Vieraskynä kirjoittaa:
Avasin torstain 23.1.2020 Hesarin ruokaliitteen. Siellä on arvioitu lihankorvikkeiden terveellisyyttä – harmi vaan, että hinnat puuttuivat.
Hinta on itselläni ollut todellinen kynnyskysymys – kasviperäiset prosessoidut hetivalmiit -korvikkeet kun maksavat niin kuin niihin olisi upotettu vähintään jalometalleja. Mutta siis vertailuun.
Terveellisestä ruuasta pitää saada sopivasti hiilihydraatteja, proteiineja, hyviä rasvoja, elimistölle välttämättömät aminohapot (siis ne, joita elimistö ei itse pysty tuottamaan), hivenaineita (kuten rautaa ja magnesiumia) ja kaiken pitäisi olla vain vähän suolaista. Näitä siis tässä lehden vertailussakin käsiteltiin.
Nyt vedän vertailuuni vain omat ”kolme kärjessä” eli Valion Mifun, paljon mediajulkisuutta saaneen Gold&Greenin Nyhtökauran ja VegeSunin Soijarouhe. Nämä ihan vaan siksi, että ne ovat itselleni tutuimpia.
Mifu on vertailun ainoa maitopohjainen tuote
Mifu tyrmätään täysin. Eikä ihme, sillä se valmistetaan lehmän maidosta eli aikas epä-ekologista. Lehmien ruokintaan kun tarvitaan paljon kasvipohjaista ravintoa ja yhden juustokilon valmistamiseen jopa 10 litraa maitoa. Mifu on yhdenlainen juustorae. Eläinperäiset tuotteet eivät tässä vertailussa pärjää. Mutta siis emme valitse Mifua. Siinä kun on tyydyttyneitä rasvoja, se on liian suolaista ja vaikka se on maidosta valmistettu, siinä ei ole kalsiumia. Maitotaloudesta palkkani saaneena täytyy puolustaa tuotetta sen verran, että siinä on mukavasti proteiinia sekä kasvisravinnosta puuttuvaa B12-vitamiinia – ja tarkin ravintotietoseloste. Helsingin Sanomien vertailu on osin puutteellinen, sillä kaikista tuotteista ei kerrota vitamiini- tai hivenainepitoisuuksia. Monet ravitsemusväitteet voi toki tarkistaa THL:n Fineli-nettisivulta. On myös muistettava, että ruokavalion terveellisyyden ratkaisee kokonaisuus, ei yksittäinen ruoka-aine.
Nyhtökaura on vertailun teollisesti käsitelty, hetivalmis tuote
Nyhtökaura saa lehden asiantuntijaraadilta arvion erinomainen lihan korvaaja. Itselläni – katson olevani asiantuntija minäkin – arvio on ”kohtalainen korvaaja”. Heikkouksia ovat korkea kilohinta, teollinen, muoviin pakattu muotituote. Tässä vaiheessa rupesinkin todella ihmettelemään, miten vertailussa olevat tuotteet ovat valikoituneet? Eihän autojakaan verrata kuin omissa hintaryhmissään. Siispä vertailuun tulisi ottaa Kaurarouhe. Siinä muuten vasta oiva tuote. Ja vertailu soijarouheeseen olisi edes jotenkin mahdollinen.
Rouheista on moneksi – ja vertailussa arvioitu terveellisiksi
Itse olen lihan jatkeena (en korvaajana) käyttänyt tummaa soijarouhetta. Se on lehdenkin vertailussa saanut arvion ”erinomainen”. Rouhe sisältää kaikki elimistölle välttämättömät aminohapot, runsaasti kuitua ja rautaa. Lisäksi tuote on riittoisa – rouhe kypsennetään kiehuvalla vedellä ja se turpoaa tuntuvasti.
Jätän tämän vertailun nyt tähän. Sen verran kuitenkin vinkkaan, että liharuokia voi mainiosti keventää ja monipuolistaa lisäämällä sekaan reilusti kotimaisia tuoreita juureksia raasteina tai suikaleina. Tämä toimii niin padoissa, kastikkeissa, murekkeissa kuin lasagnessa. Terveellistä ja edullista.
Toinen vinkkini on, että lukekaa lehtiä kriittisin silmin.
Liisa Helamaa
Elintarviketieteiden maisteri
Minun suosikit proteiinin lähteenä on pavut ja soijarouhe. Muuten en lihankorvikkeista juurikaan välitä vaikka vegaani olenkin.
VastaaPoistaVarsinkin pavunsyöjä minäkin!
VastaaPoista