Miten erilaisissa tilanteissa ihmiset elävätkään! Niin monia kohtaloita ja todellisuuksia kun oikein ajattelee...
Yksi makasi kaatuneena metsäpolulla. Hänet haettiin ja toivottavasti pääsikin kotiin lepäämään tai vaihtoehtoisesti apua saamaan, jalkaansa. Osaako hän sitten hakea apua, kun taas tarvitsee? Saako ruokaa?
Toinen viuhtoi golfkärrynsä kanssa ultrakalliiseen autoonsa kiireisen tuntuisena, huomaamatta edes pientä kania, joka hipsutti renkaan edestä.
Kolmas katseli puuhun nojaten, väsynyt kun oli hänkin, puhelin kädessään. Rakas oli tuo nojapuukin.
Kaikki ovat väsyneitä. Onhan kaamosaika ja vielä pandemia. Arkielämä on niin monenlaista, jaksamisen mahdollisuudet erilaiset, entä hyvä elämä - onko se mahdollista kaikille?
- Minusta jollain lailla on mahdollista.
Ajatellaan niin että kaatuneelle tuo joku kupillsen kuumaa keittoa kotiin ja ilo kirkastaa elämää liikaakin nähneen uurteiset kasvot. Se on hyvä elämän hetki.
Kiireiselle golfarille joku osoittaa: Katso, kani! Hetki pysäyttää näkemään ympäristöä ja ilta-auringon värjäämät pilvet siivittävät matkaa eteenpäin. Elämä on niin hyvää!
Koen väistämättä kiitollisuutta kun kuljen metsässä ja jos väsyttää nojaan puuhun tai istun kivelle, silmät avoimina. Kahta samanlaista metsäkävelyä ei ole. Aina jokin on muuttunut. Elämän hyvyys, jälleen tänään..vaikka väsyttäisikin. Syytä kiittää!
Arki, jaksaminen ja hyvä elämä linkittyvät kaikki toisiinsa
Hyvä arki, hyvin jaksaminen ja kokea elämänsä hyväksi. Arjen haasteet, jaksamisen rajoilla, elämän hyvät hetket.. tai arjen raskaus, uupuneena, pilkahdus toivosta paremmasta elämästä. Toivo on kaikkia varten.
Ja siitä ajan mittaan vielä parempi arki, parempi jaksaminen ja ilo elämästä joka on hyvää ja välillä pahaa, kokonaisuutena ylitsevuotavan rikasta.
Tämä on 100. postaus tänä vuonna tässä blogissa
Kirjoitan myös blogia Palstaltaterve! Ja yhteisöblogiin Rohkeastiherkkä, siellä yhtenä monesta. Palstablogini, se keskittyy palstaelämään ja luontoon.
Tämä senttiblogi rönsyää rahojen riittämisestä aina hyvään elämään saakka. Kun rahat riittävät seuraa hyvää elämää, eikö niin?
-Niin tai se rahojen riittäminen ja tuntu että on kylliksi, on osa hyvää elämää; kiitollista, rentoa, autenttista omaa elämää, jonka jokaiselle soisi. Jossa ei verrata naapuriin, eikä tehdä kun niin on aina tehty, vaan jossa tehdään luovasti omannäköistä, ja muiden hyvä on yhtä tärkeää, tai ainakin lähes:) kuin oma hyvä. Jossa iloitaan muiden saavutuksista ja saadaan olla ylpeitä omista, oli ne pieniä tai suuria. Ja jossa otetaan pieniä askelia eteenpäin pari, välillä yksi taakse ei kaada maailmaa, (vaan tuo paremminkin lahjan, toisinaan:).
Mietin tämän blogin suuntaa eteenpäin, ja jatkossa tuo hyvän elämän saavuttaminen, aiheet siihen liittyen, on entistä keskeisemmällä sijalla.
Miten osaamme ja jaksamme venyttää senttiä, olla tarkkoja ja huolellisia, on tärkeää. Kuin myös luovuus ja kaikenlainen kekseliäisyys, nekin. Suhtautuminen asioihin vaikuttaa siihen, millaisia ne ovat päämme sisällä. Se, mitä pään sisällä, millaista siellä on, vaikuttaa toimintakykyymme.
Sen vuoksi kehotan aina myös lenkille; liikkuminen ja luonto avaa mielen mykertyneitä stressikeriä, ja voi olla askel kohti parempaa.
Stressi keriytyy auki, suhtautuminen joustavoituu, toimintakyky lisääntyy. Tai: lenkillä saat toimintakykyä ja joustavuuden kautta stressi vähenee, uusien keinojen löydyttyä. Niin tai näin päin, paras kun aloittaa jostakin. Päämääränä parempia hetkiä parhaan itsensä kera, tavaten toisia, samanlaisia, erilaisia, välillä tämän maan ja taivaan.
Kiitos lukija ja tulethan jälleen toistekin!
(Kaksi ylintä kuvaa: Pixabay)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti