Ja mie en osta mittän

Kierrän kaupat kaukaa.. ensi perjantaina varsinkin. En tykkää noista hurlumhei-kulutuspäivistä.

Menen mieluummmin metsään, tai ylipäätään ulos. Kävelylle tai muuten vaan maadoittumaan:)

Tänään on muuten White Monday,​ kiertotalouden ja vastuullisen kuluttamisen merkkipäivä, jota Suomessa vietetään nyt ensimmäistä kertaa; lue lisää tästä.
 
White Monday kannustaa miettimään kulutusvalintoja, valitsemaan kestäviä ja kierrätettyjä tuotteita sekä korjaamaan, jakamaan ja lainaamaan tavaroita. Jokaisen on helppoa osallistua kiertotalouteen ostamalla vain harkiten ja tarpeeseen.

Elämä on - ja elämä ei ole. Se on tehty kulutettavaksi mutta se ei ole kuluttamista.

👆👆👆

Kaikkialla ostetaan ostetaan ja liikaa. Ostosparatiisien liepeillä liikkuu heitä joilla ei ole kotiakaan. Hädin tuskin vaatteet yllään.

Ja aina joku väsyy vauhtiin. Muutoksen aika voi olla aikaa kohti parempaa. Tällaista tietä se joskus kulkee.

Pimeys pimimmillään- ja jostakin... alkaa kajastaa valoa. On aamu, ja talvinen aurinko sädehtii aamiaiseksi.

Lue myös vaihtoehtoisista lahjoista

Mandoliinimies 

                                        

Kohtuullisen kulutuksen minimit

Niin, mikä on kohtuullinen kulutus vaikkapa ruoan suhteen yksinasuvalla alle 45-vuotiaalla.. tai entä mikä se on eläkeläispariskunnalla?
Vaikka verrata naapuriin ei pidäkään, niin voi vertailla ihmisten haastatteluihin pohjautuviin infograafeihin, ja saada myös näin pohjaa omalle kulutussuunnittelulleen.

Ks tästä marttojen sivuilta infograafit

Myös sosiaali- ja terveysministeriö määrittelee kohtuullisen kulutuksen minimin, joka onkin sitten jo paljon pienempi kuin ihmisten kokema tarve. Ks. Kela/perusosa

Yrittää elää mahdollisimman nuukasti silloin kun tuloja on vähän, on aina viisautta. Kuitenkaan ei loppuviimeksi kannata ihan läkähdyttää itseään yrittämisellä. Vaan eikun.. nostaa tassut taivasta kohden: Nyt on yritetty, tämä saa riittää. - Hakea lisäapua jostakin, ja myös: ajatella välillä muita asioita. Vertaistukikin myös lohduttaa ja viisastuttaakin.

On myös paljon kaikenlaisia neuvoja liikkeellä, tietämättömien määrittelyjä ja ohjeistuksia,
joita ei välttis kannata ottaa aina ihan tosissaan, ks ylen artikkeli tästä.
No mutta jotain hyvääkin voi olla hyvää tarkoittavissa neuvoissa, varsinkin juuri: hyvää tarkoittavissa, neuvot vain aina ei sitä ole :(

Kohtuullisen kulutuksen määrittää ihminen itse ja/tai hänen käytettävissä olevat tulonsa. Kohtuu on hyvä monessa. Jos ruokaan on yhdellä henkilöllä 50-60 euroa viikossa, se on jo aika sopivasti, se vain vaatii hieman vaivannäköä itseltä, eli sillä ei osteta valmista, eikä käydä ulkona syömässä - paitsi ehkä kannonnokassa metsässä - ja mikä sen parempi paikka onkaan marraskuisena hieman sumuisena lauantaipäivänä.



Makeasti oravainen


 

Kierrätettyjä kukkasia

Hävikkikukkakauppa on heti kahvilan jatkeena

Hävikkikukkakauppa on nyt perustettu Lähteelle, ks Lapinlahden lähde.

Käykää vaikka katsomassa!

Kaikenlaista kivaa

Enkelinsiipi

Viherkasveista on suurta iloa kasvattajalleen. Kasvit kyllä tekevät hyvää huoneilmalle, vaikka muutakin on väitetty. Jos olet aloitteleva harrastaja tai sitten jo konkarikin, hyvä vertaisryhmä kasvinkasvattajalle löytyy täältä:Huonekasvit

Miten tämä sitten liittyy sentin venyttämiseen? Sitenkin, että on aika edullinen harrastus ja kun edistyy, voi pieniä pistokkaita laittaa vaikka myyntiin ja harrastus alkaa tuottaa takaisin.



Lue lisää: Huonekasvit harrastuksena

Vertailu kannattaa ruokaostoksissa

Niin, missä se halvin ruokakori on?
- Lidlissähän se on. Toisena tulee Prisma.
Ja niissä sanomalehtien hintavertailuissa tarvitaankin medialukutaitoa.. Joskus lehdistä saadaan lukea vertailuja jotka eivät ole valideja...-  Kun hintavertailuja tehdään, se tehdään normaalihinnoista. Kaikissa kaupoissa on joskus tarjouksia, mutta niitä ei lasketa.

Tein muutamissa tuotteissa pienen hintavertailun Lidlin ja s-marketin välillä, kumpikin kauppa kun on lähellä minua. S-market on vielä lähempänä ja siksi kiusaus ostaa ruokaostoksia sieltä on suuri. Katsotaan onko hintaerot millaiset näissä perusperustarvikkeissa, ks. tästä. 
(Jos tämä ei näy, koitan laittaa myöhemmin toisessa muodossa.)
 
Näissä kymmenessä tuotteessa tuli esille jonkin verran hintaeroja. Peruna ja tomaatti olivat hiukan halvempia s-marketissa, banaanit samanhintaisia. Linssit, porkkanat, saksanpähkinät, leipä, kauramaito, juusto ja kahvipaketti olivat kaikki hieman kalliimpia S-marketissa kuin mitä Lidlissä.

- Kun kertaostoksen, esim. kassillisen ruokaa, hintaero on pari euroa niin vaikka viikossa se voi olla neljä euroa ja kuukaudessa jo 16-17 euroa, näin ollen puolessa vuodessa jo 100 euroa! Että kyllä kannattaa valita se edullisin kauppa...
Mitä suuremmat ruokaostokset, mitä suurempi perhe, sitä enemmän on säästökin silloin kun valitsee edullisemman.
                    
Jos rahaa ei ole paljoa, on paras käydä ruokaostoksilla siellä, mistä halvalla saa. Mikä on aika helppoa, niin se, että ostaa laatimansa kauppalistan mukaan tutussa kaupassa. Ostaa mitä listassa on, eikä muuta! Jos maha kurnii, koittaa sitten vaan kiirehtiä,  että jaksaa kotiin saakka ilman suklaapatukoita. - Jos kaupassa tulee huipputarjous vastaan, omaa usein tarvitsemaa tuotetta, ostaa sen vielä. Ei kuitenkaan osta liikaa, ettei jääkaappi turhaan liikaa täyty ja hävikin vaara siten kasva. Pakastimeen voi pakastettavaa tarjoustuotetta hamstrata!

Riippuu vielä ruokavaliosta, mitä mistäkin saa. Itämaisista ja muista etnisistä kaupoista saa monia tuotteita halvemmalla kuin meidän normikaupoista, esim. kikherneet ja taatelit olivat siellä halvempia kuin muualla, huomasin.

Jos käytät pitkälle jalostettuja tarvikkeita, säilykkeitä, ja kuivaruokaa, sipsejä ja sen sellaista, voit löytää hyviä saaliita esim. Fiksuruoka.net -hävikkiverkkokaupasta. Alennukset voivat olla jopa 90 %
normaalihinnoista.


Hävikin välttämiseen kannattaakin kiinnittää huomiota. Hävikki on rahanarvoista tavaraa. Ruokaa ei kannata heittää roskiin. Miksi kantaa ruokaa kaupasta ja sitten heittää sitä pois, ei miksikään.
Suurpakkaukset voivat olla ongelma yksinasuvalle. Jos osan voi kuivata/pakastaa, niin sitten hyvä, tai jos muuten on säilyvää tavaraa. Ja jos kaappeihin mahtuu.

Waste and feast- yhteisruokailuissa käytetään kauppojen hävikkiä ruoanvalmistuksessa. Ruokailut ovat edullisia, 1-3 euroa.  Näitä löytyy niin päivisin kuin iltaisin eri seurakunnisa. Kannattaa poiketa joskus, ks. syksyn ruokailut: tästä

Kotitarvekalastajan kuva-albumista

Kala on hyvää, ravitsevaa ja terveellistä. Vaan tuppaa olemaan kovin kallista kaupoissa.

Kalastus on siksi niin hyvä harrastus. Mikä parempaa kuin itse pyydystetty kala! Tässä kuhafileet valmiina pannulle. Kuha on hyvä ja vähärasvainen kala, maukas.
                          

Oho, välillä saa jotakin vielä parempaa... Kuten ison meritaimenen.

Ahventen evätkin ovatkin tosi kauniin värisiä!

Välillä on aika pyytää tavanomaisempaa silakkaa.

Joskus sitten tarraa kiinni jotakin ihan huippua..Tässä hauki, pyydetty lahdestaan:)

Kaikki päätyy patoihin ja pannulle, hävikkiä ei jää näistäkään.
Perkeetkin kun menee nälkäisille variksille ja lokeille rantojen.

Haukipullat, maukkaampia kuin mikään. Eikä Meritaimenmedaljongitkaan yhtään hullumpia ole.

Kuvat harrastajakalastajan, jolta usein liikenee kalaa tällekin mummolle:)


Lue lisää: Kalastus harrastuksena

Muutos, luopuminen ja löytäminen

Jotta elämänmuutokset voisivat onnistua, tarvitaan mm. suunnitelmia, motivaatiota, tukea.

Kun luopuu jostakin, tarvitaan jotakin tilalle -yleensä.


Kun luovut kalliista harrastuksesta, ota tilalle uusi, halvempi tai ilmainen.
Kun luovut haitallisista ja tai kalliista ruoka-aineista, ota tilalle jotakin terveellistä ja edullista.
Kun luovut turhasta ostelemisesta, tee sen sijaan jotakin, käsilläsi itse.



Tyhjiöllä on taipumus täyttyä samalla, mitä se ennen oli täynnä. Sen ehkäisyksi voi ottaa tilalle jotakin muuta; itse keksittyä, tehtyä, tuunattua..


Ihminen voi olla vieraantunut olennaisesta. Perusasioista, niistä, mitä hän tarvitsee. Tilalle on tullut ehkä jotakin turhaa. Turha ei yleensä tyydytä, vaan koukuttaa. Ajatellaan vaikka pelejä, alkoholia, ylimääräistä, turhaa tavaraa. 


Paluu olennaiseen voi olla ratkaisu moneen ongelmaan. Talousvaikeuksiin, terveysongelmiin, ihmissuhdeongelmiin.

Askeesi ei kuitenkaan ole kovin hyvä tavoite, (ehkä joillekin voi toki olla). Ei minusta minimalismikaan ihan ole. Kohtuullinen ja sopiva ovat kuvaavat sanat olennaisen.
Omannäköinen, mukava, ja sellainen mistä voi tuntea iloakin.

Kotimaisen puolesta

Vieraskynä kirjoittaa:

Luin Laura Honkasalon kirjan Nuukaillen. Sieltä jäi eräs sivulause kummittelemaan mieleeni. Se, että suomalaista ruokaa ja maataloustuotteita mainostetaan puhtaina, ei ole valheellista mainontaa vaan täyttä totta!

Meillä Suomessa käytetään maataloudessa vähemmän kasvimyrkkyjä ja erilaisia torjunta-aineita kuin lämpimissä etelän maissa. Kylmien talvien ansiosta osa tuholaisista kuolee talvella ja näin tarve kemiallisiin aineisiin on vähäisempää. Suomalaisessa kananmunien- ja lihan tuotannossa tavataan salmonellaa hyvin harvoin, joka sekin on hyvän hygienian ja korkeatasoisen tuotannon ansiota.

Eikä asia jää pelkästään puhtauden puntarointiin. Kun valitsen suomalaisen tuotteen, on se sitten suoraan pellolta kauppaan tuotu tai pidemmälle jalostettu, niin tuen suomalaisten työtä. Kun tuen suomalaista työtä, tuen maaseudun elinkykyä, yhteiskunnan monimuotoisuutta ja laajasti tämän pienen kansan hyvinvointia. Kuormitan myös vähemmän luontoa.
                                          

Ensimmäisen kerran elämässäni olen kesän aikana opiskellut kunnolla historiaa. Millainen maa Suomi on ollut 1900-luvulla ja mitä kaikkea uhkaavaakin silloin tapahtui? Paljon. Oli köyhyyttä, nälkää, sotia ja tauteja.

Mielestäni on oikeastaan suuri ihme, että meidän viiden miljoonan ihmisen maa on selvinnyt itsenäisenä. Lisäksi on luotu nykyisen kaltaista hyvinvointia näinkin tasapuolisesti kaikille. Niin, onneksi 50 vuotta sitten löytyi tahtoa vetää sähköt syrjäkylille (yhden esimerkin mainitakseni).

Jatkossakin toivoisi, että arjessa tekisimme valinnat mahdollisimman usein SUOSIMALLA SUOMALAISTA. Pienistä puroista syntyy suurta.


Liisa Helamaa                                      
Elintarviketieteiden maisteri



Tehty Suomessa

Kauppaostoksia

Lidlistä soppailin sitten (silikoni)kakkuvuoan. Oli ollutkin pitkään harkinnassa tällainen. Eikä maksanut paljoa: 4,99.

Samalla ostin viikonlopun vihannekset; perunaa ja porkkanaa, banaaneja, kurpitsaa, kaaleja, purjoa, inkivääriä, Kyllä näillä pärjää muutaman päivän, kun on esim. munia ja tonnikalaa, leipää, juustoa, kahvia sekä kauraryynejä kotona. Teen keiton x 2, salaatin x 2, ja porkkanaraastemunakkaan. Wokkaan kurpitsaa oman maan sipulin kanssa, ja soseutan banskuista 2 jäätelöksi, yksi tulee evääksi sellaisenaan.

Ja namskis, vuokaan tulee sitten piiras, omin raparperin. Pakastimesta kun kannattaa syödä pois säilömiään, ihan reilusti, ei niitä iankaikkisesti kannata siellä hautoa :)

Itselaitettu ruoka on parempaa. Sitä paitsi vaivannäkö palkitsee itsensä: Käsillä tekeminen on rentouttavaa ja se on vastapainoa tietokonenaputtelulle. On se halpaakin. Nämä ostokset, joissa oli mukana vielä yksi (muumi)onnittelukortti ja pulla, tekivät yhteensä 13 euroa.
Olen iloinen hyvästä Lidl-naapurikaupasta ja sen ystävällisestä henkilökunnasta!

000 000

Nyt muistinkin.. hautakynttilät. Ostan jostakin ehkä vain yhden kynttilän ja sytytän sen kaikille heille tuonilmaisiin lähteneille, heille, joita koko ajan muutenkin muistelen.
- He ymmärtävät, että sentinvenyttäjä on asialla:)

(Ja älä sinä ymmärrä väärin, kynttilöitä on toki hyvä ostaa juuri niin paljon kuin sopivaksi katsoo!)

Tällainen on suunnitelma ja kukaties sään salliessa käyn nappaamassa palstalta palsternakkaa, ja istuttamassa muutamia valkosipuleita maahan. Jo tai vihdoin - kumpikin.

Hyvää kurpitsaviikonloppua ja ollaan kiitollisia elämän lahjasta!


RUOAN HINTA AIHEENA MYÖS MYÖHEMMIN MARRASKUUSSA!