Palstalta
No, nythän olikin juttua (HS viime viikolla), että vihreää ei saakaan syödä niin kovin paljoa; salaattia, lehtikaalia, rucolaa siis, naatteja yleensä. Naatit ja suuret lehtikaalin lehdet on hyvä ryöpätä tai muuten kypsentää! Pieniä lehtiä syödä raakanakin. -Otinkin tästä opikseni. Sittemmin olen tehnyt paljon jonkinlaisia sipsin tekeleitä lehtikaalista, pannussa paahdellen. Ne ovat todella hyviä. Ryöppään, ja paistan lisään keittoihin, pastaan, ja vihreän lisäksi käytän muunkin värisiä kasviksia. Mutta se siitä.
Salaattiateriani koostumus on esim. tällainen: lehtisalaattia, sipulia, sipulinvarsia, tilliä, kehäkukan terälehtiä, rucolaa (vähän), retiisejä/nauriita, valkosipulin kukintoja plus lisukkeet tai rypsiöljy. Kesäkurpitsaakin voi pilkkoa/raastaa salaattiin ja pinaattiakin voi toki pienen määrän käyttää tuoreena. Vaihtoehtoja on monia, ja huom. kehäkukkia ja krassinkukkia voi myös syödä. Pähkinäistä makua saa piharatamon tuoreista kukinnoista! Piharatamoa löytyy yleensä monesta paikasta luonnossa.
Viljelylaatikossa tai parvekkeellakin onnistuu
Peruskasviksia on helppo kasvattaa niin palstalla, viljelylaatikoissa pihalla, kuin parvekkeella. Parvekkeella onnistuvat hyvin vaikka kaupan salaatin kannan uudelleen salaatiksi kasvatus, persilja, muut yrtit, sipulikin ja tuo ihana kauniisti kukkiva krassi.
Herneenversoja voi kasvattaa ulkona ja sisällä ruukussa, samoin valkosipulin versoja. Garden gress, vihanneskrassi on hauska kasvatettava sisällä. Tästä on oma postauksensa ks. tästä.
Peruna kasvaa missä vain, ämpärissä parvekkeella saa kasvatettua yhden peruna-annoksen, ja hyvää on sekin. Itsekasvatettu on aina paremman makuista kuin kaupan:)
Purkissakin voi viljellä
Pakko minun oli taas hehkuttaa tätä viljelyä, ihan siksi kun on niin tuottavaa, saa itsekasvatettua hyvää ruokaa, todellista sentinvenyttäjän puuhaa siis on tämä. Ihan kuin purkissa idätyskin, jota tosiaan voi tehdä ympäri vuoden. Tästä on postauksia, ks. esim. tässä
Loppukesän hitti minulla on herneen- ja auringonkukanversot. Vaikka palstalta saakin paljon vihreää, on kiva että on erilaisia kasviksia, monenlaisia makuja ja tosiaan ettei ole niitä nitriittejä sisältäviä pelkästään.
Kustannus-hyöty-analyysista
Laskin yhtenä kesänä miten paljon viljelypalsta tuotti. Noo... se on vähän vaikeakin laskea, mutta laskin siis käyttämäni kasvikset kaupan hintojen mukaan, suurinpiirtein, laskin mukaan myös kukkakimput jotka palstalta poimin.. tulos oli että noin 600 eurolla käytin sinä kesänä omia tuotteita.. syyskuun puoleen väliin mennessä, ne kukkakimput sitten kasvatti summaa; niitä kun sain kymmenittäin.
Ja jaan mielelläni näitä omia kasviksia ystäville ja tutuille. Todellinen ns. tuotto on siis hieman vaikea laskea eikä tällainen viherkissa loppuviimeksi niiin kauhean innostunut ole moisesta laskemisesta. Voi silti olla, että vielä innostun uudelleen laskemaan näitä hyötysuhteita..kukaties kuitenkin.
Viljelyn merkitys on kuitenkin niin paljon myös liikunnallinen, sekä aistimuksellinen monin muinkin tavoin kuin syömällä. Viljelyssä saan silmänruokaa, kuulen lintuja ja muita luonnon ääniä, haistan ja maistan. Tunnen luonnon kosketuksen konkreettisesti, sen eri muodoissaan, mullasta kukkaan. Tapaan myös erilaisia ihmisiä, joita en muualla elämässä välttämättä tapaisi lainkaan; viljelijöiden kirjo kun on laaja. Enkä nyt oikein sanoin pysty kuvailemaankaan tätä kaikkea.
Vielä on hyvää kesää jäljellä. Parasta päivää, kun ei näy huolen häivää. Marjoja kilo, sydämelle ilo.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti