Aina sanon, että kun on kesä ja istun metsässä kannon päällä tai puuhailen viljelyksillä, en ole köyhä enkä kipeä.
Mutta entä jos on niin kipeä, että ei oikein pääse edes keppien kanssa kävelemään sinne?
Soittaa terveyskeskusaikaa kuukaudesta toiseen, eikä sitä aikaa vaan meinaa saada.
Tulee vihaiseksi, eli on sitten kipeä ja vihainen. No enempi surkea helpomminkin. Näin ainakin minä tavallisimmin.
Tästä Auli Viitalan kolumniin. Hän kirjoitti havainnollisesti aiheesta, joka on todella huolestuttava. Hyväosaiset ja terveimmät käyttävät eniten lääkäripalveluita. Eihän sen ihan niin pitäisi olla.. no ei se sitten loppuviimeksi olekaan. Mutta työterveyspalveluissa ja terveyskeskuspalveluissa on suuri ero. Eli jos ei ole töissä, on siis esimerkiksi työtön tai jo eläkkeellä, terveyspalveluita on vaikea saada ja tilanteet menee kehnommaksi, eli vaivat pahenevat ja kumuloituvat. Ajoissa ne olisi helpompi hoitaa, myöhemmin vaikeammin jos ollenkaan.
🐊🐢🐍
Mutta tiedätkö mitä? Sen huomasin, kun köpöttelin metsänreunaan selkävaivaisena: on kaunein aika, välissä tuomen ja syreenin..Ylös, ulos vaikka käymään, miten kukin vain pääsee...
Artikkeli: Nyt vain ryhdistäydyt..
Sepä, se ns. ryhdistäytyminen, taas ei monastikaan ole helppoa! Mitä enemmän mahdollisuuksia viedään, sitä vaikeampaa on luottaa tulevaisuuteen.
'Usein leikkauksia perustellaan sillä, että ihmisiä ei pidä päästää liian helpolla, vaan heidän pitäisi tsempata enemmän itse. Mutta jos me oikeasti teemme sellaista politiikkaa, joka rapauttaa ihmisten toiminnanohjausjärjestelmää ja kykyä tsempata itseään, niin silloinhan me tavallaan viedään pois ne voimat, joilla muutos pitäisi tehdä.'
Niin.
Jk. Pitää vielä lisätä tämä tapahtunut: Pääsin fysioterapeutille joka teippasi kipeän jalkani upeasti, heti auttoi eteenpäin. Kas, on ihana olla kiitollinen💛
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti