Kriisissä miettii kaikenlaista

Epidemia koskettaa eri ihmisiä eri tavalla. Joku ahdistuu, joku taas ei ainakaan niin paljoa.

Tilanteet kun ovat erilaisia keskenään.


On kysymyksessä kriisi. Se on kyllä yhteinen, meille kaikille. Mutta se on eri ihmisille erilainen. Monestakin syystä. Onko riskiryhmää, onko itse tai joku läheinen sairastunut, ja miten vakavasti, onko oma toimeentulo vaarassa… Siirtyykö valmistuminen oppilaitoksesta, ja jos ei pääse katsomaan vanhoja vanhempiaan, ovat isoja asioita nekin.


Kriisissä on vaiheensa, ja kriisistä selviytyminen vaatii joustavuutta ja muutosvalmiutta. Kriisistä selviytymiseen vaikuttaa myös se, miten on aiemmin kriiseistä selviytynyt.

Tämä on kriisi, josta kellään ei vielä ole kokemusta. Selvät ohjeet toimintaan ovat hyväksi, ja niitähän on saatu. Loppu pitää hoitaa itse ja mielellään myös muiden, vertaisten tuella.

Vihollinen on nyt kuitenkin näkymätön, kaikille. Ovatko päätökset oikeita, moni miettii. Epätietoisuus voi siis kuitenkin vaivata.


Yksinäisyys voi olla ongelma. Se on monelle ongelma jo muutenkin. Nyt eristäytyminen voi kärjistyä entisestään. Eriarvoisuus tekniikan suhteen myös kärjistyy. Moni asia on jo aiemmin mennyt nettiin, nyt sitten vielä useampi. Ja jos tietokonetta, älypuhelinta ja nettiä niiden myötä ei ole, ei sitten juuri nettiin pääse.

Joku riskiryhmään kuuluva voi tuntea myös syyllisyyttä. Toisaalta, kiireisen elämäntahdin uuvuttamat ihmiset nyt pysähdyksen tultua, voivat tuntea myös helpotusta, ja tällaisessa tilanteessa juuri se voi aiheuttaa syyllisyyttä. Turhaa kuitenkin, jokainen ottaa päivänsä kuten ne tulevat, ja koittaa siitä tehdä parasta mahdollista, itselle ja toivottavasti jollain lailla muillekin.

Katselin ajankohtaisia koronakeskusteluja keskiviikko-iltana TV:stä ja siinä käsiteltiin näitäkin asioita. Ylläolevia syyllisyysmietteitä pohdittiin siellä.


👀👀👀

Kun on aikaa ajatella elämäänsä. Mitä silloin ja silloin oli, entä jos olisin silloin tehnyt toisin.. siinä ja siinä. Muistoja nousee, ja niitä on aikaa muistella. Myös sitä vaihtoehtoista polkua, mitä olisi voinut olla.

Jos vain mietteissään pääsee kiitollisuuden tilaan, ainakin joidenkin asioiden suhteen, tässä hetkessä, niin tulee tilaisuus siihen mielen rauhaan ja lepoon.

 Tässä ja tänään.

Ensimmäiset leskenlehdet nähty. Joka päivä löytyy luonnosta jotakin uutta. Eikun luontoon liikkumaan jos voi ja aina kun voi.

Kevättä ei kuitenkaan ole peruttu

Huolet painavat. Ne voivat kasvaa isommiksi ja isommiksi. Pelkokin voi vallata mieltä.

Mikä auttaisi? Olen aimmin tuonut esille että uutisten kuuntelua ja katselua kannattaa välillä rajoittaa. Samoin somekeskusteluja. Tietenkin uutiset päivittäin on hyvä jostakin seurata, mutta ei antaa niiden valloittaa mieltään kuitenkaan.


Mikä auttaisi omassa arkisessa elämässä?  Mietin, mikä on auttanut sodan aikana ihmisiä, ja mikä on auttanut muissa kriiseissä, niin se on: rutiinit. Elämää ylläpitävät rutiinit, kuten ruoanvalmistus, tiskaaminen, siivoaminen, pyykkäys. Jos on aikaa, voi järjestellä kaapit, kirjahyllyt ja sen sellaista.

Kevättä ei ole peruutettu

Nyt alkaa muuten jo sekin aika, kun voi kylvää kukan- ja muita siemeniä ruukkuihin. Jos on jokin paikka mihin niitä, taimia, sitten istuttaa: parveke, piha, palsta, puutarha, kaverin puutarha jne.
Mikäpä ihanampaa kuin nähdä pikkutaimien nousevan mullasta!

Itse ostin mustaa multaa pussillisen, meinaan alkaa taimikylvöt ihan lähipäivinä.


Kävin äsken metsässä ja siellä alkaa ollakin jo aika paljon elämää, lämmintäkin on. Paitsi lintujen laulua, kuuluu myös lasten ääniä, ja aikuisten ihmisten; metsä on saanut suosiota viime aikoina, mikä on tietenkin hyvä asia.  Pidän metsää aina lääkkeenä, siellä on hyvä hengittää ja ei siellä nyt vielä ainakaan mitenkään tungosta kuitenkaan ole.

Nyt on hyvä hetki tehdä paitsi tavallisia arkisia asioita, tehdä jotakin muutakin, erilaista. Niinkuin vaikka askarrella jos sellaisesta muuten tykkää.


Liikkumista on tullut rajoitettua aika lailla, ja tätähän jatkuu aina edelleen. Uusimaa, ehkä, suljetaan kohta.. ja ei oikein mitään liikkumista lenkkipolkuja ja metsiä lukuunottamatta nyt suositella.


Tarkistin ResQ n , ks. blogipostaus ja siellä näyttää olevan annoksia tarjolla edelleen. ResQ sta voi siis tilata hävikkiin muuten meneväiä ruokia, leipiä, leivonnaisia puoleen hintaan tai alle, kunhan hakee ruoan itse. Tämä vaatii liikkumista sen verran.

Hävikkiruokaa saa tilata myös esim. Fiksuruoka. fi stä ja tulee lähimpään noutopisteeseen, tai sitten kotiovelle, toki erillisestä maksusta.

Seurakunnat jakavat valmiiksi pakattuja ruokakasseja, ks noutopisteet aiemmasta postauksestani tässä blogissa. Jos olet sairaana tai eristyksessä, voi kysyä jos saisit ruokakassin kotiovellesi. Älä lähde silloin itse noutopisteelle, ettet tartuttaisi muita.


Kaikkea hyvää, jaksamista, terveyttä ja pieniä ilon hetkiä vaikka sitten muistoista tai tulevan unelmista!

💜💜💜

Kohtuutta ja järjen käyttöä

Jokainen joutuu nyt olemaan luova. Omat olosuhteet ovat muuttuneet, ja niistä selviytyminen vaatii kekseliäisyyttä. Vaikka miten hoitaa työnsä ja/tai muut velvollisuutensa.

Vaikka miten pitää yhteyttä ystäviin ja muihin ihmisiin kun heitä ei saisi tavata.

Voisiko nyt muuten pitää yhteyttä heihinkin joihin muuten ei niin ole yhteydessä?
Keinojahan nyt riittää; puhelinyhteydet, tekstari, What's App, Skype, sähköposti, facebook jne. 

Sitten pitää miettii miten välttää pöpöjen pääsemistä omaan kotiin. Käsipesulla ja muulla. Tai sitten toisen kotiin, jos auttelee jotakuta toista.

Jotkut ovat hamstranneet tavaraa kotiin. Hyvä on olla, aina, muutaman päivän kotivara. Tätäkin on pitänyt miettiä, uusi asia monelle.

Sitten hyvä olla juuri sellaista ruokatarviketta, mistä voi itse laittaa sopivasti, edullisesti ja hyvää, riittoisaakin ruokaa. Siis itse laittaa. Ehkä muillekin jaettavaksi. Mutta hygieenisesti.


Huolipuhetta kun on paljon niin niin sitä, sen kuuntelua, olisi ihan tosi hyvä rajoittaa.
Niin olen ainakin itse tehnyt. Katson tai kuuntelen tai luen uutisia kaksi kertaa päivässä, enää vain.Verrattuna viime viikon arkipäiviin, jolloin tuli kuunneltua pari tuntia per päivä sekä luettua kaikki mahdolliset virusuutiset. Kun poikkeustila alkoi ja uutta tietoa tuli ihan valtavasti.

Kohtuutta, kestävyyttä, rauhallisuutta tarvitsemme nyt jokainen ja tätä kaikkea muuten tarvitsee ja on tarvinnut jo pitkään, myös maapallomme!

Huomataan pienet arvokkaat asiat ja itse tekeminen, jakaminen, pienet ilot ja elämän lahja, tänään.

Apua ahdistukseen

Kun arkirutiinit muuttuvat, ja maailma ympärillä on myllerryksessä, joutuu miettimään, miten sitä oikein on ja mitä kaikesta ajatella. Voi tulla ahdistusta, ja uutisten seuraaminen voi lisätä sitä ahdistusta entisestään.

Kun tekee parhaansa, ja pyrkii kaikin tavoin ettei levitä niitä pöpöjä, ja toimii annettujen ohjeiden mukaisesti, on tehnyt sen, minkä yksi ihminen voi.

Uutisvirran seuraamista kannattaa rajoittaa ilman muuta. Hyvä on tietää, mutta rajansa kaikella. Hyvä on elää myös niin normaalia elämää kuin voi. Tai sitten tehdä sellaisia asioita mitä muuten tulee tehtyä liian vähä, kuten nyt vaikka luonnossa liikkumista, valokuvaamista siellä, jumppaamista kotona, hyvien kirjojen lukemista.


Apua ahdistukseen, lue lisää:

Koronaviruksen aiheuttamaa huolta voi lievittää

Huolen ja epävarmuuden sietäminen

Puhelin ja -verkkoauttajat Suomessa, ks. tästä

Lue myös artikkeli: Mikä auttaa korona-ahdistuksessa

Pärjäillään!

Ruoanjakelutkin poikkeustilassa

Monella on tilanne että rahaa ruokaan ei ole riittävästi ja silloin joutuu esim. hakemaan ruokaa ruoanjakelusta.

Nythän yhteisöruokailut ja niiden myötä ruuanjakelujonot ovat tauolla, poikkeustilan vuoksi.

Mutta eivät olekaan, aivan kokonaan (ainakaan tällä tietämällä), vaan:
Valmiita kasseja kootaan ja niitä voi käydä hakemassa tietyissä jakopisteissä Helsingissä ja Vantaalla. Tässä Helsingin jakopisteet, päivät ja kellonajat.

Ennenkaikkea kun liikut ihmisten ilmoilla sen vähän minkä nyt liikut, varo yskimistä toisten päälle ja kun tulet kotiin pese kädet hyvin!

Nyt kun monet paikat ovat kiinni ja kaupassakaan ei kannata ihan niin paljon ravata ostamassa esim. valmisruokia niin nythän jos vain etätöiltä ja muilta puuhilta aikaa riittää, on hyvä valmistella kotona ruokia; haudutella patoja, keittoja, uuniruokia.. tai vaikka leipoa jotakin.
Raaka-aineista tehty ruoka on aina edullisempaa kuin puolivalmiste tai ainakin lähes aina.

Katso myös aiempia blogipostauksia ruoasta:

 

Ihanaa - suomalaista perunaa!

Edullista perusruokaa

Sentinvenyttäjän kauppareissu

 

Pidetään lippu korkealla!

Helpon kakkupohjan, 'sienikakun' resepti