Ikäihmiset ovat syrjäytymässä digistä. Ovatko? Eivät kaikki, mutta osa on.
Tunnen monia +80-vuotiaita jotka eivät halua käyttää edes tekstaria, saati tietokonetta misään muodossa.
Syinä pelko oppia uutta, pelko turvallisuuden puolesta ja varmaan sekin, että laitteet maksaa.
Apua, tietoa saa nuoremmilta, ja esim. Työväenopistojen kursseilla. Koneita löytyy kirjastoista. Pk-seudulla ja muissa suurissa kaupungeissa palveluita on varmaan paremmin saatavilla kuin haja-asutusalueilla.
Voisiko kunnissa muuten olla palkattu digituki? Joka kiertää kuin Jäätelöauto:)
Seniorit ovat tärkeitä ihmisiä. Ihan kuten muutkin eri tavoin apua tarvitsevat ihmisryhmät. Kuten työttömät, sairaat. Kyse on siitä halutaanko auttaa.
👀👀👀
Verkkorikollisuuskin pelottaa. Digiosaamista ja medialukutaitoa tarvitaan, sitäkin on syytä opettaa. (Digitutkimus) Selkokieltä kaivataan. Myös selkonäkyvyyttä.. Kun näkö on huono, aiheuttaa sekin haasteita ikäihmiselle.
Käyttöliittymä, siinäpä sana. Mutta miten tärkeä asia. Miten laite toimii, miten toimii äppi. Onko käyttö helppoa vai vaikeaa?
Laitteiden ja ohjelmien on hyvä olla käyttäjäystävällisiä. Tässä varmaan tapahtuu koko ajan kehistystä.
--
Kun asioita menee verkkoon, kontaktit vähenevät. Tästä voi seurata yksinäisyttäkin. Toisaalta monet tapahtumat, ryhmät ja chatit verkossa tuovat iloa ja kontakteja nekin.
Joka tapauksessa asioita on mennyt ja menee verkkoon. Digiä tulisi siis osata jokaisen. Ellei sitten esim. lapsenlapset tai joku muu lähellä oleva osaava hoida pankki- ja muita virastoasioita - sehän onkin hyvä tilanne toki.
Muuten, muistatko ajan, kun käytiin virastoissa ihan livenä, verovirastossa tai maistraatissa vaikka, ja pankissa? - Oli se aikaa.
Joitakin ajatuksia poimittu VALLI ry n toteuttamasta webinaarista 9.11.21
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti