Epidemia koskettaa eri ihmisiä eri tavalla. Joku ahdistuu, joku taas ei ainakaan niin paljoa.
Tilanteet kun ovat erilaisia keskenään.
On kysymyksessä kriisi. Se on kyllä yhteinen, meille kaikille. Mutta se on eri ihmisille erilainen. Monestakin syystä. Onko riskiryhmää, onko itse tai joku läheinen sairastunut, ja miten vakavasti, onko oma toimeentulo vaarassa… Siirtyykö valmistuminen oppilaitoksesta, ja jos ei pääse katsomaan vanhoja vanhempiaan, ovat isoja asioita nekin.
Kriisissä on vaiheensa, ja kriisistä selviytyminen vaatii joustavuutta ja muutosvalmiutta. Kriisistä selviytymiseen vaikuttaa myös se, miten on aiemmin kriiseistä selviytynyt.
Tämä on kriisi, josta kellään ei vielä ole kokemusta. Selvät ohjeet toimintaan ovat hyväksi, ja niitähän on saatu. Loppu pitää hoitaa itse ja mielellään myös muiden, vertaisten tuella.
Vihollinen on nyt kuitenkin näkymätön, kaikille. Ovatko päätökset oikeita, moni miettii. Epätietoisuus voi siis kuitenkin vaivata.
Yksinäisyys voi olla ongelma. Se on monelle ongelma jo muutenkin. Nyt eristäytyminen voi kärjistyä entisestään. Eriarvoisuus tekniikan suhteen myös kärjistyy. Moni asia on jo aiemmin mennyt nettiin, nyt sitten vielä useampi. Ja jos tietokonetta, älypuhelinta ja nettiä niiden myötä ei ole, ei sitten juuri nettiin pääse.
Joku riskiryhmään kuuluva voi tuntea myös syyllisyyttä. Toisaalta, kiireisen elämäntahdin uuvuttamat ihmiset nyt pysähdyksen tultua, voivat tuntea myös helpotusta, ja tällaisessa tilanteessa juuri se voi aiheuttaa syyllisyyttä. Turhaa kuitenkin, jokainen ottaa päivänsä kuten ne tulevat, ja koittaa siitä tehdä parasta mahdollista, itselle ja toivottavasti jollain lailla muillekin.
Katselin ajankohtaisia koronakeskusteluja keskiviikko-iltana TV:stä ja siinä käsiteltiin näitäkin asioita. Ylläolevia syyllisyysmietteitä pohdittiin siellä.
👀👀👀
Kun on aikaa ajatella elämäänsä. Mitä silloin ja silloin oli, entä jos olisin silloin tehnyt toisin.. siinä ja siinä. Muistoja nousee, ja niitä on aikaa muistella. Myös sitä vaihtoehtoista polkua, mitä olisi voinut olla.
Jos vain mietteissään pääsee kiitollisuuden tilaan, ainakin joidenkin asioiden suhteen, tässä hetkessä, niin tulee tilaisuus siihen mielen rauhaan ja lepoon.
Tässä ja tänään.
Ensimmäiset leskenlehdet nähty. Joka päivä löytyy luonnosta jotakin uutta. Eikun luontoon liikkumaan jos voi ja aina kun voi.
Tässä blogissa kirjoitan järkevästä kuluttamisesta, jaksamisesta ja hyvästä elämästä. Tervetuloa lukemaan ja kommentoimaan!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Blogitekstisuositus
Blogi 6 vuotta
Senttiblogi täyttää juuri 6 vuotta! Suosittuja postauksia on olleet mm. nämä: Kohti taloudellisempaa... Aletuotteista ja kotivarasta Kaupass...

Suosittuja postauksia
-
Senttiblogi täyttää juuri 6 vuotta! Suosittuja postauksia on olleet mm. nämä: Kohti taloudellisempaa... Aletuotteista ja kotivarasta Kaupass...
-
Lasipurkeista on moneksi. Niihin voi säilöä hilloja tietenkin. Muita säilykkeitä ja hapantuotteita. Niihin voi tehdä myös salaatteja jääkaap...
-
Huolehditko sinä paljon? Huolehditko ja kannatko murhetta läheisestäsi tai ystävästäsi yli voimiesikin? Tai onko auttajana ollessa tuo r...
-
Tässä pikavinkki Ilanan luennolle jossa käsitellään tärkeää aihetta. Eli eikös pitäisi nyt pikemminkin hamstrata ja säästää tavaroita.. vai ...
-
Yli puolet suomalaisista vähentänyt kulutusta Sehän onkin hyvä uutinen. Entä vaikuttaako ilmastohuoli äänestyksessä ensi sunnuntaina?
-
..sillä nämä istutusruukut, 2,99 e, vaikuttavat juuri sopivilta taimikasvatuksiin. Ja olin kadottanut vanhat polvisuojani, nyt sain uudet ja...
-
'Ketä äänestäisin? SOSTE ry:n kokoama tietopaketti kunta- ja aluevaaleista Kunta- ja aluevaalit toimitetaan sunnuntaina 13.4.2025. Sosia...
-
Kävin yksi päivä Enter ry n opastuksessa. Tietokoneiden ja älylaitteiden ongelmissa saa ilnaista apua täältä. Tarkoitettu senioriväestölle. ...
-
Kolme ämmää: Mitä? Missä?ja Miten? Mitä ostat ruokakaupasta tänään? Sitä tietenkin, mitä tarvitset, mitä puuttuu. Tarkista siis kaapit ensi...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti