Perunaiset vappuruoat

Perunaruoat voivat olla hyviä ja edullisia, ja myös terveellisiä samalla. Perunasta on moneksi!

Tässä muutama vinkki, osa näistä on valmistettu Lauran perunaruokakurssilla Lapinlahden Lähteellä huhtikuussa.

(Reseptit osa Kotiliesi-lehdestä, Valiolta, Kotikokki.netistä, k-ruoka. fi stä ja osa Lauran perunaruokakurssilta - Laura Oikarin varioimia reseptejä:)


Perunapizza


5-6 isoa perunaa
1 rkl öljyä
1 tl suolaa
 mustapippuria

Pese perunat ja viipaloi ohuiksi kiekoiksi. Lado kiekot tiiviiksi pohjaksi leivinpaperin päälle uuninpellille ja sivele päälle kevyesti öljyä. Mausta suolalla ja pippurilla. Paista pohjaa 200c noin 20 min tai kunnes pohja on saanut väriä. Nosta pelti uunista ja laita päälle mieleisesi pizzatäytteet. Paista 250c noin 10min.

Perunaletut

3-5 perunaa (riippuu koosta)
2dl juustoraastetta
1 muna
ripaus suolaa, pippuri
mausteita maun mukaan (chili, timjami, muskottipähkinä, curry, rosmariini..)
öljyä/voita paistamiseen

Raasta tai muussaa perunat. Lisää muna, juustoraaste ja mausteet. Paista kuumalla pannulla öljyssä/voissa kullaruskeaksi molemmilta puolilta.

www.kotikokki.net/

Perunamunakas

Perunoita (keitettyjä tai raakoja)
sipuli
paprika, tomaatti, kesäkurpitsa… mitä vaan
muna
öljyä
juustoraastetta
suola, pippuri, mausteita…vettä

Kuullota pannulla öljyssä silputtu sipuli ja peruna viipaleet. Lisää kuutioidut vihannekset. Sekoita munat ja tilkka vettä kevyesti, kaada vihannesten päälle. Nostele massaa, niin että munaseosta menee joka puolelle. Anna kypsyä kannen alla (tai ilman) , voit kääntää munakaan tai jättää yläpuolen pehmeäksi.


Perunaröstipelti

KOKO PELLIN RÖSTI

porkkanaa
perunaa
suolaa
raastettua parmesaania tai muuta juustoa
muna

Kuori porkkanat ja perunat. Raasta raastimen karkealla terällä ja nosta raaste kulhoon. Lisää suola. Anna seoksen seitä 10 minuuttia ja raasta sillä aikaa parmesaani. Kuumenna uuni 200-asteiseksi. Purista raasteesta kaikki neste pois. Lisää raasteen joukkoon parmesaani ja riko joukkoon muna. Sekoita hyvin. Vuoraa pelti leivinpaperilla ja levitä röstimassa paperille. Paista 15 minuuttia.

yhteishyva.fi/reseptit/uunirosti/recipe-22072

Kuvassa peruna-linssikeitto

Reseptejä voi varioida, kunhan osaa perusasiat. Lettuihin voi lisätä monenlaisia ainesosia ja maustaa eri tavoilla, samoin keittoihin, pizzoihinkin, puhumattakaan salaateista.

 Perunaruoka on täyttävää ja lempeää hyvää ruokaa, kotimaisista raaka-aineista. Ilmasto kiittää ja se kukkaro kiittää myös!

Ei muuta kuin perunakilon ostoon.

On muuten kohta jo perunan kylvönkin aika, kenellä on pihaa tai palstaa tai viljelylaatikkoa.

Mukavaista, perunaista Wappua! 💓

Vertaistukea

Vertaistuki auttaa monessa asiassa. Ollaan kuitenkin toisiamme varten täällä maailmassa, ja voimme jakaa mitä monituisimpia asioita keskenämme. Vaikka talousvaikeuksia, tai lähinnä miten niistä selvitä ja miten selvitä, kun niitä on.

Vertaistukea voi saada facebookin ryhmistä. Kyllä! Ne sopivat oikein hyvin sentinvenyttämisen teemaan, virtuaaliset vertaisryhmät. Tässä joitakin:

Penninvenytystä kotikeittiössä

Pihistely jokakuu

ja

Hallitse rahojasi




Joillakin yhdistyksillä on ryhmiä, esim. työttömien ryhmiä. Näissä ryhmissä voi keskustella tilanteestaan face to face muiden kanssa, ja suosittelen niitä mitä lämpimimmin!
Helsingin HeTy ssä on monenlaisia ryhmiä, joissa voi ainakin joissakin talousvaikeuksistakin puhua. Tästä Helsingin Työkanava HeTy ry:n sivuille. HeTy ry
Seurakunnilla saattaa olla aiheeseen liittyviä ryhmiä niinikään. Sininauhasäätiöllä on monenlaisia ryhmiä, kannattaa vierailla heidänkin sivuillaan.

Monet (vähävaraisille tarkoitetut) säästövinkit mitä mediassa tulee esille, on koettu usein jopa loukkaavina.Tästä aiheesta, ja erityisesti aiheesta  richsplainaus on luettavissa oheisesta linkistä.
Kun neuvoja annetaan summamutikassa ilman paneutumista ja tunteettomasti, se ei välttämättä
todellakaan toimi. Vertaistuki, kokemuspohjalta annettu tuki toimii paremmin.

Sentinvenyttämisestä ovat kiinnostuneita muutkin kuin vähävaraiset. Moni haluaa nykyään kuluttaa vähemmän, moni haluaa säästää tulevaisuuden varalle. 

Toivon, että tämän blogin vinkeistä olisi iloa sinulle joka haluat alkaa venyttää senttiä.  Asiat, joita käsittelen, ovat suurimmaksi osaksi joko omasta kokemuksesta poimittuja, hyviksi havaittuja tapoja tai muita, mukavilta ihmisiltä kuultuja.
Lainaan vinkkejä Martoilta, Takuusäätiöltä ym. asiantuntijatahoilta ja linkkaan moniin artikkeleihin, blogeihin, kirjoihin ym.

Palautetta saa antaa ja omiakin vinkkejä jakaa, kommentoinnin kautta (blogitekstin alapuolella).

Apua talousvaikeuksien keskellä

Jos raha-asiat painavat mieltä, niistä on hyvä ainakin voida puhua jonkun kanssa.

Alkuun pääsee ottamalla yhteyttä esimerkiksi Takuusäätiön neuvontaan. Neuvonta on maksutonta ja luottamuksellista. 
Velkalinja-puhelin palvelee numerossa 0800 9 8009 maanantaista perjantaihin kello 10–14. Voit myös keskustella tilanteestasi chatissa, www.takuusaatio.fi.

Oikeusaputoimistojen tarjoama maksuton talous- ja velkaneuvontapalvelu on tarkoitettu yksityishenkilöille sekä pienimuotoista yritystoimintaa harjoittaville ammatin- ja elinkeinonharjoittajille.

Talous - ja velkaneuvontaan tästä


Seurakuntien diakoniatyöntekijät kuuntelevat ja neuvovat myös talousasioissa. Ks. Seurakuntien diakoniatyö


Kelan toimeentulotuen lisäksi voi anoa täydentävää toimeentulotukea oman kunnan sosiaalitoimesta. - Velkoihin ei saa toimeentulotukea, siksi seuraava askel on aina velkojen selvittäminen talous- ja velkanauvonnassa.

Että tekee jotakin, auttaa yhden askelen eteenpäin. Näin se on aika usein ja aika monessakin asiassa. Se, että on jo tehnyt jotakin, on yksi mikä edes helpottaa oloa edes vähän. 

Edullista perusruokaa

Ruokamenoissa voi toden totta säästää.  Niin, ettäkö että syö vain makaroonia ja kaurapuuroa?
- Ei. (Paitsi että kaurapuuroa on hyvä syödä aamuisin) Vaan valmistamalla ja syömällä hyvää, terveellistä, tavallista ruokaa. Joka on myös edullista ja ilmastoystävällistäkin. Käyttämällä rippeet ja välttämällä hävikkiä, säästää rahaa ja luontoa. Tällainen ruoka tuottaa myös enemmän iloa.

Juurekset ovat edullisia, ainakin vielä toistaiseksi. Peruna on perusruokaa, samoin porkkanat, lanttu, sipulit. Ei bataattikaan kovin kallista ole jos on pari euroa kilo. (Yhdestä keskikokoisesta bataatista saa vähintään pari annosta keittoa,  ja annoksen hinnaksi tulee noin 60 centtiä.)

Vihannekset ovat talvella kalliimpia. Kannattaa ostaa tarjouksesta, mitä saa. Tomaatit ovat monasti siedettävän hintaisia, samoin kaali. Kaalista on moneksi, salaattipohjaksi, keitoiksi, laaatikoiksi.

Idättää voi itse, esim. linssejä, se tulee tosi edulliseksi ja idut ovat myös hyviä. Talvella yleensä idätän paljon. Näin minulla on tuoretta ruokaa lähes aina saatavilla.

Papuja ja linssejä kannattaa suosia ruoanvalmistuksessa enemmänkin. Viljatuotteita, vaikkapa ohraa voi käyttää ruoan lisukkeena ja valmistukseen.
Pavut yhdessä viljatuotteiden kanssa ovat hyvää proteiinia.
Soija on edullisempaa kuin jauheliha.
Kanaa saa aika edullisesti tarjouksista. Kananmunat ovat hyviä valkuaisen lähteitä nekin ja halpoja.

Jos leipoo itse sämpylät ja vaikka leivänkin joskus, se on kotiinpäin aivan huomattavastikin, riippuen paljonko käytät tai perheesi käyttää leipää.

Martat hallitsevat ravitsemus- ja ruoka-asiat. Heidän tietojaan on hyvä hyödyntää omassa taloudessa. Uusia asioita voi opetella pienin askelin kerrallaan.
Kaikenlaista ruokatietoutta, a sta öhön, löydät lisää Marttojen sivuilta TÄSTÄ

Kun itse kasvattaa vaikka pienen osan ruoastaan, tai poimii sen metsästä marjojen ja sienien muodossa, tuo se ylellisyyttä ruokavalioon.

Sentin venyttäjällä on hyvä olla pakastin. Sinne saa satoa säilöttyä ja tarjousruokia ja -aineksia hamstrattua. Myös vaikka leipäjonosta saatua ylimääräistä voi säilöä pakkaseen.

Edullisen ruoan valmistusohjeita löytyy kirjastoista, esim. kirjassa: Hyvää ja halpaa on näitä, luokiteltuna kustannusten mukaan, aina 20 centistä per ateria alkaen.

Kirjoja aiheesta on vaikka miten paljon, mainitsen vielä esim.: Ruokaa rippeistä. Rippeet käyttöön on kyllä oiva säästövinkki aina.

Jos rahat eivät joskus oikein riitä ruokaan, voi apua hakea leipäjonoista ja yhteisöruokailuista. Seurakunnat ylläpitävät näitä tavallisimmin. Tässä listaus Helsingin seurakuntien ruokailuista ja jaoista keväällä 2019:

 https://www.helsinginseurakunnat.fi/apuajatukea/ruokailut.html.stx

Kuluttamisesta

Kuva: Pixabay

Olemmeko me kuluttajia? Vai sittenkin jotakin muuta?





Jos minulta kysytään, niin: olemme jotakin muuta. Sana kuluttaja tuli käyttöön joskus olisiko 60-luvulla vai jo aiemmin? Joka tapauksessa en ole sanasta koskaan tykännyt yhtään. Jotenkin siihen sisältyy sellainen velvoite, että meidän jotenkin kuuluu kuluttaa.

Olemme kuitenkin varmaan ennen kaikkea ihmisiä ja toiseksi kansalaisia, miehiä ja naisia ym., lapsia ja nuoria, vaimoja ja miehiä ym. Ystäviä, kamuja, työtovereita, lähimmäisiä. Mutta että kuluttajia!

Yhteiskuntamme on kuitenkin kulutusyhteiskunta. Ja kyllähän me kulutamme! Kasvun rajat vain alkavat olla nyt vastassa.
Jospa sitten vaan kuluttaisimmekin vähemmän. Kierrättäisimme, jakaisimme, korjaisimme ja uudistaisimme.

 - Vähän hankalaahan se on. Jos kaikki perustuu talouskasvuun, miten voi edes vähentää kuluttamista? Rakentaa kestäviä tavaroita ja elektroniikkaa nykyisen kertiksen sijaan. Tehdä itse ja säästää. En tiedä.

Minä uskon, että kuluttamisen vähentäminen kuitenkin jos mikä lisäisi onnellisuuttamme, tässä maassa, jossa luonto on kaunis, yhteiskunta toimiva ja ihmisluonne sitkeä - ainakin ollut. 

Kun kulutamme vähemmän, teemme enemmän ja jaamme enemmän. Meillä on aikaa enemmän. Laatu tulee tärkeämmäksi kuin määrä. Lukeminen lisääntyy, sivistys lisääntyy. Ynnä muuta sellaista. Utopiaa?

Kuluttaminen voi olla myös vastuullisempaa. Voimme miettiä tuotteiden alkuperää ja tutkia sen tuottamisen reiluutta ym. Kun kiinnitämme huomiota siihen, mitä oikein kulutamme, vaikuttaa se jollain lailla kulutuskäytökseemme ja voi alkaa vähentää kulututamme, kannustaa säästämään ja nuukailemaan.
 Lue lisää esim. tästä:

Vastuullinen kuluttaminen kannustaa säästämään