sunnuntai 18. helmikuuta 2024

Tässä ajassa ja arjessa

Hajanaisia ajatuksia pyörii päässäni.

Alkää ihmetelkö sitä.

Tapahtuu kamalia. Moni on aivan sanaton ja murtunut venäläisen oppositiopoliitikko Navalnyin kuolemasta.




Kunpa meillä ei hallitusvastaisuus johtaisi sentään vankeuteen ja kuolemaan. Mielessä on käynyt, mitä vielä seuraa.


Olen sodankäyneen vanhempien lapsi. Isä taisteli Suomen itsenäisyyden puolesta. Hän oli yksi jonka ansiosta itsenäisyytemme säilyi. Sodan seuraukset näkyvät vieläkin meissä. Niin sitä toivoo että rauha mukaanlukien sisäinen rauha maassamme säilyisi.


Miten nopeasti asiat muuttuvatkaan.
Nyt ollaan jälleen monenlaisten uhkien alla, ja myös sisäisten ristiriitojen keskellä ja se on pelottavaa.

Eikö maamme hallitus voisi jo antaa periksi hieman ja kohdistaa nyt leikkauksia myös sinne, missä varaa on enemmän ja ruoka pöydässä varmasti riittää eikä heiltä joilla se ei meinaa riittää? Ja joustaa työelämäuudistuksissa.


Mitä yksittäinen ihminen oikein voi tehdä? Kai sen, mitä voi, mihin on voimia ja minkä oikeaksi tietää.

Joskus on oikein vastustaa, kun näkee vääryyttä ja epäoikeudenmukaisuutta. Silloin sen hintaakaan ei kysytä.




Sen lisäksi että vastustaa vääryyttä, voi ottaa vastuuta paitti ittestään niin muista, vieraistakin ihmisistä. Kenenkään mielenterveys ja vointi ei kohene pelkällä ammattiavulla, vaikka se onkin tuikitärkeää, ja pelastaa ihmishenkiä, tarvitaan kuitenkin myös muiden ihmisten hyväksyvää tai ystävällistä katsetta tai tekoa.

Se katse ja teko on sinun ja se on minun.

Mitä tapahtuukin, jokainen voi valita, olla ihminen. Siihen on monia monia mahdollisuuksia. Mitä ikinä tapahtuukin.


Tänään voimme sytyttää kynttilän ja hiljentyä.



💛💛💛




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Blogitekstisuositus

Omavaraisuusaatoksia

 Lue tästä juttu:  Omavaraisuus kiinnostaa Miksikähän omavaraisuus on kiehtova asia? Mihin meissä se vetoaa? Luolamiesmäisyyteenkö, turvalli...

Suosittuja postauksia