Pyöräily on!

Nimittäin halpaa ja hauskaa liikuntaa. Nythän on hiukan viileempää jo mutta ei vielä tiet liukkaita, ainakaan näin päiväsaikaan ja soratiet ei varsinkaan.

Kun koipi on kipee kävellä, pyöräily onnistuu! Maisemat vaihtuu ja mieli virkistyy.

Alla kuvissa olen Otaniemen ja Elfvikin niemen maisemissa.

Iltapäivän värikkäät hetket

Kävin iltapäiväretriitissä Iltapäivän värikkäitä hetkiä. Siihen mahtui niin kevyttä liikettä, runoutta kuin maalausta hiljaisuudessa. Hinta oli 20 e ja kahvi/tee sisältyi. Ei paha.

Maalaushan oli sellaista tajunnanvirtaa, kuvia mitä mieleen tulee. Samalla voi myös kirjoittaa.

Tällaisia pieniä kursseja ja retriittejä järjestää Kallion seurakunta Helsingissä. Kannattaa kokeilla eikä tarvitse olla kalliolainen voidakseen osallistua.

Jakamisen hetki

      

Yhteinen hiljaisuus hoitaa. Tehdä yhdessä on ihanaa, niin erilaista kuin yksin. Kohti seuraavaa tilaisuutta.. varmaankin syksyllä.

Uimahallissa

Kyllä on uiminen kallista. Eläkeläislippu oli 4,70 e Espoon Leppävaaran maauimalassa. Itse uimahalli olikin kiinni kesätauolla. Mutta maauimalaan pääsi. Ihan kiva siellä oli myös vesijuosta vesijuoksuradalla.

Miettii vain miten usein. No 10 kerran lippu on 41 euroa, ensimmäinen satsi. Sutten se on 31 euroa seuraavat 10, kun rannekemaksu maksettuna. Sittenhän alkaakin olla edullisempaa.

Suihkuosastolla löytyi paitsi suihkut, niin yksi sauna. Aika paljon väkeä liikkeellä eli hiukan tungosta.

Koitan käydä nyt läpi kesän kerta viikossa maauimalassa, uimahallin auettua myös sisähallissa, säästä riippuen. Ja mereen pulahdella tilaisuuden tullen. Johan heitin talviturkinkin, viime keskiviikkona.

Eväsretki rannalle on vielä tekemättä. Ehkä senkin aika vielä koittaa.

Helsingin saaristoa

Leppävaaran maauimala:

Kertamaksu, uinti 7,80 €

Uinti, alennettu hinta 4,70 €

Aamu-uinti (klo 6-8.30) 6,70 €

Aamu-uinti (klo 6-8.30), alennettu hinta 4,10 €

Uinti ja kuntosali maauimalan ollessa auki 8,80 €

Uinti ja kuntosali maauimalan ollessa auki, alennettu hinta 5,70

Maauimalan perheranneke, kertakäynti, 2 aikuista + 2 lasta (7-17 v.) 19,70 €

Maauimalan perheranneke, kertakäynti, 1 aikuinen + 2 lasta (7-17 v.) 14,50 €

Hyytävää säätä

on ollut, täällä etelässäkin. Enempi siis välttelen ulkona oloa. 

Ikkunastani näkyy kaunis talven maisema. Sitä jaksaa katsella. Pöydällä palaa kynttilä ja liekki loimuaa suurena ja myös hieman levottomana, ikkunasta kun vetää..

Jalat on töppösissä, harteilla viltti. Kädessä kuppi kahvia ja toisella näpyttelen tätä blogia.

Ei hättää. Mittään. Pysähtymisen hetkiä nämä. Paluu lapsuuden lumimaisemiin, moneen eri aikaan, kun lunta ja pakkasta oli aina. 

Hyvä hetki vaikka piirrellä uusilla lahjaksi saamillani väreillä.

Ja puuhailla vähän myös konmarituksen parissa. Sitä riittää. Luovun vihdoin pieniksi jääneistä vaatteista. 

HECTOR Ensilumi tulee kuudelta

Lomaileva sentinvenyttäjä

Lomalla on mahdollista vain olla, jatkaa rakkaita harrastuksiaan tai tehdä jotakin ihan uutta. Kaikki nämä ovat suositeltavia  ja koitan tehdäkin näitä kaikkia.

Minulle oli aika uutta vielä tuo lausuntakurssi, jossa olin nyt 2. kertaa. Pidimme kurssin päätteeksi esityksen, Zoomilla, ja olipa taas hieno esitys ja juhlava tunne myös. Päivästä tuli tosiaan melkein juhlapäivä.

Rakas harrastus, palstaviljely minulla jatkuu, tottakai. Siitä löytyy aina uuttakin, luonto kun on vuosi vuodelta erilainen.

Ja kävely on aina sitä parasta. Kuulen, näen.. ajattelen, siinä samalla.On sopivan hidasta ja ei vaadi paljoa, antaa kuitenkin enemmän kuin koskaan odottaa.

 

 

 

 

 

Kaikilla meillä ei ole mökkiä, mutta mökitön voi tehdä metsään mielipaikan, jossa viettää jonkin hetken tai vaikka pari tuntia päivässä, tai sitten puistoon. Vaikka täyttä rauhaa ei olekaan niin voi kokea jotakin muuta mitä mökillä. Saada vaikka juttukaverin ja laajentaa näkemyksiään. 

Tietenkin luonnossa haluaa olla myös vain omien ajatustensa kanssa. - Löysin muuten eilen rannalta rauhallisen paikan jossa olin täysin rauhassa, samalla kun kauempaa kuului ihmisten ääniä.

Muuten, kasvimaareisulla vilkuilin mustikanvarpuja, olihan niissä jo kypsiä marjoja. Oolalaa siis..

Se onkin sitten jonkinlaista huumaa, luolaihminen kun herää keräämään ja säilömään. Ja tuntee luolaihmisen onnea. Palauttaako mikään muu niin hyvin?

Kerro!

Käy palstablogissanikin: Palstalta terve!

 

Lue Ylen sivuilta: Kun kesäloma alkaa... 

 

Ole luova taimikasvatuksessa ja kasvimaalla

Kun alat kasvattaa pikku taimia, kesän viljelyitä varten, voit käyttää käytettyjä vanhoja ruukkuja, kippoja ja kuppeja niihin, ei tarvitse ostaa kaupasta uutta tätä tarkoitusta varten.

Kun versotat esim. auringonkukansiemeniä, voit käyttää kasvualustana esim. viinirypälerasioita, joissa on se kätevä kansi. Se toimii kuin minikasvihuone. (Vinkki Marttojen vinkistöä)

Entäpä mitä kaikkea voi hyödyntää lannoitetarkoituksessa? Minä murennan kaikki kananmunankuoret ja vien kasvimaalle. Jotkut vie kahvinporojakin, joillekin kasveille se toimii.

Nokkosvesi on vahva lannoite. Samoin voi tehdä kortevettä.

Kasvikompostia voi pitää kasvimaan nurkassa ja kun multa valmista sitä levittää, on ravinteikasta.

 

Versotan nyt valkosipuleita, kasvaa nopeasti ja saan maukasta salaattiin!

Idättänytkin olen taas. Tietenkin linssejä. Syön mieluummin ituja kuin kaupan salaattia.

Pian laitan varsinaisen taimikasvatuksen käyntiin..purjoa..pinaattia.. samettiruusua..

Kevät on siinä vaiheessa että tuntuu aika riittävän paremmin. On valoa niin paljon pidempään.

Lue tästä Helsingin viljelypalstojen suosiosta

(Kuva kurpitsantaimesta Pixabaysta)

Tankkaan tyyneyttä

Tyyni sää. Tyyntyy pää. 

Tyhjentyminen turhasta käy näinkin. Tekemällä uusia jälkiä hankeen.

Mietin turhuutta ja sen tarpeettomuutta. 

Tyyni, lempeä ja hiljainen on maisemani. Onneksi voin poimia sen talteen...

Taidetta ulkona ja sisällä, lumesta ja jäästä iloa

Helsingissä Krunikassa löydät valokuvanäyttelyn ulkona, ks tästä. Krunikan kortteleissa.

Valotaidetta löytyy Kaapelilta, sisätiloissa, max. 10 henkeä kerrallaan pääsee. 

Valotaidetta tulossa kaupungissa lisääkin, helmikuussa. Sitä odotellessa:

Lumiukkoja voi laatia Lapinlahden Lähteen puistossa.

Jäälinnojakin rakennetaan monessa paikassa, kuten Meilahdessa. Jäälinnaan tarvitset maitopurkin, jonka täytät vedellä, jäädytät ja viet muodostueen kalikan jäälinnan seinämään:) osaksi satoja muita. 

Ks. Lisää OmaStadi.hel.fi fb sta.

Kesän viljelyt mielessä

 

Jäätaide toi mieleen kesän. Kesä tuo mieleen palstat.. kohtahan jo lähestytään helmikuuta. Ja silloinhan alkaa taimikasvatus, pidemmän kasvun vaativilla kasveilla.

Oi autuuden autuus. 

 

Kysele palstoja jos viljely kiinnostaa; Espoossa, Helsingissä, Vantaalla löytyy vuokrattavia viljelypalstoja. Ja tietenkin muillakin paikkakunnilla, etsi nettisivuilta tietoa oman paikkakuntasi vuokrapelloista.

Tässä Dodo ry:n on järjestämä kurssi kaupunkiviljelyyn, etusijalla nuoret. Käy katsomassa ja ilmoittaudu. Kurssi on ilmainen! Jos tunnet jonkun joka saattaisi haluta tähän, jaa oheista fb- linkkiä:

Kaupunkiviljelykoulutusta 

Viljely on nuukailijan ja köyhän, luontoystävän, kasvissyöjän, viherpeukalon... parhaita harrastuksia. Kalastusta ja marjastusta+sienestystä väheksymättä. Nämä kaikki ovat parasta, ja jos ei kaikkea pysty tekemään, tekee sen mitä pystyy.

Nyt eletään kuitenkin vielä talvea, joka vaan.. kiitää nopsaa vauhtia. 

Pidetään huolta ettei kaaduta liukkailla! Paitsi liukasta teillä, niin lumiukkokelit ovat parhaimmillaan juuri nyt😍

Huonekasveissa on taikaa

Niin. Mikäli vanhoihin sanontoihin on uskomista. Ajatella vaikka tätä:

Rahapuu viihtyy siellä missä on rahaa.

Entäpä sitten:

Varastetut pistokkaat kasvavat kaikkein parhaimmin.

Tätä on tullut joskus kokeiltuakin, pakko myöntää:) 

Ja sitten:

Kasvista/taimesta ei saa kiittää, muuten se ei kasva. 

-Tätähän useimmat noudattavatkin. Palstoillakin nopeasti hyssytellään, että älä kiitä..Kuuluu samaan sarjaan kuin se, että kalastajalle ei saa toivottaa hyvää kalaonnea:)

Huonekasvini ovat olleet iloni tänä talvena. On ihanaa, kun on paljon vihreää kotona sisällä. Peikonlehden suurten lehtien alla on viihtyisää istua.

Minä uskon että ne ilmaakin puhdistavat, hapettavat.

Pistokkaita kannattaa kysellä ystäviltä, kierrätysryhmistä, Huonekasvit ryhmästä. Ja tietty kaupoistakin ostaa joskus edullinen viherkasvi, harkiten tietenkin - muistaa sitten istuttaa uuteen multaan ja ruukkuun - menestys on taatumpi kun kasvi nopeasti kaupan mullasta pääsee eroon:)

Viherkasviharrastus ei ole mitenkään kallis, ja sen tuottama mielihyvä on valtava. Minulla on mennyt nyt talven aikana rahaa kahteen uuteen viherkasviin; hienohelma ja muratti, 13 euroa. Entisiä kasveja koitan hoitaa valolla nyt pahimman pimeän ajan.

Kumma tuo mun rahapuu, se ei kasva, muttei kuolekaan... Ehkä tää on osani, kukaties.

 

Lue viherkasvien hoidosta vaikka tästä Marttojen sivuilta

tai tästä  etuovi.com sivulta

 

Se on siinä rajoilla että..vielä uimaan

 Tämä syysuinti meressä kun on ihan ilmaista:)

Neopreenitossut ostin 13 eurolla. That s it.

 

Itsekasvatetut herkut

Oi. Kyllä nyt on kelvannut. Nimittäin salaatit minulle, oman maan, ja täysin ilmaista. Onko?
                                    

Palstalta

No palstaan ei tosiaan montaa kymppiä kesässä mene, ja tuloksena on nyt esimerkiksi näitä vihersalaatteja usean kuukauden ajan joka päivä, parikin päivässä. Lisukkeeksi laitan joskus fetajuustoa, tonnikalaa tai kananmunaa, joskus lisään vain öljyä. Vihersalaatti, oi huippua. Ei ole turhan paljon nitriittejä kun lannoitus ollut hyvin niukkaa.

No, nythän olikin juttua (HS viime viikolla), että vihreää ei saakaan syödä niin kovin paljoa; salaattia, lehtikaalia, rucolaa siis, naatteja yleensä. Naatit ja suuret lehtikaalin lehdet on hyvä ryöpätä tai muuten kypsentää! Pieniä lehtiä syödä raakanakin. -Otinkin tästä opikseni. Sittemmin olen tehnyt paljon jonkinlaisia sipsin tekeleitä lehtikaalista, pannussa paahdellen. Ne ovat todella hyviä. Ryöppään, ja paistan lisään keittoihin, pastaan, ja vihreän lisäksi käytän muunkin värisiä kasviksia. Mutta se siitä.

Salaattiateriani koostumus on esim. tällainen: lehtisalaattia, sipulia, sipulinvarsia, tilliä, kehäkukan terälehtiä, rucolaa (vähän), retiisejä/nauriita, valkosipulin kukintoja plus lisukkeet tai rypsiöljy. Kesäkurpitsaakin voi pilkkoa/raastaa salaattiin ja pinaattiakin voi toki pienen määrän käyttää tuoreena. Vaihtoehtoja on monia, ja huom. kehäkukkia ja krassinkukkia voi myös syödä. Pähkinäistä makua saa piharatamon tuoreista kukinnoista! Piharatamoa löytyy yleensä monesta paikasta luonnossa.

                         

Viljelylaatikossa tai parvekkeellakin onnistuu

Peruskasviksia on helppo kasvattaa niin palstalla, viljelylaatikoissa pihalla, kuin parvekkeella. Parvekkeella onnistuvat hyvin vaikka kaupan salaatin kannan uudelleen salaatiksi kasvatus, persilja, muut yrtit, sipulikin ja tuo ihana kauniisti kukkiva krassi.

Herneenversoja voi kasvattaa ulkona ja sisällä ruukussa, samoin valkosipulin versoja. Garden gress, vihanneskrassi on hauska kasvatettava sisällä. Tästä on oma postauksensa ks. tästä.

Peruna kasvaa missä vain, ämpärissä parvekkeella saa kasvatettua yhden peruna-annoksen, ja hyvää on sekin. Itsekasvatettu on aina paremman makuista kuin kaupan:)

Purkissakin voi viljellä

Pakko minun oli taas hehkuttaa tätä viljelyä, ihan siksi kun on niin tuottavaa, saa itsekasvatettua hyvää ruokaa, todellista sentinvenyttäjän puuhaa siis on tämä. Ihan kuin purkissa idätyskin, jota tosiaan voi tehdä ympäri vuoden. Tästä on postauksia, ks. esim. tässä

Loppukesän hitti minulla on herneen- ja auringonkukanversot. Vaikka palstalta saakin paljon vihreää, on kiva että on erilaisia kasviksia, monenlaisia makuja ja tosiaan ettei ole niitä nitriittejä sisältäviä pelkästään.
                                                             

Kustannus-hyöty-analyysista

Laskin yhtenä kesänä miten paljon viljelypalsta tuotti. Noo... se on vähän vaikeakin laskea, mutta laskin siis käyttämäni kasvikset kaupan hintojen mukaan, suurinpiirtein, laskin mukaan myös kukkakimput jotka palstalta poimin.. tulos oli että noin 600 eurolla käytin sinä kesänä omia tuotteita.. syyskuun puoleen väliin mennessä, ne kukkakimput sitten kasvatti summaa; niitä kun sain kymmenittäin.

Ja jaan mielelläni näitä omia kasviksia ystäville ja tutuille. Todellinen ns. tuotto on siis hieman vaikea laskea eikä tällainen viherkissa loppuviimeksi niiin kauhean innostunut ole moisesta laskemisesta. Voi silti olla, että vielä innostun uudelleen laskemaan näitä hyötysuhteita..kukaties kuitenkin.

Viljelyn merkitys on kuitenkin niin paljon myös liikunnallinen, sekä aistimuksellinen monin muinkin tavoin kuin syömällä. Viljelyssä saan silmänruokaa, kuulen lintuja ja muita luonnon ääniä, haistan ja maistan. Tunnen luonnon kosketuksen konkreettisesti, sen eri muodoissaan, mullasta kukkaan. Tapaan myös erilaisia ihmisiä, joita en muualla elämässä välttämättä tapaisi lainkaan; viljelijöiden kirjo kun on laaja. Enkä nyt oikein sanoin pysty kuvailemaankaan tätä kaikkea.

Tässä Ylen uutisista poimittu miten mansikankannatkin voi käyttää:

Vielä on hyvää kesää jäljellä. Parasta päivää, kun ei näy huolen häivää. Marjoja kilo, sydämelle ilo.

Palstamansikkaa

Ennenkuin ehdinkään mustikkaan sain alkupalaksi näitä kaverimaalta. Ei kovin hyvä mansikkasato, mutta on hyvää ja luomua.

Mustikka kypsyy

Jaha näitä menen poimimaan jo pian,

Käsin kypsimmät päältä.Soppamarjat kun saan niin a vot.

Poimiminen ei ole aina helppoa mutta jos vain pystyy niin sinne vaan metsään!

...Ja punkkitarkastus heti kotona,

punkkipihdit valmiina.

(Postaus julkaistu blogissa Palstalta terve! 5.7.20)

PS. Lue myös uutinen punkkitilanteesta

...Punkkien ei silti pidä karkottaa meitä metsistä.

Elämä sentin venyttäjänä

Sentin venyttäjän elämä voi olla kuin nuorallatanssia. Ei saa livetä ei saa pudota – jos putoaa,
on vaikeampi aloittaa uudelleen. - Putoaminen on se, että ei pysy suunnitelmassaan, ei hallitse rahatilannettaan, vaan ostaa jotakin mihin ei olisi varaa, sortuu osamaksuun, lainaamaan.

Oikeasti, niin se on. Jos putoaa tästä linjastaan, on vaikeampi aloittaa. Rahatilanne on entistä huonompi. Jos joutuu maksamaan osamaksua viisikymppiä kymmenen kuukauden ajan, se on poissa käytettävissä olevista rahoista, ehkä puskuriin säästämisestä.

Milloinkaan ei tarvitse silti toivoaan menettää. Jos on tarkka sentin venyttäjä, niin pääsee jälleen jaloilleen. Jostakin voi koettaa hakea tilapäistä apua, vaikka ruokajakelusta.

Olen itse välttänyt kaikkia osamaksuostoksia nyt yli 10 vuotta. On paljon paljon mukavampaa maksaa ostos heti ja tietää että se on nyt maksettu. Silloin myös harkitsee aika tarkkaan, MITÄ ostaa.

En myöskään lainaa rahaa kuin silloin kun tiedän voivani maksaa takaisin aika pian. Lainaan yleensä vain itseltäni; säästöpossustani ja laitan pian rahan takaisin.

Nyt on kesä, ja koen olevani: 'ei köyhä enkä kipeä' vaan rikas paljosta ja kroppa toimii sen verran että voi nauttia uimisesta luonnonvesissä ja kasvimaan hoitokin onnistuu.

Kiitollisuus on asia jonka joskus hukkaa, mutta kun sen taas löytää, elämä tulee kuin eri väriseksi.

👀👀👀

Uimavedet täällä syrjäisillä rannikkoseuduilla (eli pääkaupunkiseudulla) ovat noin 23-asteisia nyt.

Vielä ei ole sinilevää, ainakaan en itse ole kuullut,  joten nyt eikun uimaan.

Silmänruokaa

Syön silmilläni näitä upeita tulppaaneja palstojen. Ja kameralla.

Istutetut sipulikukat ovat upeita. Vaan on luonnonkasvitkin. Miten aika kuluu, kaikki kukkii, lehtii, ja kohta heilimöi. Kaikille tasapuolisesti, jotka ovesta vain ulos pääsevät.

Jos mieli on maassa, on vaikea nähdä kaunista ympärillään. Kokeilla kannattaa silti aina. Luonto vaikuttaa hyvällä tavalla salakavalasti sydämissämme.

Tormien taisto - ilman torneja

Toukokuun toisena viikonloppuna vietetään jo perinteistä lintubongaustapahtumaa ”Tornien taistoa”. Muistin sen ja tein omat bongaukseni jo viime lauantaina. Kimmokkeen tähän sain, kun näin iloisen punatulkkuparven etsimässä syötävää nurmikentältä. Punatulkku on hauska ilmestys kesäluonnossa – se kun kuuluu niin joulukortttikuvastoon. Lintujen laulu täytti ilman ja päätinkin seurata lintumaailmaa kokonaisen vuorokauden ajan.

                                                                               
Hämmästyttävää, miten paljon enemmän näkee, kun lähtee luontoon silmät ja korvat avoinna. Täytyy tunnustaa, että vaihdoin kolmesti maisemaa, jotta pääsin myös järven rannalle. Joutsenparvi lensi yli, kuikka kutsui kirkkaalla äänellä järveltä, tali- ja sinitiaiset hyörivät pihapiirissä. Kevät on pitkällä, sillä sekä peippo että pääsky (haarapääsky) ovat näemmä myös saapuneet. Kirjosieppo pesii linnunpöntössämme. Räkättirastas nostelee lehtiä matoja etsiessään. Mustarastas viheltelee kuusen latvassa. Ja västäräkki hyppelehtii eteenpäin mukavasti pyrstöä heiluttaen.

Kirjasin päivän aikana 15 eri lintulajia ja olin aikeissa lopettaa, kun ylitseni lensi hanhiparvi. Hetkeä myöhemmin taivaalle kaarsi kunnioitusta herättävä, iso, musta korppi. Tuli tunne, ettei tätä tarkkailua voi lopettaa. Kesän tavoitteeksi voisikin ottaa, että aktivoi oman sisäisen ornitologinsa. Miten se mainos kuuluikaan: ”luonto tarjoaa koskettavimmat elämykset” / Pirkka-Pekka Petelius, Radion keskiviikko-iltainen Luontoradio (voin suositella).



Liisa Helamaa

Kun talvi vie seikkailuihin... lukemalla

Kun sade ropisee ikkunoita vasten, tuuli ujeltaa ja sisällä on hieman vetoisaa, voi pukea ylleen lämpimästi, asettautua parin peitteen alle ja ottaa kirjan käteensä. Niin tai äänikirjan kuuloetäisyydelle. -
Semmoisen löysin yhtenä iltana, radion areenasta.
                                                                                   

Äänikirja oli: Taikatalvi. Tove Janssonin suloista seikkailutarinaa, ja paljon enemmänkin. Taikatalvessa Muumipeikolle alkoi tapahtua - hän nimittäin heräsi - ja vaikka se, talvi, oli aluksi kuin kiusankappale ja vihollinen, niin vähitellen näytti se muitakin ominaisuuksiaan! En viitsi kertoa mitä kaikkea talvesta löytyi ja talvi antoi, ja mitä sitten tapahtui. Vaan vain, että niin leikkisän kepeää, toden totista, ja taianomaista olivat Muumipeikon, Tuutikin, Pikku Myyn ja lukuisan joukon muita elollisia, kuten hemuli, ötökät, puhumattakaan esi-isästä talven vietto oli! Jokaiseen lukuun kätkeytyi myös viisaus, milloin elämästä yleensä, milloin ihmissuhteista tai luonnonvoimista.

Äänikirja muuten on vähän enemmänkin kuin kirja. Siinä kun tulee lisänä lukijan tulkinta.
Kumpi on sitten  kivampi, kirja vai äänikirja, sitä ei ole helppoa valita, riippuu niin tilanteesta.
- Areenasta löytyy äänikirjoja, kuunnelmia ja vaikka mitä muuta kuunneltavaa muuten yllin kyllin.

Perinteisistä kirjoista en kyllä kuitenkaan luopuisi koskaan, siinä saa vapauden lukea ja tauottaa mielensä mukaan. Ja kirja on kirja, käsin kosketeltava.

Kirjoja ja äänikirjoja saa ennenkaikkea kirjastosta eikä maksa mitään. Varaillakin voi ilmaiseksi ja se onkin aivan loistava palvelu lukunälkäiselle! Monissa kirjastoissa on myös kirjojen kierrätyspiste, mistä voi napata kirjan ihan omaksikin.- Hurraa kirjastot! Tekemistä, olemista, ja ennenkaikkea lukemista, tasa-arvoisesti.

Jos talvi ei tänä vuonna vienyt lumisille laduille, niin voihan viedä iloisiin ja seikkailuntäyteisiin lukumaailmoihin.

Kalastamisesta

 Mitä muuten harrastat, jos haluat että rahat riittävät vielä harrastuksen jälkeenkin? Kaikkihan aina sanovat, että harrastukst ovat niin kalliita.

Voisiko olla sellaisiakin harrastuksia, mitkä ehkä jopa tuottavat jotakin? Sellaiset olisivat todellisia sentinvenyttäjän harrastuksia!

Viljely, kalastus, marjastus ja sienestys ainakin ovat tällaisia. - Vaikka ne eivät tuota suoraan rahaa, niin ainakin syötävää. Ei kaikilla tietenkään ole mahdollista näihin, esim. liikuntarajoitteidensa vuoksi, mutta he, joilla on, voisivat yrittää ottaa ilon irti näistäkin.

Ohessa kuvia erään ystäväni kalansaaliista, Helsingin rantavesiltä.

Talvella tulee - milloin enemmän, milloin vähemmän - siikaa,  ja syksyisin kuhaa. 

Kalastusluvan ja välineet kun on maksanut niin loppu onkin tuottoa.

Keväällä voi myös 'litkata' silakkaa. Tätä kalastusmuotoa harrastetaan siltapaikoilta, vaikkapa Lauttasaaren sillalta.

Kalastaminen on aika mukavaa vapaa-ajanviettoa; voi olla ulkona ja samalla hankkia ruokaa pöytään.

Apostolinkyydillä

Miten mukavaa lähteä kävelylle raikkaaseen kevätsäähän! Niin ihanaa istumisen jälkeen pistää töppöstä toisen eteen. Hengittää syvään, katsella auringonpaisteessa kylpevää maisemaa.
Ei tarvitse edes ajatella mitään.

Kävellen pääsee pitkälle. Matkaa voi jatkaa jollakin muullakin kulkuvälineellä. Ja sitten taas kävellä.

Kävely on tervellistä. Verenkierto, selkä, nivelet tykkää ja kiittää. Liike on lääke moneen vaivaan.

Kävellessä ajatukseni selkeytyvät. Kun ensin on ajattelematta mitään, alkaa ajatuksia kohta jo taas tulla. Ne voivat olla huoliajatuksia, mutta voivat olla muutakin. Suunnitelmia, pohdintoja. Ajatukset kulkevat vilkkaammin, kun on liikkeellä. Oivalluksia voi tulla.

Kävellessä mieli seestyy ja virkistyy. Varsinkin kun kävelee luonnossa. Yhdellä kävelymatkalla näen monia kevään merkkejä, kasveja ja eläimiä. Näen pitkästä aikaa oravan. Näen myös joutsenen, koiria, ja hevosia.

Kun tulen kotiin, olen rikkaampi kuin lähtiessä. Jollakin lailla.


Jotkut myös keräilee katuja kävellessään.


Kävelyn terveyshyödyistä