Mitäs sitä tänään söisi?

Missäs se ruaka viipyy? 

Jaa. Että kaikki on loppu. Voi surkeus. Hiiriäkö tässä pitäisi alkaa pyydystää?

Mennääs kattoon, mitä kaapeissa on. Makaroonia, tonnikalaa. Sipuleita löytyy. Mausteita. Tomaattipyreetäkin on. Öljyä. 

Jos tekisit tonnikalapastaa. Mäkin voisin vähän sitä maistaa.

No joo..

Kuva: Pixabay

Tämä on blogini 200. postaus!

Ja aikaa on kertynyt ja kulunut kohta kaksi vuotta aloituksesta.

Säästäväisyydestä arjessa, minkä myötä paremmasta rahatilanteesta ja lepposammasta, toivottavasti, mielestä, on tullut kirjoitettua, välillä vähän asioita toistaenkin.

Voimaantumisesta, hyvästä jaksamisesta kirjoittaisin lisääkin ja kirjoitankin.

On ollut ihana saada myös vieraskynäkirjoituksia!❤️

Otsikko Sentin venyttäminen jää olemaan blogin nimenä tai sitten jossain vaiheessa täydennän sitä hieman.

Sentin venyttäminen - se kyllä kuvaa omaakin elämäntilannetta. Yhdeltä kantilta. Elämääni kuuluu sentin venyttäminen. Tarkkuus ja laskeminen vie usein aikaa ja voimiakin... voi joutua ja joutuukin luopumaan -monesta tärkeästä tai: kivasta- ja voi joutua tilanteisiin, missä tulee paha mieli todella. 

En koe kuitenkaan olevani osaton. Minulla on tietoa, taitoja ja kai myös ymmärrystä. Halua auttaa ja nykyään hippusen itsemyötätuntoakin:) Mahdollisuus myös tehdä asioita muidenkin hyväksi.

Ruoka riittää, ja vaikka hedelmiin tai kalaan ei olisikaan varaa, onhan itsekerättyjä tai -kasvatettujakin marjoja ja porkkanoita, kalankin saan joskus suoraan merestä.

Vaatteita on, vaikka ei kaikkein tyylikkäimpiä.

Pystyn kävelemään ja kävely vie minut yhä erilaisille luontoseikkailuille. 

 

Tänä päivänä työ, vapaaehtoistyö ja  myös kulttuuri on - no, valitettavasti tietenkin, mutta hyvä kuitenkin- verkossa. Kävin juuri mm. Arkkitehtuurimuseon opastuksessa zoomilla, kohta pääsen Ateneumiin, vain parilla kolikolla nämä:) Kiva juttu.

Ilo voi olla täydellinen vain metsän kivellä istuessa. Se voi olla täydellinen toisen ihmisen hymyn kohdatessa omani. Kun valo taas hiipii sielun syvimpiin sopukoihin.

Se hetki on kokemisen arvoinen.

 

Mitäs sitä tänään söisi, no jos on ruokaa, on syytä kiitollisuuteen. Jos on kenen kanssa sitä jakaa,  kiitollisuus täyttääkin jo koko päivän.

Kun aurinko taas pian paistaa, otetaan sen lämpimät säteet vastaan, pestään silmätkin auringonsäteillä😍

Katso tästä hyväntuulinen video, missä  Maailmanpallo tekee tonnikalapastaa

(PS. Hinnat ovat hieman muuttuneet ko.videon tekoajankohdasta)