Huonekasveissa on taikaa

Niin. Mikäli vanhoihin sanontoihin on uskomista. Ajatella vaikka tätä:

Rahapuu viihtyy siellä missä on rahaa.

Entäpä sitten:

Varastetut pistokkaat kasvavat kaikkein parhaimmin.

Tätä on tullut joskus kokeiltuakin, pakko myöntää:) 

Ja sitten:

Kasvista/taimesta ei saa kiittää, muuten se ei kasva. 

-Tätähän useimmat noudattavatkin. Palstoillakin nopeasti hyssytellään, että älä kiitä..Kuuluu samaan sarjaan kuin se, että kalastajalle ei saa toivottaa hyvää kalaonnea:)

Huonekasvini ovat olleet iloni tänä talvena. On ihanaa, kun on paljon vihreää kotona sisällä. Peikonlehden suurten lehtien alla on viihtyisää istua.

Minä uskon että ne ilmaakin puhdistavat, hapettavat.

Pistokkaita kannattaa kysellä ystäviltä, kierrätysryhmistä, Huonekasvit ryhmästä. Ja tietty kaupoistakin ostaa joskus edullinen viherkasvi, harkiten tietenkin - muistaa sitten istuttaa uuteen multaan ja ruukkuun - menestys on taatumpi kun kasvi nopeasti kaupan mullasta pääsee eroon:)

Viherkasviharrastus ei ole mitenkään kallis, ja sen tuottama mielihyvä on valtava. Minulla on mennyt nyt talven aikana rahaa kahteen uuteen viherkasviin; hienohelma ja muratti, 13 euroa. Entisiä kasveja koitan hoitaa valolla nyt pahimman pimeän ajan.

Kumma tuo mun rahapuu, se ei kasva, muttei kuolekaan... Ehkä tää on osani, kukaties.

 

Lue viherkasvien hoidosta vaikka tästä Marttojen sivuilta

tai tästä  etuovi.com sivulta

 

Miten marttailla raha-asioissa

Vieraskynä kirjoittaa:

Maailma tarvitsee esikuvia. Puolitoista vuotta työn puolesta tilannetta seuranneena voin todeta, että heitä löytyy maastamme myös talousasioissa. Riittävän laajan empiirisen havainnoinnin perusteella olen päättänyt kutsua tätä taloudellisesti esimerkillistä toimintaa osoittavaa ihmisryhmää marttailijoiksi. Seuraavassa esittelen muutamia havaintoja marttailijan toiminnasta raha-asioiden hyväksi niin hänen henkilökohtaisessa elämässään kuin laajemmallakin yhteiskunnallisella tasolla.

Kuva: Shutterstock

Marttailija seuraa talouttaan. Tähän on olemassa lukemattomia keinoja. Marttailu tunnetusti pitää mielen virkeänä ja tällöin tilinpito onnistuu myös mielessä menoja ja tuloja järjestelemällä. Tämän tueksi hyväksi havaittuja apuvälineitä ovat paperinen tai sähköinen Penno, Marttojen tilinpito-Excelpohja (tai sen erikseen lomabudjetin tekoon suunniteltu versio) tai klassiset kynä, laskin ja ruutuvihko. Menneinä vuosina Martat julkaisivat myös Penninvenyttäjän tilikirjaa. Tätä nykyisin keräilyharvinaisuutena pidettävästä teoksesta kysytään säännöllisesti uusintapainoksia. Tämä kertoo osaltaan sitä, että kaikkea ei nykymaailmassakaan kannata jättää digitaalisuuden varaan.

Marttailija ei sorru heräteostoihin. Viikon ruokasuunnitelman ja ostoslistan tekeminen sekä kylläisenä kauppaan meneminen ovat marttojen vakiovinkkejä kauppareissusta ehjin lompakon nahoin selviämiseen. Huhut kertovat myös kauppareissuilla käytettävistä polvisuojista (edullisimmat tuotteet ovat usein alimmilla hyllyillä), kuulosuojaimista (näin välttyy heräteostoihin kannustavilta mainoksilta) ja silmälapuista (ettei hairahdu suunnitellulta reitiltä) mutta nämä lienevät vahvasti liioiteltuja. Tosiasia kuitenkin on, että marttailua harjoittava ostaa suunnitelmallisesti, tarpeeseen ja impulsiivisuutta välttäen.

Marttailija varautuu pahan päivän varalle. Teimme syksyllä 2018 kyselyn 50-65 -vuotiaille Marttojen jäsenille rahankäyttöön liittyen. Kyselyyn vastanneista noin 1800:sta martasta huikeat 85 prosenttia oli varautunut taloudellisesti pahan päivän varalle. Vastaavasti OP:n, Marttaliiton ja Takuusäätiön keväällä 2019 tekemässä Rahapuhetta -tutkimuksessa vain 59 % oli varautunut taloudellisesti vähintään 1-3 kuukauden menojen mukaisella summalla. Pahan päivän varalle varautuminen on paitsi taloudellista, niin myös tietotaitoihin liittyvää. Oli kyseessä millainen kriisi hyvänsä, Martta ja marttailija korjaa, muokkaa, hyödyntää luonnon antimia ja selviää. Tuleviin eläkevuosiin marttailija varautuu esimerkiksi Hallitse rahojasi -verkkovalmennuksen avulla.

Marttailija tekee tekoja huomisen hyväksi. Tämä toteutuu sekä henkilökohtaisella että globaalilla tasolla. Omassa taloudessa katsontakannan kääntäminen kohti tulevaisuutta pelkän hetkessä elämisen sijaan tuo turvaa myös talouteen. Kestävää ja ekologista suosiva, ruokahävikkiä vähentävä ja turhaa kulutusta karttava marttailija taas jättää jälkeensä puhtaamman planeetan myös seuraaville sukupolville. Samalla hän tekee liikkumalla hyvää itselleen niin henkisesti kuin fyysisestikin viettämällä kolmanneksen vuodesta erilaisia sesongin raaka-aineita metsistä poimien. Lisäksi nämä kestävään kulutukseen kannustavat marttavinkit kulkevat niin äidiltä tyttärelle kuin isältä pojalle. Marttailija tietää Mitä eläminen maksaa ja osaa suhteuttaa omaa kulutustaan kohti kohtuullista ja sen alle.

Kuva: Shutterstock

Parasta tässä kaikessa on tietenkin se, että kuka tahansa voi harrastaa marttailua raha-asioissaan iästä ja sukupuolesta riippumatta. Marttoihin liittymällä saa toki samanhenkisen yhteisön tuen myös raha-asioidensa huolelliseen ja ekologisesti kestävään hoitamiseen, mutta alkuun omassa talousmarttailussaan pääsee esimerkiksi tutustumalla Marttakoulun Omat rahat -osioon.



Erkki Ukkola

Marttaliiton ja Takuusäätiön yhteisen Rahat riittää! -hankkeen koordinaattori, johon niin Martat kuin marttailijatkin tekevät lähtemätöntä vaikutusta päivittäin