Oma arki, jaksaminen, hyvä elämä

 

Miten erilaisissa tilanteissa ihmiset elävätkään! Niin monia kohtaloita ja todellisuuksia kun oikein ajattelee...

 Yksi makasi kaatuneena metsäpolulla. Hänet haettiin ja toivottavasti pääsikin kotiin lepäämään tai vaihtoehtoisesti apua saamaan, jalkaansa. Osaako hän sitten hakea apua, kun taas tarvitsee? Saako ruokaa?

Toinen viuhtoi golfkärrynsä kanssa ultrakalliiseen autoonsa kiireisen tuntuisena, huomaamatta edes pientä kania, joka hipsutti renkaan edestä.

Kolmas katseli puuhun nojaten, väsynyt kun oli hänkin, puhelin kädessään. Rakas oli tuo nojapuukin.

Kaikki ovat väsyneitä. Onhan kaamosaika ja vielä pandemia. Arkielämä on niin monenlaista, jaksamisen mahdollisuudet erilaiset, entä hyvä elämä - onko se mahdollista kaikille?

- Minusta jollain lailla on mahdollista. 

Ajatellaan niin että kaatuneelle tuo joku kupillsen kuumaa keittoa kotiin ja ilo kirkastaa elämää liikaakin nähneen uurteiset kasvot. Se on hyvä elämän hetki.

Kiireiselle golfarille joku osoittaa: Katso, kani! Hetki pysäyttää näkemään ympäristöä ja ilta-auringon värjäämät pilvet siivittävät matkaa eteenpäin. Elämä on niin hyvää!

Koen väistämättä kiitollisuutta kun kuljen metsässä ja jos väsyttää nojaan puuhun tai istun kivelle, silmät avoimina. Kahta samanlaista metsäkävelyä ei ole. Aina jokin on muuttunut. Elämän hyvyys, jälleen tänään..vaikka väsyttäisikin. Syytä kiittää!

 

Arki, jaksaminen ja hyvä elämä linkittyvät kaikki toisiinsa 

 Hyvä arki, hyvin jaksaminen ja kokea elämänsä hyväksi. Arjen haasteet, jaksamisen rajoilla, elämän hyvät hetket.. tai arjen raskaus, uupuneena, pilkahdus toivosta paremmasta elämästä. Toivo on kaikkia varten. 

Ja siitä ajan mittaan vielä parempi arki, parempi jaksaminen ja ilo elämästä joka on hyvää ja välillä pahaa, kokonaisuutena ylitsevuotavan rikasta.

 

Tämä on 100. postaus tänä vuonna tässä blogissa 

Kirjoitan myös blogia Palstaltaterve! Ja yhteisöblogiin Rohkeastiherkkä, siellä yhtenä monesta. Palstablogini, se keskittyy palstaelämään ja luontoon.  

Tämä senttiblogi rönsyää rahojen riittämisestä aina hyvään elämään saakka. Kun rahat riittävät seuraa hyvää elämää, eikö niin? 

 -Niin tai se rahojen riittäminen ja tuntu että on kylliksi, on osa hyvää elämää; kiitollista, rentoa, autenttista omaa elämää, jonka jokaiselle soisi. Jossa ei verrata naapuriin, eikä tehdä kun niin on aina tehty, vaan jossa tehdään luovasti omannäköistä, ja muiden hyvä on yhtä tärkeää, tai ainakin lähes:) kuin oma hyvä. Jossa iloitaan muiden saavutuksista ja saadaan olla ylpeitä omista, oli ne pieniä tai suuria. Ja jossa otetaan pieniä askelia eteenpäin pari, välillä yksi taakse ei kaada maailmaa, (vaan tuo paremminkin lahjan, toisinaan:).

Mietin tämän blogin suuntaa eteenpäin, ja jatkossa tuo hyvän elämän saavuttaminen, aiheet siihen liittyen, on entistä  keskeisemmällä sijalla.

Miten osaamme ja jaksamme venyttää senttiä, olla tarkkoja ja huolellisia, on tärkeää.  Kuin myös luovuus ja kaikenlainen kekseliäisyys, nekin. Suhtautuminen asioihin vaikuttaa siihen, millaisia ne ovat päämme sisällä. Se, mitä pään sisällä, millaista siellä on, vaikuttaa toimintakykyymme.

Sen vuoksi kehotan aina myös lenkille; liikkuminen ja luonto avaa mielen mykertyneitä stressikeriä, ja voi olla askel kohti parempaa.

Stressi keriytyy auki, suhtautuminen joustavoituu, toimintakyky lisääntyy. Tai: lenkillä saat toimintakykyä ja joustavuuden kautta stressi vähenee, uusien keinojen löydyttyä. Niin tai näin päin, paras kun aloittaa jostakin. Päämääränä parempia hetkiä parhaan itsensä kera, tavaten toisia, samanlaisia, erilaisia, välillä tämän maan ja taivaan.

Kiitos lukija ja tulethan jälleen toistekin!

 

(Kaksi ylintä kuvaa: Pixabay)

 

Mieti suhdettasi rahaan. Koskaan ei ole liian myöhäistä hankkia rahaviisautta!

Maarit Lassander, erikoispsykologi, psykoterapeutti puhui Uusi päivitys 2.0–webinaarissa aiheesta: Minun rahasuhteeni -talouden hallinnasta hyvinvointiin. Referoin tässä postauksessa M.L:n luentoa, jossa käsiteltiin jo lapsuudessa kehittyvää rahasuhdetta, tunteiden suhdetta rahaan sekä hyviä ja huonoja stressinhallintakeinoja.

Suhde rahaan  

                                          

 

Suhteemme rahaan kehittyy jo lapsuudenkodissa. Rahasuhde kehittyy, puhuttiin siitä tai ei. Parempi olisikin puhua siitä. Koulussa kyllä puhutaan taloudesta, mutta kuitenkin usein vasta siinä vaiheessa, kun suhde rahaan on lapsella jo muodostunut. Kodissa opittu rahasuhde on siis hyvin tärkeässä osassa.

Meillä on myös uskomuksia, jotka eivät pidä paikkaansa. Minä nyt olen tällainen tuhlari, ei minusta koskaan muuta tule.. Muutos, asenteidenkin saatikka toimintatapojen muutos voi myös olla pelottavaa. Moni ei elä arvojensa mukaan, vaan sen mukaan mitä 'muut sanovat'.

Vauraus ei tutkitusti tuo onnea sinänsä. Elämän merkityksellisyys syntyy monen tekijän myötä. Joskushan se yksi tekijä on myös taloudellinen menestys.

Hyvä on suhteellistaa omaa tilannettaan. Suomessa köyhyysraja on tonnin paikkeilla, Intiassa 15 euroa. Tällaisenkin miettiminen välillä voi olla osa myötätuntoisuutta itseä kohtaan.

Jos elämä keskittyy statuksen, varallisuuden ympärille, ja paine ja stressi tässä kasvaa, on jälleen hyvä pysähtyä miettimään.

Stressistä ja huonoista stressinhallintakeinoista

Rahatilannekin voi aiheuttaa stressiä, ja aiheuttaakin vaikka miten paljon! Stressi taas aiheuttaa paljon vaikutuksia elimistössä, ylivirittää ja palautuminen voi jäädä kokematta pitkänkin ajan.

Jos toimitaan pitkään ylivirittyneessä tilassa, joustavuus (resilienssi) vähenee, mistä merkkinä on esim. että pienetkin asiat aiheuttavat ison reaktion, ahdistus alkaa olla yhä tavanomaisempi tunnetila ja palautuminen vie yhä enemmän aikaa.

Mitä parempia keinoja meillä on vaikuttaa asioihin, sitä parempia vaikutuksia sillä on meidän hyvinvointiimme. Asiat, joihin emme voi paljoa tai emme lainkaan vaikuttaa, stressaavat paljon. Omia keinoja stressinhallintaan voi löytää luonnosta, harrastuksista ja mielenhallinnan harjoittelusta.

On myös niitä huonoja stressinhallintakeinoja, kuten vaikka pelaaminen ja osteleminen. Rahaan liittyvä korvaava toiminta on hyvin koukuttavaa, aiheuttaa helpolla riippuvuutta. Nopeat endorfiinisykäykset koukuttavat. Jos taloustilanne on jo muutenkin heikoissa kantimissa, tällaiset stressinhallintakeinot pahentavat tilannetta entisestään.

Omaan mieleen voi vaikuttaa monin tavoin..

Mielenhallintakeinot voivat olla apu muutosta haluavalle. Kenelle tahansa siis. Pysähdy kuuntelemaan mitä oikeasti haluat. Ota askelia sitä kohti. Kuuntele tunteitasi.

Vertaistuki auttaa kun haluaa luopua huonoista stressinhallintakeinoista ja löytää tilalle uutta. Facessa ja netissä löytyy blogeja säästäväisyydestä ja erilaisesta elämäntavasta, sekä lukuisia suljettuja vertaisryhmiä aiheessa.

Talouspääätökset ja tunteet

Tunteet ovat tärkeitä ihan kaikessa. On hyvä käydä läpi tunteitamme suhteessa rahaan kaiken kaikkiaan. Vallitseeko meillä jatkuva puutteen tunne? Siis vaikka perustarpeet ovat hyvin tyydytetyt ja toimeen tullaan kohtalaisesti.. Jos vallitsee, niin miksi?

Muuten, sellainen ihana tunne kuin ilo vähentää tarkkuutta ja sitkeyttä… silloin voidaan joskus tehdä hutiostoksia:( Vihaisuus taas voi lisätä itsestä huolehtimista ja vihaisena on tarkempi raha-asioissakin.

… Hmm, mielelläni olisin kyllä iloisesti tarkka(**)(miettii Bloggari)

Tunteilla on tietyt tarkoitukset, merkitykset ja syyt. Kuunnellaan siis tunteitamme!


Rahapäiväkirjaa kannattaa kokeilla. Kirjataan laskut, ostokset, säästöt, tämä saattaa auttaa hahmottamaan omia ajatuksia rahasta, ja se myös voi hidastaa meitä uusissa ostopäätöksissä. Emme, olimmepa tai emme, impulsiivisia, ryntää enää suinpäin ostamaan, vaan mietimme ensin.

(huom! Bloggari vinkkaa: Lue tässä blogissa esitellystä PENNOSTA helpon kirjaamisen menetelmänä:)
 

Taloustaidot eivät ole synnynnäisiä vaan niitä voi oppia. Vaikka meillä olisi uskomuksia että ei osata eikä enää opita.. niin kyllä opitaan!


Koskaan ei ole liian myöhäistä luoda myönteistä suhdetta rahaan! Kokeillaan!






Maarit Lassander on kirjoittanut myös kirjan: RAHAVIISAUS. 2020. Kirjassa käsitellään yo aiheita ja myös mm. suhdetta työhön. Kirjaa löytyy kirjastoista.

(Ylimmäinen kiva Onnenkissasta Maneki nekosta, on Pixabaysta.)

Uusi päivitys 2.0-taloustaitojen elinikäisestä oppimisesta-seminaari pidettiin verkossa tiistaina 10.11.20 

Takuusäätiön, Marttaliiton ja Setlementtiliiton toteuttamana. 

 

 Lue myös: Näin Mirva pääsi eroon velkakierteestä

Stressin kimppuun levolla ja toiminnalla

Rahatilanne voi stressata, ja yleensä tekeekin sitä:( 

Stressi vielä pahentaa tunnetta puutteenalaisuudesta,huolen ja negatiivisuuden kautta. 

Mitään tällaista tilaa ei pitäisi päästää vallitsevaksi.

Hermostomme, mielemme, kehomme on jatkuvassa kytköksessä toisiinsa. Kaikkeen voimme vaikuttaa, mutta ei väkipakolla. 

Kun stressi on pahana, silloin irtiottoja, pysähtymisiä on otettava usein.   Aivot tarvitsevat lepoaikaa. 

Väsyneenä ollaan liskoaivoilla, ja niillä aistimme vain uhan. Tämä tapahtuu ihan huomaamattakin.

Kierteestä pois. Kierroksilta pois. Niin aivot alkavat kehrätä, oppia ja ymmärtää paremmin. Kun jaksaa, voi innostua ja uudenlainen, hyvä stressi voi alkaa vallata mielen.

Vapaa luonto vie aivotkin lomalle. Tuulen suhina puissa, oravan naksuttelu ja muu mukava rapina on rentouttavaa ja voi olla päivittäinen lääke stressaantuneelle. Helsingin ydinkeskustastakaan ei muuten ole matkaa pieneen lähimetsikköön tai vaikka suureen puistikkoon, merenrantaan tai jopa ihan rämeeseen..

 

Lue tästä: Ylen hyvä juttu stressistä ja eustressistä

 

Kun asioihin voi suhtautua uudella tavalla, positiivisina haasteina vaikka, voi olla stressin pysyväinen helpotus. Ei ole muutenkaan pahasta yrittää vaikuttaa asioihin.

Rahapulassa kieltäydy- karsi- kilpailuta- kierrätä -linja voi tuoda uusia näköaloja, tilaa -vaikkapa kotiin ja vaatekaappiin, aikaa ja: uusia ihania tuttavia jopa.. Tsemppaus -tulta päin! - voi antaa jotakin ihan uutta!

Lue myös aiempi blogipostaus tässä blogissa:  k -alkuisista sanoista

 

(Kuva: Pixabay)

 

 

Huolikierteestä pois

Me huolestutaan ja stressaannutaan mm. työstä, elämäntilanteista, ihmissuhteista ja..rahapulasta.
 
Oli huoli ja sitä seuraava stressi sitten työperäistä, sairauksista tai talousasioista johtuvaa.. tai mistä muusta tahansa, siirtyy se helpolla moniin muihinkin elämän asioihin. Niihin mitkä alunperin eivät olisi olleet lainkaan huolta aiheuttavia:- Miten onnistuu seuraavan päivän tai viikon meno? - Jaksanko tavata ystäviä, kun olen niin väsynyt - pitäisi jaksaa. Entä odottamani talkoot - en taida pystyäkään, pitää perua. Tarkistelen asioita yhtenään, kohta kaikki aika menee tarkistelemiseen.. Huoli voi alkaa olla vakituinen seuralainen. 

Ja kun se, huoli/stressi on siirtynyt myös ennen niin mukaviin asioihin, ei niitä mukavia asioita oikeastaan enää olekaan, on vain stressaavia asioita.

Pikakeinot eivät auta

Huolestuneena ja stressaantuneena helposti syö makeaa ja rasvaista, helppoa mässyruokaa. Joku koettaa avittaa oloa alkoholilla, sillä jos voisi unohtaa maalliset murheet. Tekee  mieli myös ostaa turhaa tavaraa, tulee tunne, että tarvitsen sitä ja tätä, vaikkei tarvitsisikaan.

Kun stressin alkujuuri, tai yksi sen syy on taloustilanne, rahapula, ovat pikakeinot mässysyöminen, juominen, shoppailu ja muu, mikä maksaa paljon, tietenkin ihan viimeistä mitä pitäisi tehdä! Puhumattakaan niistä pikavipeistä.

- Tietenkin helpommin sanottu kuin tehty.


Auttaako mikään

Mikä ylihuolestuneena ja stressaantuneena auttaa, edes vähän, on, että yrittää ottaa aikalisää, taukoa.

Koettaa hengittää kunnolla, menee ulos luontoon hengittelemään, vaikka hetkeksi. Luonto hoitaa - aina. Vaikkei siltä heti tuntuisikaan.

Nyt keväällä voi kuulla ja nähdä paljon elämää luonnossa ja kaunista ympärillä on niin paljon. On paljon ihmeteltävää. Kun keskittyy niihin, se voi auttaa rentoutumaan hetkeksi - sekunniksi, pariksi kerrallaan. Ehkä pidemmäksikin, vähitellen. Tauko huolista auttaa aivoja palautumaan, ja huolikierteen kierrokset voivat höllentyä.


Pysähtymisestä
 
Vähän kerrallaan voi alkaa purkaa olemassaolevaa tilannetta. Huolenaiheita voi kirjata myös paperille ja siten ulkoistaa ne omasta mielestään pois.
Huolet ovat sitten paperilla, eivät enää vain päässä. Voi huokaista hetken. 

Huoliinhan voi palata sitten, kun on juonut kupin kahvia. Tai kun on hoitanut jonkin asian. Kun on tullut töistä. Kun on ulkoiluttanut koiran.
- Olisiko huoli tällä välillä käpertynyt vähän kokoon, eikä olekaan enää ihan huoneenkokoinen mörkö..

Kun opettelee pysähtymisiä, pieniä aikalisiä, hengittämistä, huolen ulkoistamista, niihin kykenee vähitellen aina paremmin uudelleen. 

Joskus kotitöiden tekeminen, leipominen tai muu, missä saa aikaan jotakin mukavaa; siisteyttä, järjestystä, ruokaa, on parempaa rentoutumista kuin mikään muu.  Kutominen voi lepuuttaa hermoja, samoin vihertyöt, parvekkeella, pihalla tai vain sisällä huonekasvien parissa. 
- Tällaisissa tekemisissä aivot saavat tarvitsemaansa lepo- ja mielihyväruokaa, ja toimivat sitten paljon paremmin, eivät huolikierrettä punoen vaan siitä ulospäin uusia loimia luoden! 


Itsensä syyttäminen - itsensä ymmärtäminen

Yli voimiensa yrittäminen ei ainakaan koskaan ole se, mikä auttaa. (Vaikka stressaantunut usein yrittää yrittämästä päästyään.)  Eikä itsensä syyttäminen sen koommin. Moni näitä silti harrastaa, tuttua on.

Itsensä ymmärtäminen voi vähän auttaakin. Muuten, kaikki ei ole omaa syytä, ja mitä, vaikka olisikin! Itselleen voi koettaa antaa anteeksi, antaahan anteeksi muillekin, heidän virheensä.
 

Omat voimat, tai omat keinot, ne eivät aina riitä.

Apua tässä tilanteessa on hyvä tarvittaessa syytä pyytää (vaikka häpeästäkin huolimatta), perheenjäseneltä, ystävältä, ammattiauttajalta. Sosiaalitoimelta, terveyskekuksen tai työterveyden sairaanhoitajalta, psykologilta.

Diakoniatyöltä. Matalan kynnyksen palveluista (vaikka nimettömänä): Palvelevasta puhelimesta, Takuusäätiöltä, Talous- ja velkaneuvonnasta.

Kun asioista puhuu ääneen, avaa se uusia oivalluksia, syntyy uusia loimia, elämää rakentuu.


Kun pääsee alulle huolten ja stressin purussa, ja niiden syihin voi alkaa myös itse vaikuttaa, niin  se on, mikä voimaannuttaa eteenpäin.

Kun tarvitset apua akuutissa kriisissä:
Suomen Mielenterveysseuran  Valtakunnallinen kriisipuhelin

09 2525 0111 (Arkisin klo 9.00–07.00 Viikonloppuisin ja juhlapyhinä klo 15.00–07.00).

Apua talousvaikeuksien keskellä

Jos raha-asiat painavat mieltä, niistä on hyvä ainakin voida puhua jonkun kanssa.

Alkuun pääsee ottamalla yhteyttä esimerkiksi Takuusäätiön neuvontaan. Neuvonta on maksutonta ja luottamuksellista. 
Velkalinja-puhelin palvelee numerossa 0800 9 8009 maanantaista perjantaihin kello 10–14. Voit myös keskustella tilanteestasi chatissa, www.takuusaatio.fi.

Oikeusaputoimistojen tarjoama maksuton talous- ja velkaneuvontapalvelu on tarkoitettu yksityishenkilöille sekä pienimuotoista yritystoimintaa harjoittaville ammatin- ja elinkeinonharjoittajille.

Talous - ja velkaneuvontaan tästä


Seurakuntien diakoniatyöntekijät kuuntelevat ja neuvovat myös talousasioissa. Ks. Seurakuntien diakoniatyö


Kelan toimeentulotuen lisäksi voi anoa täydentävää toimeentulotukea oman kunnan sosiaalitoimesta. - Velkoihin ei saa toimeentulotukea, siksi seuraava askel on aina velkojen selvittäminen talous- ja velkanauvonnassa.

Että tekee jotakin, auttaa yhden askelen eteenpäin. Näin se on aika usein ja aika monessakin asiassa. Se, että on jo tehnyt jotakin, on yksi mikä edes helpottaa oloa edes vähän.