Entä jos...?

Vieraskynä kirjoittaa:

Korona muutti Suomea

- Mutta miten?

Nyt ei puhuta lamasta ja kaupasta – ei. Nyt puhutaan todellisesta muutoksesta. Korona nimittäin osoitti naisvaltaisten alojen arvon. Hoitajien arvostus nousi kerralla, myös opettajat, kaupan kassat ja muut välttämättömät palvelualat nostettiin yhteiskunnan ykköskastiin. Politikointi ja konsultointi todettiin harrastuksiksi, joita toki saa jatkaa mutta lähinnä vain julkisuudelta piilossa. Virkamiehet kyllä hoitavat pakolliset paperinpyöritykset (budjetit, verot ja sellaiset). Ainoan poikkeuksen koki sosiaali- ja terveydenhuolto. Siellä poliitikot saivat tehdä täydellisen siivouksen.

Byrokratiaa piti vähentää minimiin. Se toteutuikin melko yksinkertaisin keinoin, sillä valtakunnassa siirryttiin verottomaan perustoimentuloon. Vero-, kela- ja TE-toimiston työntekijät uudelleen koulutettiin ja heille tuli kenttätöitä yhdessä asiakkaiden kanssa. Näin saatiin mm. erityislapsille ja vanhuksille auttavia käsipareja arjen avuksi.


Kallista?

Nyt huokailet jo, että tämä kaikkihan tulee kamalan kalliiksi… Olet väärässä. Ensimmäisen kerran vuonna 2030 toteutettiin todellinen (ei-poliittinen) laskelma näiden muutosten vaikutuksesta. Tulos oli hämmästyttävä. Rahaa on säästynyt. Suurimmat säästöt syntyivät byrokratian purkamisesta. Toinen iso säästö syntyi ihmisten hyvinvoinnin parantumisesta. Nyt erityislapset, vanhukset ja muut hankalassa elämäntilanteessa olevat eivät enää kuormittaneet terveydenhoitoa vaan olivat aktiivisia jäseniä yhteiskunnassa.

Luonnollisia asioita

Lääkkeiden sijasta ihmiset olivat huomanneet luonnon parantavan voiman. Metsissä viihdyttiin, marjat ja sienet olivat jokapäiväistä ruokaa ja antoivat uutta voimaa. Talvisin keräännyttiin yhteisiin illanviettoihin kynttilöiden ja takkatulen ääreen. Netit ja puhelimet olivat toki olemassa, mutta kaikki arvostivat yhteisöllisyyttä. Puhelinhan onkin tehty yhteydenpitoa varten – puhelut ystävien kanssa saattavat kestää tunteja.



Mistä kaikki alkoi?

Kansainvälinen lehdistö huomasi Suomen uuden tavan toimia.  Lehdet kirjoittivat feminiinisestä vallankumouksesta. Termi oli hieman harhaanjohtava, mutta ymmärrettävä – olihan mies-naisastelma vallinnut niin kauan yhteiskunnassa. Suomessa tästä rakennelmasta oli päästy irti. Nyt kaikki ihmiset, sukupuolesta ja yhteiskunnallisesta taustasta riippumatta, arvostivat toisiaan ihmisinä ja lähimmäisinä.

Se kuitenkin on tunnustettava, että todellinen muutos pääsi käyntiin, kun koronan taltuttanut naisista muodostunut hallitusviisikko aloitti työn. Ehkä naisten on helpompi taustaansa vasten nähdä oleellinen ja erottaa se epäoleellisesta.

Lopputulos on huikea – eikö vaan?

                                                                 

Liisa Helamaa