Urheilua välineillä vai ilman?

Olin taannoin eräällä kurssilla, jossa jaettiin myös monenlaisia liikuntavinkkejä. Tosin moni liikuntalaji vaati erityisiä välineitä, jotka olisivat maksaneet jonkinkin verran...

- Mietin voisiko esimerkiksi jalkapöydän ja nilkan voimistavaa liikuntaa tehdä vähemmilläkin välineillä, tai halvemmilla market-välineillä.

Ymmärrän toki, että joissakin liikuntamuodoissa on omat välineensä ja on olemassa patentti ko. välineille. Että halvempi välineversio ei olisi riittävän hyvä. - Silti vastustan ajatusta, että välineillä vain pääsen harjoittamaan esimerkiksi jalkapohjia, päkiöitä, varpaita. Kyllä niitä pitää voida harjoittaa ilmankin. Eihän kaikilla yksinkertaisesti OLE varaa välineisiin.

Ilmaista liikuntaa


Kävelen tietoisesti. Astelen koko jalan pituudelta, eli jossakin vaiheissa jokainen jalkapohjan alue koskettaa maata. Astelen rauhallisesti, tunnen liikkeen, metsäisellä polulla. Ei ole parempaa maastoa - jalalle ja mielelle...  Puitakin voi siinä vähän halailla..

Kotona nousen vielä varpailleni paljain jaloin, harotan varpaita, pyörittelen nilkkoja. Minulla on myös Tigeristä ostamani kahden euron pallo, ja sillä hieron jalkapohjia, pallo lattian ja jalkapohjan välissä. Ah, mukavaa!

Kesällä uin ja vesijuoksen meressä. En tarvitse siinä muuta kuin uimapuvun ja pyyhkeen. Se on lähes ilmaista, maksaa siis uimapuvun verran eli keskimäärin noin kympin tai hieman yli vuodessa (jos uimapuvun uusii noin joka 3. tai 4. vuosi).
Talvella sitten uimahallimaksu jos hallissa ui.

Voimistelen kotona napakalla jumppamatolla, jonka olen saanut lahjaksi noin 10 vuotta sitten! Matto on hyvä ja kestävä. Ei kannettavaksi tarkoitettu mutta ei sitä tarvitsekaan kanniskella.

Kaikenlainen pieni taukojumppakin on hyvä juttu. Työn lomassa mikrotauot, jolloin pyöritellä päätä, hartioita, nousta varpailleen ym., on hyvästä, eikä maksa mitään. Aivojumppakin on kivaa, voi tehdä yksin ja voi tehdä yhdessä jonkun kanssa, jos vain mahdollista.


Liikunnan ilo

Jos harrastaa pyöräilyä, tarvitaan tietenkin se pyörä, jonka voi saada hyvinkin edullisesti käytettynä, ja jos juoksua niin hyvät lenkkarit ovat tärkeät; niitä löytää hyvissäkin tarjouksissa esim. XXL stä.

Kuitenkin perusliikunta, se voi ja minusta pitääkin, olla (ainakin lähes) täysin ilmaista, helppoa toteuttaa päivittäin tai useammankin kerran päivässä!

Liikunnan ilo kuuluu kaikille! Sentin venyttäjällekin. Kun kehokin voi paremmin, jaksaa paremmin arjessa; olla tavoitteellinen ja uudistuva.

Hyvät rutiinit

Mitä useammin toistat jotakin asiaa, sitä paremmaksi tulet siinä. Tapahtuu ylioppimista, toiminto rutinoituu.

Voisikohan vaikka jokaviikkoisen roposen säästöpossuun pudottamisesta tulla rutiini?

Entä kauppalapun kirjoittamisesta, sen sijasta että ostaa kaupasta spontaanisti mitä sattuu.

Tai sinnikkäästä kulujen muistiinmerkitsemisestä? - Voi näistä kaikista tulla rutiineita.

Kun jokin juttu on rutinoitunut, sitä ei tarvitse enää miettiä niin, se tapahtuu kuin itsestään. Ilman suuria ponnistuksia.
No tietenkin pitää olla se roponen minkä säästää. Jospa siitäkin tekee rutiinin, että pitää huolen roposen säästymisestä taskun- tai lompakonpohjalle.

---

Rutiinit auttavat meitä paljosa. Ajatella jos joka päivä joutisi miettimään pesisinkö hampaani vai en, tai missä järjestyksessä muuten teen aamutoimet. Ja muuta hassua.
Olisi se aikaavievää.

---
Rutiinit pitää arjen kasassa. Hyviä rutiineja voi luoda. Turhista toki voi luopua.

Hävikkiverkkokaupoista aleruokaa

Hävikkiin muuten joutuvaa ruokatavaraa myyvät esimerkiksi ruoan verkkokaupat Fiksuruoka.fi ja Matsmart.fi

Tein sitten lopulta minäkin ensimmäisen ostokseni Fiksuruoasta, kun toimituskulut olivat 0 euroa, pienelläkin tilauksella, min. 20 euroa. Tilasin mm. keksejä, näkkäriä, maissikakkuja, sipsejä, suklaata, kahvia ym. vähän ekstraa, mutta käyttökelpoista:)

Parhaillaan odottelen pakettia lähimpään noutopisteeseen. Ostokseni maksoivat 20,54 euroa. Tuotteita oli yhteensä 21 kpl.

Fiksuruoka.net ssä on menossa kampanja, jolla saa 5 euron alennuksen 1. tilauksesta sekä ilmaisen kuljetuksen Schenkerin toimipisteisiin, esim. R-kioskeille - ystäväkoodin kautta, ks. alla.

Poikkeuksellisesti jaan tämän tässä. Kyllä vaan, saan sitten bonusta itse, jos käytät koodia – kuten saat Sinäkin kun/jos jaat koodia ja sitä käytetään.

Tämän ihmeempää kuvaa minulla ei vielä ole Fiksuruoasta. Jotkut kehuvat paljonkin. Jotkut taas vaikeasti löytävät sieltä ostettavaa itselleen.
Isompi perhe tai ystäväporukka hyötyy varmaan eniten Fiksuruoan alennuksista, paljon kun on suurpakkauksia – joita sitten jakaa ja käyttää suht ajoissa pois. Kysehän on hävikistä, eli päivämääriä ei tuotteissa ole aina kovin pitkälle.

Kohtalaisen samanlainen on Matsmart.fi. 

Hävikkiruokakauppa Redissä Kalasatamassa myy mm. vihanneksia ja kuivatuotteita.

Hävikkiravintola Loopista Lapinlahden Lähteellä saa hyvää lounasta, normaalilounashintaan toki- keittolounas edullisempi vaihtoehto sisältäen sekin jälkkärin ja kahvin.


Sitten vain kokeilemaan Fiksuruokaa: tästä

JK. Tilaukseni saapui läheiseen R-kioskiin kahdessa päivässä. Tilaus oli kuten pitikin. Täytyy sanoa, että nyt riittää keksejä, näkkärii yms. koko kevääksi:)

Muistiinmerkitsemisen voima

Tavoitteita on hyvä laatia. Ihan paperille.

Voi ostaa vaikka sinisen vihon ja tehdä sinne asianmukaiset sarakkeet

Sarakkeesta löytyisivät tavoite, tavoitteen toteutuma ja esimerkiksi mikä auttoi, miksi onnistuin tai miksi en onnistunut niin hyvin ja mitä voin tehdä toisin ensi kerralla.

Huomasin miten eräässä kirjakaupassa oli monenlaisia päiväkirjoja; yksi päiväkirjoista oli nimeltään Tavoitepäiväkirja. Vilkaisin mitä tämä noin 10 euroa maksava tavoitepäiväkirja oikein sisälsi. - Siinä oli merkattu vuoden jokaiselle kuukaudelle useita tavoitteita ja kunkin tavoitteen kohdalle oli tila kirjoittaa että onnistuiko tämä ja miten voisin onnistua ensi kerralla paremmin. Jotenkin näin.

Tavoitteita oli ihan valtavan paljon, että minua se jo heti ensisilmäyksellä stressasi!
Itseasiassa en ainakaan itse lähtisi toteuttamaan kovin montaa tavoitetta kerralla.


↔↔↔





Kun lähtee opettelemaan uutta, ja toimimaan eri tavalla kuin ennen, määrittelemänsä tavoitteen suuntaisesti, niin tässä tottumus tulee avuksi: mitä useammin toistat jotakin asiaa sitä helpommaksi se tulee, siitä tulee rutiini.

 Määrätietoisella suunnittelulla ja toteutuksella löytää uusia hyviä rutiineja. Ja aika on ystäväsi.





Kalenteri on aika hyvä muistiinmerkitsemisen paikka muuten sekin.
Käytän itse kännyn kalenterin lisäksi paperista pientä kalenteria, johon merkitsen samat menot kuin puhelimenkin kalenteriin. Merkitsen lisäksi joitakin tavoitteita, mitkä haluan olla saavutettuna tiettynä aikana; loppukeväästä, syksyllä, jouluun mennessä…

Lahjaksi saamani muistikirjan kannesta

Kirpparit koukuttaa

Vieraskynä kirjoittaa:

Olen käynyt säännöllisesti kirpputoreilla jo pari vuosikymmentä. Rahaa on säästynyt erityisesti lastentarvikkeiden hankinnassa. Hoitopöytää, vauvanammetta ja pinnasänkyä kun tarvitaan vain hetken ja ne eivät juuri vuoden kahden käytöstä kulu. Myös monet toppahaalarit ja lastenkirjat olen löytänyt edullisesti sekä Hämeenlinnan että Lahden kirpputoreilta. Mainittakoon, että pääkaupunkiseudun kirppareista vain Hietalahden ulkokirppis on tuttu. Siellä oli aikanaan mukava käydä ja paljon kaunista tarjolla. Hyviä kesän matkakohteita muuten nämä erilaiset kirpputorit – ja lähes aina paikalla on myös kahvilamyyntiä.

Kaapit tyhjäksi     

Koska monet tavarat käyvät ajan myötä tarpeettomiksi tai vaatteet pieniksi, on hyvä vuokrata oma kirpparipöytä. Kun tavara on monipuolista, siistiä ja hinta maltillinen, niin homma toimii. Pöytä kannattaa varata pidemmäksi aikaa, jolloin viikkohinta on halvempi ja tavara ehtii löytää ostajansa.
Kirpputorikaupassa sesonki on tärkeää ottaa huomioon. Talvitakit ja luistimet menevät kaupaksi vain myöhään syksyllä, kesämekot alkukesästä. Mitä monipuolisempaa tavaraa saat esille, sitä varmemmin kauppa käy: jotain pientä lapsille, astioita ja vaatteita naisille, työkaluja ja levyjä miehille. Kun perheen pienet tulevat ihastelemaan heppakirjoja, niin helposti äitikin tarttuu tilaisuuteen ja ostaa lähestyvää joulua ajatellen kauniin lahjapurkin tai jouluiset patalaput. Jo ihan sen edullisen hinnankin houkuttelemana.
                                                                         

Mikä kaikki myy?

Kun kaapit on pengottu ja tavaraa on riittävästi, niin kannattaa kiertää katsomassa, mitä tavaraa muut ovat panneet tarjolle ja samalla saa kuvan hintatasosta. Joskus jostain tavarasta on selvää ylitarjontaa ja se vaikeuttaa myyntiä. Marraskuun kirpputorikokemukseni perusteella Karelia-sarjan astioita ei nyt kannata myydä, niistä on selvästi ylitarjontaa. Lasitavaraa on myös runsaasti myynnissä, mutta Iittalan Kastehelmi-astiat ja Ölkky-lasit ovat kysyttyjä – toki vain kohtuuhinnoin. Myös 70-luvun kuvioidut emalikulhot tekevät hyvin kauppansa. Kirjat eivät sen sijaan mene oikeastaan ollenkaan kaupaksi.

Ja muista se edullinen hinnoittelu – tuotteilla ei tässä kohtaa saa olla liiallista tunnearvoa, tai sitten ne vaan täytyy jättää kotiin. Kannattaa miettiä jo hinnoitteluvaiheessa, että on valmis luopumaan kaikista niistä tavaroista, jotka vie myyntiin. Ja tosiaan, kirpputorijakson päätyttyä itsekin poistan hintalaput ja vien kaikki loput tavarat suoraan Fidan, SPR:n tai Pelastusarmeijan kirppikselle. No, lastenkirjoja olen toki lahjoittanut tuttavien lapsille, silloin kun tiedän heidän lukutottumukset.

Koukuttavaa

Tilityspäivänä on aina jännittävää nähdä, mitkä tavarat ovat tehneet kauppansa. Ja kumma kyllä – usein kun omaa pöytää katsoo, on vaikea hahmottaa mitä sieltä on ”kadonnut”. Yleensä myynti tilitetään kerran viikossa – suoraan käteisenä. Samalla saa tuotteiden hintalaput, joten voi tarkistaa tilityksen oikeellisuuden. Hurja tunne, kun saa useita kymppejä, joskus jopa satasia, suoraan käteen. Ja ihan vaan siksi, että on siivonnut kaappeja ja komeroita turhasta ja vanhasta tavarasta. Nämä ovat sitten niitä rahoja, joita voi huoletta käyttää viihteeseen ja itsensä hemmotteluun!

Keväinen auringonpaiste saa ainakin minut siivoamaan isosti – usein olenkin pitänyt kirpputoripöytää juuri keväällä. Mikä siihen koukuttaa? No, varmaankin se käteinen extra-raha. Samoin se, että tietää tavaroidensa saavan arvoisensa uuden kodin. Tästä luontokin tykkää ja ilmastonmuutos siirtyy kenties taas piirun verran kauemmas tulevaisuuteen.
                                                                                                 

Nähdään kirpparilla 😄

Liisa Helamaa
Elintarviketieteiden maisteri, MQ