Jakamistalouden sovellukset Aikapankki ja Nappi Naapuri

Stadin Aikapankki käyttää toveja

'Stadin Aikapankki on tarkoitettu kaikille Helsingissä ja sen lähistöllä asuville ihmisille, jotka haluavat tarjota omaa aikaansa ja apuansa yhteisön käyttöön ja samalla saada apua omaan arkeen.        

Aikapankissa jaetaan taitoja niin, että esimerkiksi ompelusta pitävä henkilö tarjoaa korjausompelua muille jäsenille ja saa itselleen apua esimerkiksi lastenhoidossa tai juhlien järjestämisessä.

Aikapankki ei tunne euroja vaan valuuttana on tovi. Koska Aikapankin periaatteena on, että kaikkien aika, työ ja avun tarve ovat yhtä arvokkaita, vastaa 1 tovi kaikissa tilanteissa yhtä työtuntia.

Aikapankki on osa kansainvälistä paikallisraha- ja aikapankkiverkostoa CES:iä, joka toimii verkkopohjaisesti osoitteessa www.community-exchange.org. Sieltä löytyvät jäsenten vaihtotarjoukset, -pyynnöt ja tiliotteet. 

Aikapankin CES-verkkotorin kaikkiin toimintoihin (mm. vaihtotarjoukset ja -pyynnöt, jäsenet, aluetiedot) pääsee tutustumaan jäseneksi liityttyään. Stadin Aikapankin vaihtotarjouksia voi kuka tahansa katsella kaikille avoimella demo-sivulla (mutta tarjoajien yhteystiedot näkyvät vain jäsenille).'

(Ylläoleva lainaus Stadin aikapankin sivuilta)

Aikapankissa voi siis tarjota työtään, ja ostaa palveluksia. Mutta myös tavaroita voi myydä ja ostaa toveilla.                   
 
Tämä on minusta hyvä toimiva systeemi, osallistujiensa tasa-arvoisuutta edistävä ja ekologisestikin kestävä.  Väkeä ei ole kovin paljoa mutta uusia otetaan aina vastaan.

Nappi Naapuri

 

 'Nappi Naapurin tarkoitus on lisätä oikeita kohtaamisia toisiaan lähellä asuvien välille. Se on tarkoitettu naapuriapuun, tutustumiseen, keikkatöihin ja jakamistalouden edistämiseen. Kaikki ovat tervetulleita käyttäjiksi! Alle 13-vuotiaat kuitenkin tarvitsevat mukaan huoltajan, joka valvoo että käyttö on turvallista.Palvelun ylläpidon saat kiinni sähköpostiosoitteesta nappi.hukassa@yhteismaa.fi.

 

 Nappi Naapurissa toimii sekä naapuriapu että keikkatyö

Nappi on naapurustojen media, jonka avulla voit kohdata ihmisiä, jotka asuvat ja toimivat sinua lähellä. Nappi ei ole talousjärjestelmä. Jos löydät ystävän joka lupaa opettaa sinulle shakkia, saatte yhdessä päättää miten asian järjestätte. Voit maksaa opettajalle palkkaa, opettaja voi laskuttaa sinua firmallaan, voitte sopia, että keität opettajalle kahvit tai opetat takaisin jotain mitä itse osaat. Voitte myös pelata shakkia pelkästä yhdessä olemisen ilosta. Päätös on teidän!

Napissa ei lasketa tekoja, vaan Nappi auttaa tekemään asioita juuri sen verran kun tuntuu hyvältä.

 

Nappi on tehty myös ammatikseen välittäville, paikallistoimijoille ja yhteisöjen rakentajille

Nappi tarjoaa erilaisille organisaatiolle ketterän mahdollisuuden kohdata ihmiset siellä missä he ovat.

Organisaatiot ovat tervetulleita Nappiin kertomaan toiminnastaan, tarjoamaan apua, etsimään kontakteja tai tiedottamaan tapahtumista ja palveluista. Organisaatioille Napin käyttö on maksullista.'

(Ylläoleva lainaus sivuilta Nappi Naapuri)

 

 

Nappia en ole kokeillutkaan, hyvältä kyllä kuulostaa.

Jakamistaloutta voit harrastaa myös vaikka viemällä kasvimaan tuotteitasi kaverille, hän varmaan palauttaa antamasi hyvän leipomusten tai muun muodossa takaisin.

Rahankäyttöä vähentämällä voi elämää enentää.

Mitä mieltä olet?

 

Vähemmän riittää - luonto kiittää

Suomen luonnon päivää vietetään taas lauantaina 29.8. Oi maamme Suomi! Muistetaan luontoa joka päivä, niin se muistaa meitä!  

Eikä tehdä Itämerestä pallomerta! Itämeripäivää vietetään ihan juuri, huomenna 27.8.

Pörriäinenkin kannattaa pelastaa. Kun sekin on pulassa. Paljon on mahdollisuuksia vaikuttaa ja olla mukana, pienestikin.

Vähempi kulutus taitaisi olla paikallaan. Tästä kun saisi oikein kansanliikkeen! Kun ei me olla ainoita täällä pallolla..

Pienet teot johtavat suuriin muutoksiin. Tehdään niitä, pieniä tekoja.

 

Kuuntele myös: Luontoretkellä

🌥️🌥️🌥️

 

Kurssilla Kohtuu kulutuksessa - luonto kiittää ja rahatkin riittää, Helsingin Työväenopistolla, alkaen 8.9, opetellaan nuukailua luonnon ja rahapussin hyväksi:) Ilmoittautumisaikaa on vielä ensi maanantaihin 7.9 saakka, ks. linkki. Tervetuloa mukaan tälle kurssille, josta maksat vain materiaalimaksun 6 euroa! Huom! Annettuja suosituksia, kuten turvavälejä, noudatetaan ja tarvittaessa siirrytään etäyhteyksiin.

 

 

 

Metsän vetovoimasta

Poikkeustilakeväänä huomasin metsän merkityksen hyvinvoinnille. Juu, olin tiennyt ja kokenutkin, jo aiemminkin, että metsä laskee verenpainetta, tekee hyvää muutenkin, rentouttaa jo jopa 15 minuutissa..

Kuitenkin juuri tuo viime kevät, vei minut metsään syvemmälle. Ihan pieneen metsikköön jossa kulki toisinaan muitakin, koiranulkoiluttajia ja muita metsästä tykkääviä, kuitenkin usein sain kuljeskella siellä yksin.

Opin, väsynyt kun olin, nojailemaan puihin. Tunnustelin puun kuorta, sammalta. Otin pari varpua mukaani tekemään lehtiä. Valokuvasin vähän. Sanelin tekstejä puhelimeeni. Olin vain. Kävelin.

Metsä rentoutti. Mietin usein, miten se sen tekee. Onko se värit, valot, kosteus, ilman puhtaus. Eläimet..

Orava omassa puussaan tuli tutuksi. Jokin kirkuva lintu jossakin. Varikset aina rähisemässä. Muurahaiset heräämässä. Elämä, joka ei vaadi minulta mitään. Vain saada katsella. Sekö rentoutti niin syvästi?

Ehkä nämä kaikki yhdessä. 

Kesällä kuuntelin radio-ohjelman, muistaakseni Horisontissa, Yle 1 llä, jossa puhuttiin luonnon tervehdyttävästä vaikutuksesta. Ohjelmassa tutkijat kertoivat miten metsässä on havaittu tietynlaista värinää, tietyllä taajuudella, ja se muistuttaisi kehdon tai kohdun keinuntaa.. Tämä voisi olla syvän rentoutumisen salaisuus. Kuulostaa todelta. Tämä olisi se metsän imu siis, se mikä jonkin hetken kuluttua aina vie siihen nirvanaan, joka elvyttää joka antaa uusia voimia. Ja niitä, voimia tarvittiin keväällä ja kesällä.

Tulee syksy. Epävarmuus jäytää mielissämme. Monesta syystä. 

Muistetaan että on metsä ja haetaan sieltä lääkettä keholle ja mielelle, syksylläkin.

Edullisin ruokakori

 

Heinäkuun lopulla halvin ruokakori löytyi jälleen Lidlistä, toki aika liki oli hinnat Prisman kanssa. Ks  IL artikkeli. 

Verratuissa tuotteissa on paljon kalliimmankinpuoleisia ruoka-aineksia, mitä ainakaan itse en ostaisi. 

Mihin ostot painottuvat, vaikuttaa hintaerojen suuruuteen.

Kävin äskettäin Lidlissä ja otin lähtiessäni mainoslehtisen.  Siinä onkin hyviä uutisia:

'Hintoja halpuutetaan..'

 Ollaan huonojen uutisten keskellä niin onhan se upeaa että jostakin tulee HYVIÄKIN uutisia.

Halpuutukseen voi muuten joskus liittyä pakkauskokojen muutoksia. Kilohintoja sius aina aina kannattaa vertailla, ei pakkaushintoja.

Kyllä itse havaitsen aina, että ruokakassi on ihan selkeästi halvempi juuri Lidlissä. Olen tyytyväinen varsinkin pähkinöihin ja vihanneksiin.

Lidlissä käymisen jälkeen minulla on ihan kiva olo. Olen saanut tuon kassillisen ruokaa yleensä tuohon 15- 17 euroon ja usein siihen sisältyy jotakin ekstraakin.

Kaupassa on ollut väljää.  Myyjät ovat olleet ystävällisiä. Tuota viimemainittuakaan kun ei voi aina muista kaupoista sanoa, sorry vain.

Ehkä minä vaan olen niin lidliytynyt vuosien saatossa, se tuttuuskin painaa vaakakupissa.

Ahkera sentinvenyttäjä kiertää kyllä muidenkin kauppojen tarjouksia. Mm.Citymarketissa voi olla hyviä satsitarjouksia joskus, mm.

Jos rahaa ei ole paljoa ruokaan, on vaan mietittävä, miten sen saisi riittämään, niin että riittäisi niihin peruselintarvikkeisiin. Ja toimittava sen mukaan. 

Itse laittamalla, perusruokaa: puuroa, keittoja, patoja ja pannuja, wokkeja, munakkaita, pääsee niiin halvemmalla. Kun jos ostaa puolivalmista tai valmista kaupasta, kauppojen hintaerot muuten silloinkin korostuvat entisestään. Ei ole lainkaan turhaa vertailla hintoja ja kilpailuttaa kauppansa.

Kun kituutus muuttuukin kohtalaiseksi pärjäämiseksi on se aina kiva asia, ja voi olla tyytyväinen itseensä.

Ja vähän kehuakin itseänsä! Hyvä minä!

 

 

 

Maaseudun Tulevaisuus -lehden uutinen ruoan hintakilpailusta. 

Huom! Tässäkin artikkelissa on hyvää asiaa säästäväisyydestä ruokamenoissa.

 

Kasvomaskit, hinnat ja halvemmat vaihtoehdot

 

Alkaa olla suositeltavaa käyttää kasvomaskia julkisissa liikennevälineissä ja muutenkin paikoissa joissa tungosta.

Jaa-a, mitenkäköhän paljon kasvomaskeihin sitten pystyy satsaamaan?!

Maski kestää tunnin verran, sitten se on vaihdettava. Bussimatkoilla meno-paluu, kaksi maskia tarvitaan. Hinta yhteensä 2 euroa. Jos 20 päivänä kuussa kulkee bussissa, kustantaa se sitten noin 40 euroa.

Lisäksi ruuhkaiset marketit tai muut ihmispaljoudet, maskia tarvitaan. Niin helpolla menee yli 50 euron kuukaudessa.

Maskikustannukset ovat kaikkein vähävaraisimmille aikas iso menoerä.

Voi pakanan pakana... No työttömän ei välttämättä tarvitse kulkea bussissa joka arkipäivä ja muutenkin voi pysyä tungoksista kaukana.  Pienipalkkainen työläinen taas joutuu. Puhumattakaan jos työssä käyttää maskia, silloinhan maskikulut vasta kasvavatkin.

Kyllä tämä huolestuttaa ja paljon varmaan monia.

Kunpa esim. ruokajakeluissa jaettaisiin maskeja jotakin työttömyys-, toimeentulotuki- tmv. näyttöä vastaan. Tämä voisi olla hyödyllistä aivan kaikille.

👀👀👀

Ostin tuossa kesäkuussa Lidlistä maskeja, noin 15 euroa kustansi yhteensä 20 maskia. Nämä maskit olivat silloin sesonkituotteena.

Nyt ostin k- kaupasta 15 kpl hintaan 15,90.  Bussimatkoilla näitä nyt käytän.

 

 Itse ommellen

Jos itse ompelee kankaisia maskeja, siinä todella säästää.

Sain äskettäin tällaiset vinkit: Tee itse maski eurokankaan materiaaleilla ja ohjeilla, ks. alla. Tai sitten osta eurokankaan valmiit kankaiset maskit hintaan alkaen 4,90/kpl.

 

Ohessa kuvassa vielä ystävän tekemä kangasmaski omalla kaavalla. Hän käytti ylijäämäkankaitaan ja esim. nyöreihin käytti vanhoista t paidoista leikattuja suikaleita. Kuvan malli on erittäin istuva.

 

Kasvomaskin käyttö on nyt kohteliaisuutta kanssailmisiä kohtaan. Maskilla voi osoittaa välittävänsä. Samalla ehkäisee paitsi mahdollista pahempaa virusta myös vähäisempiäkin nuhapöpöjä leviämästä.

JK. Tänään 13.8 saatiin suositus kasvomaskin käytöstä julkisessa liikenteessä ja muualla, missä turvavälejä ei voi pitää.

Kunnat huolehtivat maskien jakamisesta vähävaraisille.

Hallitus antoi tänään suosituksen myös etätöistä pahemmilla epidemia-alueilla kuten Uudellamaalla.

Lue lisää maskeista:

Kuinka paljon kasvomaskit voivat tulla maksamaan

Käytä kasvomaskia oikein 

Vastauksia maskikysymyksiin

Ruokajakeluihin muutoksia

Elokuu tuo muutoksia ruokajakeluihin.

Ks. listaus jakeluista ja ruokailuista ja huom! alkamispäivä on eri eri paikoissa.

Tästä ruokajakeluihin

Lue myös miten ruoan saa säilymään paremmin.

 

 

Ahvenia ilman alamittaa

Ahvenia voi ottaa pieniäkin. 

Kuhassa taas alamitta on 42 senttiä Suomenlahdella.

Kala on herkkua.

Kuluta elämää

Miten kuluttaisin vähemmän, ja olisinko onnellisempi jos niin tekisin.

Miksi olisin onnellisempi?

Miksi kuluttaminen on niin tärkeässä roolissa elämässämme?

--

Ihmisellä on monia elämän haasteita, ollut aina. Niitä koetetaan ratkoa milloin mitenkin.

Jossakin vaiheessa sellainen lisääntyvä yltäkylläisyys tuli elämän helpottajaksi, ratkaisuyritykseksi.

Ja sitten taidettiin jäädä jollakin lailla koukkuun siihen, aina lisääntyvään kuluttamiseen.

Ihan kuin riippuvuuksia aiheuttaviin aineisiin.

Näillähän ei mitään kuitenkaan ratkaista.

Tuliko minun sukupolvestani heitä jotka olivat koukussa johonkin aina? .. Ehkä.

Ja sitten seuraava sukupolvi onkin jo tietoisempi kuluttamisen seurauksista. - Hyvä niin.

--

Olennaista ihmisen itsensä kannalta, että ei käytä voimiaan sen koommin kuluttamiseen kuin sen välttelyynkään.

Kuluttaminen ei tuo onnea. 

Varmasti onnea tuo enemmän kuluttamattomuus. Sellainen, mikä merkitsee itse olemista, luonnossa liikkumista, tekemistä, jakamista siitä mitä osaa.  Muiden huomioimista.

Elämän kuluttamista.

Kuin vanhaa villapaitaa, johon kiintyy niin.

--

No niin, jätettä kasaantuu, kun kymmenen, sata ja satatuhatta tai miljoonaa heittää tavaraa pois. Ja usein turhaan.

Jos vähentää omaa jätekuormaansa, säästää palloa. Ja pollaa..

Tämän inhimillinen omantunnollinen merkitys suuri onkin!

Jalanjälki minkä jätät, sillä on merkitystä.

Mielelläni jätän vaatimattoman jalanjäljen ja voin tietää tehneeni oikein.

Lue myös Ihme Ituhipin blogikirjoitus ekosyyllisyydestä

Kirjavinkki: Kati Peltola:Kohtuus  kaikessa