Ruoanjakeluista

Kun rahat eivät riitä ruokaan, on viisainta lähteä ruoanjakeluun eli leipäjonoon tai myös yhteisruokailuun, joita esimerkiksi Helsingin seurakunnat järjestävät.

Yksi Helsingin tunnetuimmista ruokajakeluista on Hurstin ruokajono Sörnäisissä. Tässä elokuinen uutinen Hurstin ruokajonosta.
 
Helsingin seurakuntien syksyn 2019 yhteisruokailuista ja ruoanjakeluista on juuri ilmestynyt listaus, ks Edullisia ruokailuja Helsingin seurakunnissa. 


Iltapäiväaikaan/alkuillasta valmiiseen ruokapöytään pääsee Alppilan kirkolla, Jätkäsaaren Hyvän toivon kappelilla, Paavalin kirkolla sekä Pitäjänmäen, Viikin, Myllypuron, Roihuvuoren ja Vartiokylän kirkoilla.

Hävikkiruokaa hyödyntäviä Waste&Feast-paikkoja on: Matteuksenkirkolla Itäkeskuksessa, Hermannin diakoniatalolla, Töölön ja Munkkivuoren kirkoilla sekä Paloheinän Risteyspaikassa.

Ruokailut eivät ole aivan ilmaisia. Hinta on kuitenkin hyvin edullinen, aina eurosta alkaen!

Hävikkiruokaa saa myös mukaan Waste&Feast-paikkojen lisäksi Myllypuron elintarvikejakelusta ja monilta kirkoilta.

Jos olet kiinnostunut ruoanlaitosta, voit osallistua kokkaukseenkin!

↔↔↔

Tässä vielä artikkeleihin Tampereen ruokanyssestä ja Keski-Pohjanmaan ruoanjakelusta.

Ruoanjakeluilla on haasteensa. Ne ovat kuitenkin tarkoitettu heille, joilla on tiukkaa saada rahat riittämään asumisen ja laskujen, lääkkeiden ym. välttämättömän jälkeen enää ruokaan.

Ruoanhakijoiden ei pitäisi koskaan tarvita tuntea ylimääräistä syyllisyyttä siitä, että hakee ruokaa tarpeeseen. Varmaan useimmilla on muutenkin sitä turhaa syyllisyyden ja häpeän taakkaa yllänsä. Kriisi ja menetykset kun sinänsä aiheuttavat helposti itsesyyttelyä.

Ruoanjakeluissa varsinkin ja osassa yhteisruokailuja, on kyse hävikkiruoan hyödyntämisestä ruoan poisheittämisen sijaan. On todella hienoa, että ruokaa saadaan jaettua ja että sille on syöjiä!

Huom! Ruoanjakeluita järjestävät muutkin seurakunnat ja tahot. Näistä saa selvää ao. paikoista suoraan.
Espoossa esim. Hyvä Arki ry ja Manna-apu ry jakavat ruokaa tarvitseville.

SEURAAVASSA BLOGIPOSTAUKSESSA JÄLLEEN ASIAA HÄVIKISTÄ.

Ruokahävikistä, osa 1.

Vieraskynä kirjoittaa:

Kotitalouksien hävikki on kallista

Olemmeko tulleet ajatelleeksi, että heittäessämme ruokalautasen jämät jätteisiin, menetämme samalla koko ruokaketjun panoksen – toisin sanoen rahaa? Pellon reunaan puimatta jäänyt vilja ei ole läheskään niin arvokas kuin voileivän pala. Leivän valmistamiseen, pakkaamiseen ja kuljettamiseen on kulunut arvokkaita työtunteja, raaka-aineita ja energiaa eri muodoissa. Ja entä se voi siinä leivän päällä? Arvokasta tavaraa sekin.

Samalla kun heität kotona ruokaa roskiin, nousee syödyn ruuan hinta! Jos vaikka heität 25% ruuasta pois, nostaa se satasen ruokaostosten hintaa 125 euroon – ruokasi on siis neljänneksen kalliimpaa! Se on merkittävä summa Sentin Venyttäjälle. Ihan näin suoraviivainen laskukaava ei todellisuudessa ole, koska se ei laske ruuanlaitolle työtunteja eikä esimerkiksi huomioi ”ilmaisia” pöydän antimia kuten marjoja, sieniä, kaloja ja/tai riistaa. Mutta ajatus on tärkein!

Tarkkaile toimintaasi

Aivan kuten rahankäytössä yleensä, myös ruokataloudessa kaikki pohjaa kirjanpitoon. Näin tulet tietoiseksi siitä, mitä ruuillesi todella tapahtuu. Kun se on selvitetty, on seuraavaksi tarkkailtava toimintatapoja.

Kun laitat ruokaa, teetkö yhä viidelle hengelle, vaikka lapset lensivät jo aikaa sitten pesästä? Kyllästytkö samaan ruokaan kahdessa päivässä ja lopun sitten heität menemään? Jääkö ruuanlaitossa puolikkaita kermapurkkeja ja avattuja tölkkejä kaappeihin vai suunnitteletko seuraavan ruuan olemassa olevien raaka-aineiden pohjalta? Osaatko leikkiä Kokkisotaa? Siis tehdä maistuvaa ruokaa niistä raaka-aineista, joita kulloinkin on saatavilla!

Tarkista ruokakaapit ja pakastin


Liian suuret varastot ja ison kertapakkaukset ovat ongelma. Pyri siis välttämään turhaa varastoon ostamista. Kun ostat ison ja usein sen edullisen esim. leipäpaketin, laita osa leivistä kerta-annoksina pakkaseen. Ja käytä ne viimeistään ensi viikolla. Pakastin tuppaa usein jäämään varastoksi, jota harvoin hyödynnetään. Muuta siis toimintatapasi ja käytä pakastinta myös niin, että otat sieltä tavaraa käyttöön. Tämä oli itselleni hyvä herätys, kun luin kirjaa Ruokahävikistä. Pakastin on selvästi ongelmani!

Suosittelen tutustumaan tarkemmin aiheeseen lukemalla ainakin seuraava vuonna 2018 julkaistu kirja. Älä syötä ruokahukkaa, tekijöinä turenkilainen Juha Ketola, hämeenlinnalainen Katleena Kortesuo sekä: reseptinikkari Mikko Sairanen. on oivallinen kirja, josta saat sekä pintavinkkejä että ohjeita syvämuutokseen.


Liisa Helamaa
Elintarviketieteiden maisteri


LUE MYÖS RUOKAHÄVIKISTÄ - SARJAN SEURAAVAT OSAT 2-3, SYYS-LOKAKUUSSA!

Ruokakirjoja sentinvenyttäjälle

Ruoanlaittoa voi opetella. Siinä on loppumaton oppimisen tie. Voit opetella perusruoat ja tyytyä siihen. Tai voit opetella vielä lisää ja vähitellen alkaa säveltää itsekin.
Eräänlainen taiteenlaji on kokkauskin. Perusasiat kun oppii voi päästää luovuuttaan valloilleen!

Innostavaa on kun voi laittaa ruokaa itse kasvattamistaan tai keräämistään aineksista. Marjoista, sienistä, kasviksista.

Yhtä lailla voi innostua laittamaan ruokaa niukoista aineksista ja vaikka ruoanjakelun tuotteista, myös vaikka tuunaamalla. Tuunaus on tässä esim. maustamista eri tavoilla.

Tässä on joitakin kokkauskirjoja joita hyödyntämällä voi säästää ruokamenoissa.


Ei ole ruoanvalmistus tylsää kun voi loihtia vähästä vaikka mitä.



↔↔↔

Martoilla on asiantuntijatietoa niin ruoanlaittoon kuin moneen muuhunkin asiaan. Marttojen sivuilta 
löytyy paljon erinomaisia ruokaohjeita, perustietoa  ruoasta ja myös vaikkapa viitebudjetit talouksille.

Tästä keittokirjasta löytyy mitä kotikokki vain tarvitsee!



Lue myös aiempi blogipostaus perunaruoista.

Muovipussien kierrätyksestä - säästä luontoa ja senttejä

Vieraskynä kirjoittaa:

Kaikkihan jo tietävät, jos tulee käytettyä muovikasseja, niitä pitää käyttää ostoskassina niin kauan kuin kestävät ja lopuksi roskapussina. Sitä varten omat muovikassit kannattaa ottaa mukaan ostoksille mentäessä.

Ja kun niitä muovipusseja kulkeutuu kotiin joka tapauksessa, niin käytä nekin uudelleen ennen roskiin laittoa. Jokaisella uudelleen käyttö-kerralla saat säästettyä yhden muovipussin hinnan ja raaka-aineet.

Kaupan hedelmäpussit ja esim leipäpussit voi pestä ja kuivattaa ja käyttää taas kuten uudet pussit.

Yksi missä paljon tarvitsee muovipusseja on palstaviljely. Muovipusseilla voi hyvin kuljettaa satoa kotiin ja taas pestä mullat pois seuraavaa kuljetusta varten.

Muutaman kierrätyskerran jälkeen muovipussit voi lopuksi käyttää roskapusseina tai koirankakkapusseina.
Leipäpussit ovat sen verran paksua muovia, että ne kestävät roskapusseina. Pienessä taloudessa ne riittävät muutamaksi päiväksi; kuten muillakin riippuen roskienlajittelusysteemistä.

Kierrätettävät muovit, pullot ja tölkit ym metallit kerään talous- ja wc-paperipusseihin, jotka ovat riittävän vahvoja tähän käyttöön. Muitakin isoja ostoksien mukana tulleita vaikka läpinäkyviä pusseja voi käyttää. Ja taas säästyi yhden muovikassin hinta.

Wc-paperien pussi sopii myös wc:n roskiksen pussiksi. 8 rullan pussi on ainakin minulla roskiksen kokoinen.

Ja kaikki vanhemmat ihmiset tietävät, kuinka muovikasseja, maitopusseja  ja kahvipusseja käytettiin käsityömateriaaleina. Niistä leikattiin suikaleita ja solmittiin nukkamattoja veskiin, virkattiin pyöreitä muovimattoja kosteisiin tiloihin tai pujoteltiin korityönä pöytätabletteja, kasseja ja koreja.

Tässä joitakin askartelu- ja virkkausohjeita:

Muovipussivirkkausta
Muovipussien sulatuksesta


Ritva

Mietteitä tässä ja nyt

Syksy tekee tuloaan, vaikka on vielä lämmintä onneksi… On ollut hienoa nostaa palstan satoa, uida luonnonvesissä yhä edelleen ja valmistautua samalla syksyyn esim. kirpputoreilla käyden, lämmintä uusvanhaa vaatetta ym. etsiskelemässä.

Blogissa on ollut lukijoita ja se on hauskaa. Hauskaa on sekin, että olemme saaneet vieraskynäkirjoittajia, Liisa pioneerina. Kiitos Liisa upeista jutuista, paljon uutta ja sovellettavaa kuten nyt vaikka tässä: Miten kulkea kaupan käytävillä - ja säästää

Ritva kirjoittaa pian kierrätyksestä, kiitos Ritva! Ja saadaan vielä lisääkin vierailijoita kirjoittajia syksyn mittaan.
Liisalta on tulosa syksyn aikana 3 -osainen sarja ruokahävikistä, sitä kannattaa lukea. Pysykää kuulolla.

Olen itse kirjoittanut mm tavoitteista ks. esim. tästä, ja nehän ovat elämän suuntaviittoja aina yleensäkin.

Ensimäisessä senttiblogin postauksessa Sentin venyttäminen taitolajina kirjoitin muutoksesta ja siihen ryhtymisestä. Muutos on mahdollinen, kunhan paneutuu asiaan kunnolla.

Sinnikkyyttä toki vaaditaan. Tavoitteet auttavat sinnikkyyteen. Kuin myös itsen palkitseminen. Jakaminen muiden kanssa niin konkreettisesti kuin keskustellen, on hyvä tässä kuin monessa muussakin asiassa.

Syysiltoina voi lähteä kävelylle ystävän kanssa tai sitten kotona lämpimässä hörppiä teeta ja somettaa vaikka rahojen riittämisestä.😁 Tai sitten vain olla – tässä ja nyt.

Kauniita päiviä syksyysi!