä on myös viljelypalstoja, lisäksi sieltä saa neuvoja esim. erilaisissa tilaisuuksissa, Annalan huvilassa
Helsingin Vanhassakaupungissa.

Tässä vielä herkullisten hyrskypottujen resepti Namskis!

Hortoilemaan...

Muuten, jos sinulla ei vielä ole palstaa, tuoretta löytyy myös luonnosta hortan muodossa. Horta ja hortoilu on nyt muodikasta. Hortaa toki on kerätty jo vaikka pulavuosina, ruoanjatkeeksi; nokkosta, voikukanlehtiä, vuohenputkea ym. Kasvit on tietenkin opeteltava hyvin, ettei poimi jotakin sopimatonta.

Itse poimin ja kuivasin tänä keväänä juuri vuohenputkea. Sitä on helppo ripotella vaikkapa keittoihin. Ei paha! Löytyy vuodenputkea edelleenkin, mutta parhaita ovat aina ne pienet lähes vielä aukeamattomat lehtiruusukkeet.

Tässä Marttojen vuohenputkireseptejä

Viljelitpä tai keräsitpä luonnosta, palkaksi saat ravintoa, vitamiineja ja hivenaineita, ehkäpä myös hyvää mieltä ja terveyttä. Näiltä retkiltä kotiin päin hortoillessaan on väsynyt mutta onnellinen.