Omat eväät

 
Lähden retkelle, matkalle tai vain kasvimaalle.  Niin otan omat eväät mukaan.
- Vesipullon, voileivät ja ehkä jopa kahvia termariin. Nälkä kun tulee aina muutaman tunnin välein, oli missä vain. Eväiden hinnaksi tulee 1-2 euroa. Ostettuna nämä maksaisivat vähintään 7 euroa.

Oma salaattiannos kotona tehtynä; niin ikään vain pari euroa, sama kaupasta tai muualta, vähintäänkin 7 euroa.

- Paljon siis säästää itse tehden. Mitä tekeekin ja missä evästä tarvitseekin, niin kuukausisäästöt voivat olla tässä kohtaa aika paljon.


Kun kesällä teen pieniä retkiä yksin tai ystävän kanssa, mikä onkaan mukavampaa kuin oikein kauniissa ja rauhallisessa paikassa jakaa eväitä ja nauttia niistä!

Lapsena marjametsässä kaukana kotoa oli parasta se, kun istuttiin syömään eväät; ruisleipää, päällä juustoa, ehkä kurkkua, persiljaa. Kahvia suuresta airam-termarista vanhoihin kahvikuppeihin kaadettuna ja mehua pullosta. Jonkun nämä eväät piti tietenkin kantaa, vaan syötyä taakka keveni, ja tilaa tuli yhä lisää mustikoille tai puolukoille.

Voileipien voitelusta tuli tuttua puuhaa myös kun tein välipalaa heinätalkoolaisille. Ei sieltä pellolta lähdetty syömään minnekään enää iltapäivän tunteina, vaan joku vei kahvit ja voileivät, pullat ja keksit, mehut paikan päälle.

Tosiaan, kahvilat (ja lounaspaikat) ovat toki kivoja, mutta sentin venyttäjä nauttii niistä vain harvoin. Vaan ehkäpä se nautintokin on silloin monin verroin suurempi!:) Niin ainakin itse koen.

Kahvila muuten on aika erilainen paikka kuin vaikka levähdyspaikka tien varressa, tai kannonnokka. Kahviloita ei tietenkään joka paikassa olekaan:)



Lue myös aiempia blogikirjoituksiani aihepiiristä:   

Kesäisiä poikkeamispaikkoja

Sentinvenyttäjän kauppareissu

Askeleita kohti taloudellisempaa elämäntapaa

😀😃😄

Tässä linkki Martan eväsretki -kirjaseen