Ruokahävikistä, osa 3.

Vieraskynä kirjoittaa:

Oikeanlainen säilytys estää hävikin

Tutkimusten mukaan kotitalouksissa vihannesten ja kasvisten hävikki on yksi suurimmista ruokahävikin ryhmistä (n. 26%). Aihe on ajankohtainen, sillä satokauden herkkujen aika on juuri käsillä. Paneudutaanpa siis hetkeksi näiden raaka-aineiden säilytykseen.

Hedelmät, erilaiset kasvikset ja juurekset ovat biologista materiaalia. Niissä on hengittävää solukkoa, joka edesauttaa niiden kasvamista ja kypsymistä. Ikävä kyllä, materiaalin soluhengitys myös johtaa pitkän varastoinnin aikana pilaantumiseen. Hedelmä pehmene, tulee värimuutoksia ja lopulta se mätänee.


Kaasunmuodostusta

Osa kasviksista tuottaa etyleeni nimistä kaasua, joka on omiaan kiihdyttämään kypsymistä. Siksi onkin tärkeää, että etyleeniä tuottavat raaka-aineet pidetään erillään niitä tuottamattomista.
Etyleeniä tuottavat omenat, tomaatit, banaanit, luumut ja avokaadot.
Etyleeniä eivät tuota sitrukset, kiivi, yrtit, kurkku ja kesäkurpitsa. Samoin etyleenille herkkiä ovat satokauden suosikkini peruna, kaali ja porkkana.

Oikea lämpötila

Kaikille näille mainituille syötäville on yhteistä se, että ne vaativat tietyn lämpötilan säilyäkseen. Kasvikset ja juurekset vaativat usein viileän n. 8-15 asteen säilytyksen. Harvalla on sellaista varastopaikkaa, joten usein jääkaappikin kelpaa (n. 8 astetta). Hedelmistä monet on hyvä pitää huoneenlämmössä, jos sopivan viileää aikka ei löydy tai varsinkin jos hedelmä on vielä vähän raaka.


Tomaatti

Seuraava tieto voi järisyttää maailmaasi, mutta sen kertomisesta on tulossa elämäntehtäväni: Tomaattia EI saa säilyttää jääkaapissa. Tästä on ihan tutkimustietoa ja asian voi toki testata kotona. Pidä tomaatit huoneenlämmössä 3-7 päivää ennen käyttöä. Maku on kypsynyt ja lähentelee sitä elämystä, jonka koit lapsena tomaatteja syödessäsi!
No, jalostus on tehnyt tomaateista kuljetuksen kestäviä ja siinä ohessa on kyllä menetetty makuominaisuuksia, mutta kylmäsäilytys pilaa lopunkin. Tämän viestin kun vielä saisimme suurkeittiöihin.


Liisa Helamaa
Elintarviketieteiden maisteri


Lue myös tässä blogissa lisää ruokahävikistä: Osa 1 Kotitalouksien hävikki on kallista ja
osa 2. Viimeinen käyttöpäivä meni jo

Ks. artikkeli Raaka-aineiden säilytys kotona


TULOSSA PIAN: ASIAA MARTTAILUSTA!

 

Shoppailu - lohduttaako se sittenkään?

Tunteet vaikuttavat niin monessa asiassa. Myös siinä, mitä ostamme, miten ostamme ja miten paljon ostamme.

Kun on mieli maassa, sitä ehkä koettaa helpottaa oloaan shoppailemalla. Jotakin kivaa. Nättiä. Hyvää. Trendikästä. Lohduttavaa. Me lohduttaudutaan monesti ulkonaisilla asioilla, kuten tavaroilla tai ruoalla. Kun saa jotakin, se helpottaa vähäksi aikaa.

Vaikka parempi olisi tehdä jotakin oikeata, sellaista mikä ihan todella sitä oloa helpottaisi. Mistä se mieli meni maahan? Mikä siihen auttaisi nyt ja jatkossa?

On niin monia asioita, mitä painaa alas, huolestuttaa tai masentaa. Työ, työttömyys, kiire, uupumus, syksy, miten rahat riittävät...mikä auttaisi huolissa?


Auttaisiko kuitenkin edes vähän, lähteä ulos, heti kun kerkiää? Ottaa vastaan auringonsäteitä jos niitä sattuu olemaan saatavilla? Ihmetellä luontoa? Entä kirjoittaa tunteistaan, niitä ulos itsestään? Jutella ystävän kanssa mieltä painavista asioista. Levätäkin.


Tarvitaanhan me ruokaa, vaatteita ja jotakin kaunistakin turhuutta joskus. Se on selvää. Yli varojen ei kuitenkaan kannata ostaa. Eikä liikaa mitään. Ei niistä tule loppuviimeksi hyvä olo kuitenkaan.

Vai mikä on ollut sinun kokemuksesi?

👆👆👆

Asioita on aina helpompi sanoa kuin tehdä. Kuitenkin kannustan miettimään tunteita ja ostamista, ja niiden vuorovaikutusta. Ja sitten ajan kanssa satsaamaan siihen mitä todella oikeasti tarvitsee, ei satunnaisiin herätteisiin ja houkutuksiin:)

Kun on miettinyt mitä tarvitsee, ja vertaillut tuotteita ja hintoja, ja tämän jälkeen tehnyt päätöksen, rauhallisessa mielentilassa, se voi tuottaa tyytyväisyyttä pidemmäksikin ajaksi.

Lue myös artikkeli ostamisesta ja mielihyvästä.

Mietin tässä omia ostosjuttujani ja alkaa olla yhä enemmän niin -rahankäytön kannalta tosiaan aika hyvä asia- että joudun vähän melkein kuin pakottautumaan kauppaan, silloin kun tarvitsen jotakin.

Kun kaikenlaiset lieveilmiöt kuten melu ja muu hälinä rasittaa, enkä viihdy kaupoissa, ainakaan suurissa kaupoissa ja kauppakeskuksissa. Lue toisaalla aiheesta julkaistu blogipostaukseni tästä


SAA KOMMENTOIDA!

KÄY LUKEMASSA MYÖS PIAN JULKAISTAVA HÄVIKKISARJAN 3. OSA!

Sato- ja syysmietteitä

Omalta palstalta saa paljon syötävää! Elo-lokakuu on sitä satoaikaa, joka kyllä on ihan huippua - muuten joskus ankeassakin syksyssä.

Nyt olen nostellut maasta punajuuria, keltajuuria, porkkanoita, palsternakkoja, pian nostan vielä maa-artisokkia. Yrttejä. Lehtikaalia.

Palsta on sentinvenyttäjän paratiisi. En käytä siihen paljoakaan rahaa, kunhan palstamaksu, kanankakkaa, kalkkia, harsot ja siinä se kaikki taisi ollakin. Joitakin siemeniä tietenkin, mitä ei edellisvuodesta jäänyt tai itse tullut kerättyä.

Kevät ja syksy ovat aikoja, jolloin palsta on ihan erityisen rakas. Keväällä kun pitkästä talvesta on jälleen selvitty.  Ja sitten syksyllä kun kaivaten katselee maataan aina kun sieltä tallustelee poispäin..
pian, pian kasvu lakkaa, yöhallat tulevat jäädäkseen ja ehkä lumipeitekin, armahtaen huolimatonta viljelijää - peitellen loput keskenjääneet asiat lempeään unohdukseen.

Ja sitten alankin odottaa kevättä...

↔↔↔

Onneksi voi sentinvenytyksen harrastusta jatkaa! Siinä sitä riittää puuhaa, ei lopu tekeminen kesken:)

On ollut mukavaa pitää kurssia Työväenopistolla. Kokkauskerta oli ihan huippua.-  Näiden kurssien tarkoitus on oikeastaan tarjota virikkeitä siihen muutoksen polulle kohti taloudellisempaa elämäntapaa, jolle sitten astutaan, vähitellen tai nopeamminkin, kunhan aika on sopiva.

Nyt on muuten hyvä aika alkaa innostua ruoanlaitosta. Kotimaisia juureksia saa edullisesti, myös tomaatteja, sipuleita ja vielä hyvää perunaa. Syysiltoina on mukava kokkailla vaikka mausteisempiakin ruokia tai vaikka käyttää jotakin uutta maustetta tai raaka-ainetta. Onko sinulle jo kauramaito tuttu? Se on edullisempaa kuim maito. Kaurakermaa voi käyttää ruokiin kerman sijasta.

Papuja on hyvä oppia käyttämään monipuolisesti. Pavut ja vilja samassa padassa sopivat yhteen ja kokonaisuus antaa hyviä proteiineja. Linssejä ja papuja voi käyttää vaikka keitoissa, ja voipa niitä hyödyntää leivässäkin.
Mungpapuja ja linssejä voi idätelläkin, ja saada näin tuoretta syötävää, vitamiineineen.

↔↔↔

Asiat, vaikka nuukaileminen tai uusien ruoka-aineidenkin käyttöönotto ja opettelu, kypsyvät ajallaan. Ihankuin kasvimaallanikin. ei mikään valmistu viikossa parissa, se vie kuukausia yleensä.

Yksi hitaimmista lehtivihanneksista muuten tänä kesänä on ollut paksoi; se on kasvanut nyt 5 kuukautta ja on vieläkin pientä:) Mutta elossa on kumminkin.
Tein kai jotakin väärin mutta ei se haittaa, onpa ollut iloa siitä, että jokin elollinen on vielä minuakin hämäläistä hitaampi😉

↔↔↔

Lempeää huolenpitoa itsestään, rauhallista etenemistä asioissa, hyväksyä mitä ei voi muuttaa ja vaikuttaa niissä mitä voi muuttaa. Sellaista syysaikaa toivotan sinulle.

Katso seuraava 'nuukailukurssi' tästä:
Rahat riittämään -kurssi Lähteellä

Tästä  aiempaan blogipostaukseen: perunaruokia

Tässä blogipostauksessa joitakin vinkkejä edulliseen ruoanvalmistukseen:
Edullista perusruokaa

Lisää palstaviljelystä ja hortoilustakin:
Palstaviljelystä ja hortoilusta

Sentinvenyttäjät kokkasivat kasvisruokia

Sentinvenyttäjien kokkausillassa Opistotalolla tehtiin ihan mahtavan hyviä ruokia viime keskiviikkona. Jaan tässä muillekin näistä joitakin:

Paahdoimme juureksia;

jotka ovat hyviä sellaisenaan, ja joista
voi sitten tehdä myös keiton.


Alla keittoja monenkin värisiä, tämä paahdetut juurekset- keitto, mikä tuossa porisee liedellä ja lisäksi linssi- juureskeitto kookoskermalla, ja hernesosekeitto.
Paahdetut juurekset -keittoon tuli myös kikherneitä sekä lopuksi vielä sulatejuustoa suurusteeksi. Linssikeittoon kookoskermaa, mikä todella aateloi keitoin.

Härkäpapupihveissä härkäpapurouhetta ( mikä ei ihan halpaa, mutta on vain yksi ainesosa), kauraryyynejä, runsaasti kuullotettua sipulia ja porkkanaa, munia, grahamjauhoja  ja lisäksi paljon mausteita.

Keittojen kanssa maistuu tietenkin vaikka grahamsämpylät.

Lisäksi valmistettiin kasvislasagne sekä jälkiruoaksi uuniomenat.



Kyllä tuli vatsat täyteen ja ruokaa riitti vielä mukaankin. Meitä ohjasi kotitalousopettaja Sofia Engström, kiitos hyvästä ohjauksesta!

Keittokimara.

Tuhdit sämpylät

Ruokahävikistä, osa 2.

Vieraskynä kirjoittaa:

Viimeinen käyttöpäivä meni jo!

Ruokahävikki kotitalouksissa on huolestuttavan suuri. Osittain tämä johtuu ylivarovaisuudesta – heitetään hyvää ruokaa pois varmuuden vuoksi. Ehkä ruokamyrkytyksistä on uutisoitu liikaa…. no, onneksi ei kyllä pitkään aikaan. Välttääksemme turhan ylireagoinnin, on syytä ymmärtää ero merkintöjen ”Viimeinen käyttöpäivä” ja ”parasta ennen” välillä. Siispä pieni oppitunti elintarvikepakkausten ”leimoista”, joksi niitä teollisuudessa kutsutaan.

Viimeinen käyttöpäivä

”Viimeinen käyttöpäivä” merkintä on helposti pilaantuvissa elintarvikkeissa. Sellaisia ovat raaka liha, maito kala ja äyriäiset. Juuri samat raaka-aineet, jotka säilyäkseen vaativat toimivan kylmäketjun - myös kun kuljetamme ostoksia helteellä kaupasta kotiin. ”Viimeinen käyttöpäivä” on melko tiukka. Se tosiaankin tarkoittaa, että nyt tuotteen pitäisi päästä jo ruokalautaselle. Muutaman päivän ylitys on harvoin kohtalokasta. Tarkista tilanne haistamalla ja maistamalla. Oppituntimme tärkein viesti onkin: Usko aisteihisi! Kun mitään outoja hajuja tai makuja ei ole, käytä tuote normaalisti.


Parasta ennen

”Parasta ennen” ilmaisu onkin sitten hieman epämääräisempi. Tuote on kuin uusi ennen ”Parasta ennen” päiväystä, mutta ihan käyttökelpoinen se on pitkään tuon päivän jälkeenkin. Silloinkin neuvona on – Luota omiin aisteihisi! Elintarvikkeiden pilaantuminen nimittäin kyllä ilmaisee itsensä. Hyvän lopputuloksen takaa riittävä kuumennus lihojen kohdalla. Paistinpannulla lämpö nousee yli 70 asteeseen, joka kyllä tappaa tautia-aiheuttavat (eli patogeenit) bakteerit. Sama tavoite on maidon pastöroinnilla – siinä maito kuumennetaan muutamaksi minuutiksi hieman yli 70 asteen lämpötilaan.


Löytöjä varaston ja kotihyllyn uumenista...

Muistan seminaarin, jossa Elintarvikeviraston tarkastaja Sebastian Hjelm kertoi käyttävänsä melko säännöllisesti parasta ennen päiväyksen ylittäneitä tuotteita hyvällä menestyksellä. Teollisuus tosiaankin laittaa päiväykset ns. varman päälle. Kauppa taas haluaa lyhyitä leimoja, jotta tavara kiertää.

Jäätelötehtaan pakkasvaraston uumenista on löytynyt 10 vuotta vanha jäätelöpaketti, joka oli kuin uusi. Tuon pakkasvaraston lämpötila on -40 astetta ja kun lämpötila ei sahaa, tuote pysyy alkuperäisen veroisena. Itse käytän surutta hyllyn perukoille unohtuneita makaroneja, ryynejä, suolaa, sokeria – kaikenlaista kuivatavaraa, jossa ei ole rasvaa (rasva tuppaa härskiintymään ajan kanssa), vaikka päiväyksestä olisi kulunut vuosiakin.

Liisa Helamaa
Elintarviketieteiden maisteri

Lue myös tässä blogissa: Ruokahävikistä, osa 1.

Ks. tästä Ruokaviraston vastauksia pakkausmerkinnöistä

Ks. tästä Ruokatietoyhdistyksen säilyvyystaulukko


HÄVIKKISARJA JATKUU..