Digitaalista talousvalmennusta

ROI on oman talouden Personal Trainer -sovellus, jonka avulla kuka tahansa voi ottaa oman taloutensa haltuun ja siten askeleita kohti omia unelmiaan. Talousvaikeuksiin sovellus tarjoaa Takuusäätiön kanssa yhteistyössä tehtyjä ilmaisia sisältöjä ja valmennuksia, joihin kuka tahansa voi osallistua myös anonyymisti. Lisäksi sovellus ohjaa taloustaitojen kehittämisessä, kuten budjetoinnissa, säästämisessä ja sijoittamisen perusteissa, kertoo toimitusjohtaja Ida Mänty, ROI Financial Technologies Oy. (Lähde:Takuusäätiö)

ROI-sovelluksen voi ladata omaan puhelimeen sovelluskaupasta (App Store ja Google Play).'

Talousvalmennusta voi hankkia myös podcasteja kuuntelemalla, ks. Tästä

 

PENNO Oman talouden seurantaohjelma on helppo ja toimiva ratkaisu budjetointiin ja oman talouden kirjanpitoon, tässä blogissa useasti mainittu:)

 😇🤑🌞

Varo verkkohuijareita

 

Verkkokaupasta on helppo ostaa, tarvitsemiaan asioita. Ostin juuri imurin, kotiinkannettuna yhteensä alle 60 euroa. Olin tyytyväinen. Kuten kaikkiin verkkokauppaostoksiini aiemminkin.

Mutta verkkokauppa ei aina ole turvallista, lue oheinen artikkeli verkkohuijauksista ja opi varomaan.

 

Suomalaisina esiintyvät...

Tankkaan tyyneyttä

Tyyni sää. Tyyntyy pää. 

Tyhjentyminen turhasta käy näinkin. Tekemällä uusia jälkiä hankeen.

Mietin turhuutta ja sen tarpeettomuutta. 

Tyyni, lempeä ja hiljainen on maisemani. Onneksi voin poimia sen talteen...

Yksinäisyydestä, yhteisyydestä ja onnesta

 

Vauraus lisää riippumattomuutta muista, ja nämä yhdessä: yksinäisyyttä.

-Näin dokumentissa Yksinäisyyden aikakausi eilen keskiviikkona.


Olisiko tosiaan niin, että vähemmän vauraat olisivat yhteisöllisempiä ja sitä kautta onnellisempia?

Varmaankin tai ehkä… Mutta
 

Yksinäisyyteen ei johda vain riippumattomuus, liika omaisuus ja halu ajatella itseään ensin.

Vaan siihen vaikuttavat myös yhteiskunnan rakenteet, teknologian kehitys ja nyt tietenkin lisäksi vielä pandemia. 

Eriarvoistuminen ja seurauksena joidenkin ihmisten syrjäytyminen lisää tietenkin heidän yksinäisyyttään;  häpeän tunne, riippuvuus päihteistä edesauttavat yksinäistymistä.  Yksinäisyyttä saattaa ollakin eniten juuri ääripäissä, vauraimmissa ja köyhimmissä.

Kyttäämme helpolla puhelinta sen sijaan että ylipäänsä huomaisimme kanssaihmisiä. Kommunikoimme koneiden kautta. Brändäämme itseämme somessa..Kuulostaa kauhealta mutta sitähän se on: kuvat, sopivat lauseet, ei liikaa mutta harkiten, itseään paljastamatta.  

Emme välitä muista. Sekin on syy yksinäisyyteen. Jos oma hyvä on tärkeämpi kuin toisen, ei oikein yhteyttä toiseen voi saavuttaa. Niin arvelen.
 

Emme luota muihin. Pelkäämmekin muita ihmisiä, varsinkin erilaisia mitä itse olemme. Tämä köyhdyttää ja rajoittaa elämää paljon. 

Tempauksia ja tekemistä

Yksinäisyydellä on yhteys terveydentilaan ja hyvinvointiin.

Yksinäisyys on siis haitallista terveydelle. Krooniset sairaudet pahenevat yksinäisyydessä.

Ihmisiä voisi kyllä koettaa saattaa yhteen, esim. kaupunkisuunnittelulla. Yhteisiä tempauksia. Viljelypalstoja. Talkoita. Ajattelisin kuitenkin, kun luo rakenteita, olisi hyvä samalla vaikuttaa myös asenteisiin.  

Vapaaehtoistöissä voi auttaa muita. Samalla voi saada ystäviä toisista vapaaehtoistyötä tekevistä. Vapaaehtoistyö myös lisää merkityksellisyyden tunnetta ja onnellisuutta. Auttaminen tekee hyvää kaikille. - Muuten, jopa se tekee hyvää, lisää hyvää oloa, kun katselee toisen auttavan jotakuta, vaikka elokuvassa! Se tekee hyvää meidän sydämelle 💓
 

Toisen onni on myös minun onni. 

Kaupunkisuunnittelu, yhteisöpalstat ja vapaaehtoisuus dokumentissa mainittuja keinoja. Myös yhteiset ruokailut ja asuintalojen asukkaiden keskinäiset kokoontumiset olivat esillä:)  hyvinvoinnin, onnen ja terveyden tuojana.

...

Kun omalla asuinalueellani kävellessä katseeni kohtaakin toisen, on se merkityksellistä.

Kun kaupan setä tervehtii minua. Tai täti. 

Autoilija päästää ylittämään tien.

--Olen olemassa, en ole näkymätön.

😷🙄😁

Hyvää kohteliaisuuden päivää

 

Tänään on  24.1., kansallinen kohteliaisuuden päivä:)

Jaha, no, jokin tilaisuus tämän toteuttamiseen tänään tulikin. 

Mitä kohteliaisuus on?


'Kohteliaisuus on kulttuuriin, kieliyhteisöön ja aikaan sidoksissa oleva ilmiö, jolla tarkoitetaan toisen ihmisen ja hänen asemansa arvostavaa huomioon ottamista vuorovaikutuksessa.

Kohteliaisuus on myös hyvin henkilökohtainen asia: se liittyy vahvasti yksilön odotuksiin siitä, kuinka häntä tulisi kohdella ihmisenä eri tilanteissa ja kuinka hänen tulisi kohdella muita.

Eri kulttuureissa ja samankin kulttuurin sisällä esimerkiksi eri-ikäisten keskuudessa ilmaistaan ja tulkitaan eri tavoin sitä, miten toinen ihminen otetaan arvostaen huomioon.'

Lainaus ks.Kielitoimisto  

 

Millä lailla voisi olla vielä tänään tai ensi viikolla kohtelias muita kohtaan?'

• Avaat oven jollekulle..
• Pidät puhdasta kasvomaskia julkisissa sisätiloissa ja tilaisuuksissa
  
• Katsot ystävällisesti muita..
  
• Et etuile..

 

vaikka nyt tällaista.

 

Vielä parempaa jos voi sanoa jotakin ystävällistä. Minusta pienet asiat merkitsevät niin paljon, niistä kertyy ja loppujen lopuksi ilo voi olla suuri ja moninkertainen. Kuten tästä jäälinnasta.

👀👀👀

Onpa meillä ollut talvea. Nyt rämmitään loskassa ja jäisillä teillä. Pian varmaan jo uudet lumikerrokset peittävät tienoot. 

Taidetta ulkona ja sisällä, lumesta ja jäästä iloa

Helsingissä Krunikassa löydät valokuvanäyttelyn ulkona, ks tästä. Krunikan kortteleissa.

Valotaidetta löytyy Kaapelilta, sisätiloissa, max. 10 henkeä kerrallaan pääsee. 

Valotaidetta tulossa kaupungissa lisääkin, helmikuussa. Sitä odotellessa:

Lumiukkoja voi laatia Lapinlahden Lähteen puistossa.

Jäälinnojakin rakennetaan monessa paikassa, kuten Meilahdessa. Jäälinnaan tarvitset maitopurkin, jonka täytät vedellä, jäädytät ja viet muodostueen kalikan jäälinnan seinämään:) osaksi satoja muita. 

Ks. Lisää OmaStadi.hel.fi fb sta.

Kesän viljelyt mielessä

 

Jäätaide toi mieleen kesän. Kesä tuo mieleen palstat.. kohtahan jo lähestytään helmikuuta. Ja silloinhan alkaa taimikasvatus, pidemmän kasvun vaativilla kasveilla.

Oi autuuden autuus. 

 

Kysele palstoja jos viljely kiinnostaa; Espoossa, Helsingissä, Vantaalla löytyy vuokrattavia viljelypalstoja. Ja tietenkin muillakin paikkakunnilla, etsi nettisivuilta tietoa oman paikkakuntasi vuokrapelloista.

Tässä Dodo ry:n on järjestämä kurssi kaupunkiviljelyyn, etusijalla nuoret. Käy katsomassa ja ilmoittaudu. Kurssi on ilmainen! Jos tunnet jonkun joka saattaisi haluta tähän, jaa oheista fb- linkkiä:

Kaupunkiviljelykoulutusta 

Viljely on nuukailijan ja köyhän, luontoystävän, kasvissyöjän, viherpeukalon... parhaita harrastuksia. Kalastusta ja marjastusta+sienestystä väheksymättä. Nämä kaikki ovat parasta, ja jos ei kaikkea pysty tekemään, tekee sen mitä pystyy.

Nyt eletään kuitenkin vielä talvea, joka vaan.. kiitää nopsaa vauhtia. 

Pidetään huolta ettei kaaduta liukkailla! Paitsi liukasta teillä, niin lumiukkokelit ovat parhaimmillaan juuri nyt😍

Some ei ole sama kuin elämä

Se tiedetäänkin.

Kuitenkin somepostaukset sokaisevat. Luulemaan että tässä on kaikki. Kun ei ole.

Kiillotettuja kuvia, onnistumisia, voittoja, saavutuksia, onnea. Näitä me löydämme somesta.

Elämä on tätäkin. Mutta myös paljon muuta. Epäonnistumista, yhä uudelleen yrittämistä, häviöitä, epäonnea, surua, tuskaa.

Rahattomuutta, masennusta, aloitekyvyttömyyttä. Sairautta. Epätoivoa.

 Somesta löytyy helppoja ohjeita. Ohjeet harvoin tepsivät. Ihminen tarvitsee kuuntelijaa. Että ottaisi elämänsä pieniä asioita haltuun. Rakentaisi rauhassa tavoitteita. 

Some on huono malli, huono auttaja ongelmissa ja huono ystävä.

Hyvä malli on rehellinen, hyvä auttaja kuuntelee ja hyvä ystävä myötäelää eikä heti neuvo.

Somea voi selailla, siellä voi jakaa jotakin, mutta pitää huoli että enimmäkseen viettää aikansa muualla kuin siellä.

 

Ylen artikkeliin 'Tunnen kateutta..'

Lue myös blogi: Mitä näkyy somessa

 

💭💭💭

 

Ruoka-apua ja tai edullista ruokaa

Ruokajonoja

Ruoka-apu -sivustolle pääset tästä linkistä.

Hakukenttään lisää oma paikkakunta, klikkaa: etsi ja pääset paikkakuntasi sivustolle ilmoitettuihin ruokajakopisteisiin.

Ruokaa kannattaa jaksaa hakea, jos rahat eivät meinaa riittää perusasioihin. Kympin tai parin edestä kelvollista ruokaa voi olla suuri apu viikottain, jollekulle harvemminkin.

Näillä pakkasilla ei varmaan ole ihan yksinkertaista seistä ruokajonossa. Onneksi pian sää kuitenkin lauhtuu:)

 

Edullista ruokaa itse valmistaen

Keitto lämmittää pakkasilla! Teen usein peruna-porkkana-sipuli-valkosipulikeittoa, lisäten siihen vielä vähän linssejä ruokaisuutta antamaan. Linssejä, niitä aina jaksan kehua, proteiinipitoisuutensa ja halpuutensa vuoksi. ..No mutta nyt maksoi vihreälinssi-paketti 1,49 e -kääk, se on noussut! Näin se ruoka nousee muutamia senttejä tai kymmeniäkin, hissun kissun, tämä oli ensimmäinen hinnan nousu minkä minä tänä vuonna havaitsin. -Linssipakkauksesta saa kuitenkin ainakin 5-6 ateriaa, joten ei se mitään kallista todellakaan vieläkään ole.

Kun tekee suuremman annoksen keittoa, voi toisena päivänä sitä lämmittäessään maustaa hieman lisää tai jatkaa keittoa vaikka kikherneillä (liotettava, kysennettävä, voi säilyttää pakkasessa valmiina) tmv, ja kolmantena päivänä vielä vaikkapa kana-(esim. pakkasessa valmiina) tai nakkipaloilla. Näin saa aina uudenlaisen keiton. Tästä pääset yhdenlaiseen rehevään keittoon, kotilieden sivuilla.

Kun riisiä keittää suuremman annoksen, sitä voi käyttää useana päivänä lisukkeena, kalalle, kanalle. Säästää vaivassa ja hävikkiäkään ei juuri pääse tulemaan. Risottokin on oiva ruoka.

Pikaruokana voi käyttää edullista kuskusia, esim. salaatissa. Pasta on nopea ja halpa (kun ei valitse mitään erikoisempaa lajia) niinikään; pasta plus tonnikala ja hiukan tomaattimurskaa, hyvä ja helppo ruoka sekin. Katso ohje esim. tästä Yhteishyvän sivuilta.

Vihanneksia ei pdä unohtaa. Lidlin hävikkihevilaatikko 2 eurolla on ihan huippua. Aina se ei kohdalle osu, mutta olen iloinen jokaisesta laatikosta mikä päätyy oikeaan osoitteeseen. Ja ainahan osoite on oikea, kun ruoka käytetään. Hävikkihevit eivät ole ollenkaan huonoja, salaattikeränkin päällimmäiset huonommat tai nahistuneet lehdet voi poistaa, sama kaalissa ja loppu onkin ihan hyvää tavaraa. Pilaantunutta en ole näissä laatikoissa vielä koskaan tavannut. Lue hävikkihevilaatikoista tästä Maaseudun tulevaisuuden sivuilta.

Kaali on aika edullista, samoin porkkana. Nämä ovat myös melkein niitä parhaita, kotimaista ja maukasta, eikä vitamiineista tingitä. Syön porkkanan päivässä, esim. appelsiineja sen sijaan aika harvoin. Toki voi tehdä porkkana-appelsiinisalaatin, ks. ohje tästä Yhteishyvän sivuilta.

Peruna on parasta. Lempeä vatsalle. Uunipellillä voi paistella perunan-, porkkanan- ja punajuuren paloja, öljyä ja mausteita kuorrutteenaan. Helppo ja täyttävä ruoka. Sipulia voi seassa olla myös, samoin vaikka kikherneitä (liotettuja ja kypsennettyjä jo). Tästä Marttojen paahdetut juurekset -ohjeeseen. Mikä mukavaa myös, paahdetuista juureksista, jos niitä nimittäin jää, saa seuraavana päivänä ihanan sosekeiton.

Näistä mainitsemistani saakin jo koostettua viikonkin ruoat talviselle tammikuulle; tuoresalaattia, paahdettuja juureksia, keitot ja pasta. Eikä maksanut paljoa. 

Ruokajonojen ruoka-aineita voi käyttää näissä hyvin. Ilo on itsevalmistettu tai tuunattu ruoka. Vaikka olisi köyhä tai kipeä, ei ole tonttu tai tumpelo.

Nyt on niin kaunista tammikuuta, kun aurinko kuorruttaa maiseman hohtavaksi.  Nämä pakkaset saavat muuten meren savuamaan, kuva Helsingin edustalta.

💙💚💛💓💜

 

 

Huonekasveissa on taikaa

Niin. Mikäli vanhoihin sanontoihin on uskomista. Ajatella vaikka tätä:

Rahapuu viihtyy siellä missä on rahaa.

Entäpä sitten:

Varastetut pistokkaat kasvavat kaikkein parhaimmin.

Tätä on tullut joskus kokeiltuakin, pakko myöntää:) 

Ja sitten:

Kasvista/taimesta ei saa kiittää, muuten se ei kasva. 

-Tätähän useimmat noudattavatkin. Palstoillakin nopeasti hyssytellään, että älä kiitä..Kuuluu samaan sarjaan kuin se, että kalastajalle ei saa toivottaa hyvää kalaonnea:)

Huonekasvini ovat olleet iloni tänä talvena. On ihanaa, kun on paljon vihreää kotona sisällä. Peikonlehden suurten lehtien alla on viihtyisää istua.

Minä uskon että ne ilmaakin puhdistavat, hapettavat.

Pistokkaita kannattaa kysellä ystäviltä, kierrätysryhmistä, Huonekasvit ryhmästä. Ja tietty kaupoistakin ostaa joskus edullinen viherkasvi, harkiten tietenkin - muistaa sitten istuttaa uuteen multaan ja ruukkuun - menestys on taatumpi kun kasvi nopeasti kaupan mullasta pääsee eroon:)

Viherkasviharrastus ei ole mitenkään kallis, ja sen tuottama mielihyvä on valtava. Minulla on mennyt nyt talven aikana rahaa kahteen uuteen viherkasviin; hienohelma ja muratti, 13 euroa. Entisiä kasveja koitan hoitaa valolla nyt pahimman pimeän ajan.

Kumma tuo mun rahapuu, se ei kasva, muttei kuolekaan... Ehkä tää on osani, kukaties.

 

Lue viherkasvien hoidosta vaikka tästä Marttojen sivuilta

tai tästä  etuovi.com sivulta

 

Rahankäytön mokat voi liittyä tunteisiin

Mokahan on aina se, että käytät enemmän kuin rahaa oikeasti on. Eri syistä, jotka syyt ovat miettimisen arvoisia.

 

Lohdutat itseäsi jollakin uudella kivalla. Haluat näyttää muille. Ostat äkkipikaisesti tunteen vallassa, ja sitten kadut hetken kuluttua.

Miksi ei saisi lohduttaa itseään? No saa lohduttaa tietenkin, mutta uusien turhien tavaroiden ostaminen ei oikeasti ohduta kovin pitkään. Lohtu on jotakin muuta kuin uusi tavara.

Lohduttavaa on kuunnella tunteitaan ja antaa niille tilaa. Tunne kyllä helpottaa ja antaa tilaa uudelle kunhan aikaa kuluu. Ja on paljon kivaa elämässä jäljellä..

 Masentuneena ja surullisena voisi kaupat ja verkkokaupat kiertää kyllä todella kaukaa.

Entä kun halu näyttää muille, on mulla millä mällätä.. Voihan tuoda jonkin ilon jollekulle.. - Jos elämä toteutuu muille näyttämisellä, ei se ole kovin omaa elämää kuitenkaan. Parempi hankkia oma elämä kuin jatkaa muille näyttämistä.

 

Tuo äkkipikaisesti ostaminen onkin aika tuttua minulle ainakin. Heräteostokset, joihin meitä ihan ns.tuupataan; kassojen lähellä on tarjolla jotakin tosi kivaa ja houkuttelevaa. Sanotaan nyt vaikka jokin trendituote; merkkitavara jota kaikki haluavat. Kassajono on pitkä, aika kiva olisi ostaa vielä jotakin tässä, ajan kuluksi.. Hei toi otsalamppu, olisi tosi kiva olemassa..Tai kassojen läheisyydessä usein jokin herkkusuklaa; tumma, sopivan kokoinen pakkaus, hauska ulkoasu. . Tai kauden kukka, viherkasvi joka ilostuttaisi pitkään - niinkauan kuin säilyy hengissä. Entäpä naistenlehti mielenkiintoisella kansiotsikolla? -Tuonhan minä ansaitsen, ja tarvitsen tietenkin, juuri nyt. Sitten lehti jääkin lukematta pitkäksi aikaa.

Jokin tunne on heräteostosten taustalla. Tunne, joka myös altistaa vaikutuksille. Ilon tunnekin muuten on tällainen, ostamiseen houkuttava. Nyt en ole köyhä enkä kipeä, ja ostan ilosesti mitä vastaan tulee.. voi olla fiilis. Kunnes koittaa totuuden hetki pankkitilin äärellä, loppukuusta..

Tuntuu, että rahankäytön mokat liittyvät useinkin tunteisiin. Niin. Niinhän ne muutkin mokat helpolla liittyy. Ihmissuhdemokat, käytösmokat. Mokat työssä.

Näin se on. Tämä nyt oli yksi siivu tähän asiaan. Onhan meillä tuo järkikin. Kertooko se viisaammin mitä ostaa ja mitä ei?

 

👀👀👀

(Kuva: Pixabay)

Herkästi rohkeana uuteen

 

 

 Älä anna eilisen viedä liikaa tilaa tältä päivältä.

Tällaisen lauseen bongasin tänään jostakin. Se oli lappusella, joita minulla on lukuisia, kerättynä niin itseäni kuin ryhmiäni ja muita tarpeita varten. Olen varsinainen lappuliisa, lappua kun riittää joka asiaan. On näitä mietelmälappuja, on myös ajatuslappuja, muista-lappusia, muistoja, kauppalappujakin...

Mutta se lapuista. Tarkoitus oli kirjoittaa ajatuksia siitä, miten eilinen vie tilaa, joka päivä, se on oikea aikavaras. Ja nimenomaan, se joskus vie juuri aikaa, ja se juurikin varastaa sitä aikaa. Aikaa ei ole kellään liikaa, ja toiseksi en halua että aikaa menee liikaa menneen pohtimiseen.

Haluanhan olla ratkaisukeskeinen. Olen sitä opetellut ihan kursseilla ja olen siihen saanut ohjata muitakin. Ratkaisut tämän hetken ongelmiin, niitä löytyy omista osaamisista, niitä löytyy unelmista ja arvoista ja niitä löytyy kun tiukasti suuntaa kohti tavoitteitaan.

Löytyykö aina? Taakse voisi kurkata vähän kumminkin, ja pitäisi? - Pitäisi kyllä kurkata. Vahvuutemme ovat rakentuneet eilispäivänä, arvomme niin ikään, kuten unelmammekin. Siellä ovat rakentuneet myös uskomuksemme itsestämme, ja siellä ovat -ehkä- jääneet märkimään haavamme.

Jos näitä ei katsota, niin miten voi jatkaa eteenpäin. Vaikea ajatellakaan.



Mennyt ei aina päästä irti

Kun unet toistuvat, kun mieli kääntyy muistoihin yhä uudelleen, kouluaikaan, varhaisiin ihmissuhteisiin ja tapahtumiin, tai vaikka viime vuosikymmenellä tapahtuneisiin, tuntuu että niitä muistoja pitää ottaa käsittelyyn paremminkin kuin lakaista maton alle. Yksi tapa ottaa käsittelyyn on niistä kirjoittaminen, kirjoittaa muistonsa auki. Sen tehtyä.. voi muisto jäädä taakse..

Sitten se jo heiluttaakin iloisesti kättään ja toivottaa hyvää matkaa eteenpäin. Vai?



Tunteet

Mikä tahansa asia, mikä mietityttää, on tärkeä. Kaikki kun meissä haluaa tulla kuulluksi ja kohdatuksi. Ja vapautetuksi…ihan niin, ja joskus, se käy helpostikin.

Tunteiden pitää nousta, muuten ei muutosta tapahdu. Tunteet ovat osa meitä. Ja onhan tunteet kipeitäkin, kipu voi raastaa niin että tuntuu ettei koskaan enää siitä pääse vaan se jää olemaan- Kuitenkin siitä voi päästä irti, yhä uudelleen kohtaamalla, puhumallakin, ja tilalle tulee uusi tunne, ajan mittaan. Se voi olla kuin ihme.



Anna olla

Älä anna menneen, eilisenkään, viedä liikaa tilaa tältä päivältä, tältä hetkeltä. Tämän päivän seikkailut kun odottavat, vaan eivät loputtomiin. Hoputtavat, että lähdetään jo, ala tulla sieltä, pian pian.

Eilinen voi viedä tilaa -- mutta eilinen, voi todellakin antaa tilaa, kun sitä huomioi. Ja monia asioita ei muutenkaan tarvitse aloittaa alusta, vaan jatkaa jostakin, mihin jäi.

On meillä niitäkin muistoja, joita vaalimme, joku ja joitain, jouluisin, tiettyinä päivinä, joitain joka päiväkin. Ne ovat osa omaa rakasta elämäämme, jotkut niistä kaipuun ja surunkin täyttämiä.

Kiitollisuudentäyteisyys on sitä parhainta mitä nuo muistot voivat tuoda elämään sitten kuitenkin. Jokainen joka tuntee kiitollisuutta, kun saa myös ripauksen onnea kaupanpäälle.



Muistoista rikas

Niin paljon elämässä ehtii tapahtua. Millainen olikaan viime vuosikin, sen muistamme kaikki jollain lailla, loppuelämämme ajan. Mitä ajatteletkin viime vuodesta omalla kohdallasi, siitä voit löytää kiitos- ja ilonaiheita. Ehkä vuosi toi oppimiskokemuksia, joita voit hyödyntää ja käyttää muidenkin auttamiseen. Hetki viime vuodelle, vaikkapa kalenteria selaten, otettuja kuvia katsellen, pakaten vuosi aiempien jatkumoon, on hyvä ottaa.


Laitan tuon mietelmälapun nyt omaan mappiinsa, muiden sekaan. Siellä ne kaikki pysyvät. Ne jotka tuovat monet muistot monesta; monet arkiset asialistat, muistiin merkinnät, merkittävät maininnat ja mukavat mietelmät. --Nostan katseen tulevaan, se myös vaatii rohkeutta.
Eteenpäin, huomiseen, askel kerrallaan, aina herkästi rohkeana!

(Tämä blogipostaus on julkaistu aiemmin Rohkeastiherkkä -blogissa, 4.1.2021)

 

 

 

Etäily jatkuu

 

 2021.1.2

'Lumi on jo' -vihdoin- 'peittänyt kukat laaksosessa'.. Siellä lumen alla on kasvienkin parempi talvehtia. Nyt on kivaa, valo lisääntyy ihan itsestään.

Uusi talvi ja kevät edessä. Onhan parempi kuin edellinen? Kevään ajan vielä taitaa jatkua kuitenkin tämä:

 Joulukuussa väsyin koneen äärellä. Nyt mietin tarkkaan, mikä on välttämätöntä mikä ei. 

Mutta miten helpottaakaan, että voi ajatella viikon ja pari kerrallaan. Tai maaliskuulle, kun valoa on jo paljon. Huhtikuun loppuun, jolloin ehkä jo krookukset pukkaavat maasta. Tää suunta on niin hyvä.

Elämä kuluu nopeaan. Nappaan hetken ja toisenkin ja talletan mieleeni .

'Maa on niin kaunis..' Nyt on.

Vinkkejä selviytymiseen näinä aikoina