Köyhä mutta arvokas, vaan tuen hakeminen nöyryyttää

Köyhä. Kauhea sanakin tuo.

Entä vähävarainen, pienituloinen, tai sitten työtön, pennitön..

Tyhjätasku, luuseri, loinen..

Hyvät ihmiset

Millainen on ihminen, joka laittaa ruokaa kahtena päivänä viikossa ilmaiseksi muille? Sama henkilö käy auttamassa myös vanhusystäviänsä viikottain.

Hän myös valmistaa kaiken oman ruokansa itse, käyttää hävikkiä ja välttää tuottamasta hävikkiä. Kierrättää. Poimii marjaa metsästä. Pakastaa ja rakastaa.

Hän menetti työnsä ja elää työttömyyskorvauksella, kuitenkin tekee työtä joka rahassa mitattuna olisi toki sen verran että silläkin eläisi. Mutta hän tekeekin 'vain' vapaaehtoistyötä.

Hmm. En sanoisi loiseksi ainakaan.

Entä hän joka istuu luottamustehtävissä ilman palkkaa, tai pienellä palkkiolla, vaikuttamassa vähemmistöihin kuuluvien hyvinvointiin. Tämä ihminen myös osallistuu talkoisiin, järjestää niitä ja lisää näin yhteisöllisyyttä omassa elinpiiri sään.

Muuten hän elää kohtuudella. Hänenkin hiilijalanjälki ja ilmaston jalanjälki on pieni. Hän on ystävällinen luonnolle ja muille ihmisille.  Hän saa toki työmarkkinatukea ja asumistukea ehkä toimeentulotukeakin...

Monenlaista työtä tehdään kokonaan tai lähes kokonaan ilman palkkaa; työtä muiden ihmisten auttamiseksi, ja ilman näitä vapaaehtoisia monen sadan tuhannen ihmisen hyvinvointi olisi alhaisempi. Yhteiskunta joutuisi käyttämään suunnattomasti enemmän rahaa tuki-, terapia- ja avustustyöhön.

Ylläolevat henkilökuvat esimerkkeinä ihmisistä jotka ovat säilyttäneet arvokkuutensa vaikka tukiviidakko voi olla raskas.

Jokainen on arvokas

Vapaaehtoiset toimivat kuka yksin itsekseen kuka pienessä porukassa ja aika moni yhdistysten ja järjestöjen kautta, seurakuntienkin ja kaupunkien myös.

Vapaaehtoinen on tärkeä ihminen kun hän tekee asioita muiden hyväksi. 

Ihminen joka elämässään toimii muuten luonnon ja muiden ihmisten hyväksi on hänkin tärkeä ihminen. 

Hän joka huolehtii läheisestään ja myös hän joka huolehtii itsestään, esim.  hoitaa pitkäaikaissairauttaan sinnikkäästi, tekee parhaansa hänkin ja on yhtä arvokas kuin muutkin!❤️

Silti ilman palkkaa ja pienillä sairauskorvauksilla, eläkkeillä, työttömyystuilla täydennettynä usein toimeentulotuella, elävät ihmiset niputetaan joksikin joukoksi jolla ei ole samaa ihmisarvoa kuin työpalkkaa nauttivilla ihmisillä..

Se on väärin. Mutta tämän tapainen asenneilmasto meillä on. 

Niin toivoisi että kaikki alas painetut jaksaisivat nostaa päänsä ja pystyisivät arvostamaan itseään ja tuosta arvostuksesta lähtien löytäisivät pieniä ilon palasia elämäänsä ja voisivat paremmin. Olisihan se hyödyllistäkin kaikille:) ..Voimaantuneena kun jaksaa tehdä vaikka sitä vapaaehtoistyötä, tai löytää palkkatöitäkin.

Ei millään jaksaisi

Ks.  Alla: Ylen artikkelissa kerrotaan tutkimuksesta joka tehtiin Kelan toimeentulotuen asiakkaille:

Toimeentulotuen asiakkaat kokivat tuen hakemisen nöyryyttävänä ja hankalana ja varsinkin jos on esim. sovitettava mahdollisiin pieniin satunnaisiin tuloihin. 

- Pieniäkin satunnaisia palkkatöitä olisi toki hyvä voida tehdä jos ja kun niitä keksii. Tai ottaa vastaan palkkio luottamustehtävistä ym.

Toimeentulotuen asiakkaita on paljon; joka 10. kotitalous saa toimeentulotukea. 

Mietinkin että jos suuri joukko ihmisiä  senhetkisen köyhyyteensä vuoksi ja  tukien hakemisen vuoksi on kuukaudesta toiseen nöyryytettynä, niin ei se kyllä hyvää tee. Ei ihmiselle,  eikä se tee hyvää myöskään yhteisölle.

Eihän sellaista jaksa ihminen pitkään. 

Kysely toimeentulotuen asiakkaille..

Sinä sentin venyttäjä, jos elämäntilanteessasi joudutkin hakemaan etuuksia, se ei ole häpeä!

Lue myös aiempi blogipostaukseni köyhyydestä

💮💮💮

Lue myös;

Ostovoima vähenee

Tuntuu pienituloisen kukkarossa. Mitenkä paljon se tuntuu palkkaasaamattoman kukkarossa?

Ensi viikoilla tästä aiheesta:

Miten ehkäiset luontokatoa

💛💜💙