Hyvä huono kuluttaja

Vieraskynä kirjoittaa:

Kansantalous toimii, kun mahdollisimman moni on palkkatöissä. Ja keskeistä on saada kotimainen kulutus korkealle. Oikeastaan siis varsin kummallinen oravanpyörä – hanki rahaa ja kuluta se.
Tämä pyörä ei toteudu, ellei ihmisiin ole sisäänkirjoitettuna jatkuva tarve parempaan. Enemmän, kauniimpaa, suurta ja paljon. Näin on ollut jo pitkään ja onneksemme suunta on hivenen muuttumassa.

Postiluukusta kolahti mainoslehtisiä. Nyt on kesäalen aika. Ja tarvitseehan ihminen kesävaatteet kun helle koittaa. Vaan kuka muistaa katsoa kaappiin? Pikkuisen sinne sivummalle, johon tuli työnnettyä ne topit ja shortsit. Muisti petti jälleen – täällähän on enemmän tavaraa kun uskoin… Ja onneksi ne mahtuvat päälle. (p.s. Linjojen vartijalle tämä on se päivä, kun täytyy kohdata totuus. Tiedän, ei ole helppoa…..).

 

Montako oikeasti tarvitaan?

Tunnustan siis, että olen kerännyt liikaa kesävaatteita. Hellettä ei aina tule ja tavallinen T-paita on kesälläkin ihan toimiva. Periaatteeksi olenkin pyrkinyt ottamaan, että yksi vanha vaate poistuu kaapista uuden tieltä. Tässä on todellisen puntaroinnin paikka, kun moni vanha vaate on tullut rakkaaksi ja materiaali on sitä parasta eli puuvillaa. Ymmärtääkseni puuvillan tuotanto on niin suuritöistä ja energiaa kuluttavaa, että ihan heti ei sellaista vaatetta kannata hylätä. Ja puuvillasta tehty vaate hengittää.

Kesän kemikaalit                                   

Vaikka siis kesä kestää vain hetken, tarvitaan myös useita erikoiskemikaaleja. Mainoksen mukaan ainakin. Tässäkin tarkistin kaapin. Siellä on useampi mäntysuopapullo, vaikka räsymattoja on vain muutama enkä enää pese niitä joka kesä. Eivät kuulemma kestä liiallista hankaamista. Onneksi mäntysuopaa voi käyttää moneen tarkoitukseen. Muitakin purkkeja on hyllyt väärällään – yhden autokemikaalin nostin takarivistä ja selvisi, että mieheni oli saanut sen jostain vuonna 1 tai 2. Se purkki sai lähteä. Ja monta muuta, joissa oli enää tippoja pohjalla.

Tutkimuksissani olen tullut siihen tulokseen, että on kahdenlaisia ihmisiä. Niitä, jotka ostavat laajan valikoiman puhdistusaineita, mutta itse aineen käyttö – eli se likainen työ – jää vähälle. Sitten on niitä, joille tiskinpesuaine ja etikka riittävät – ja siivous on lähes kuin rakas harrastus. Tai siis he pitävät ainakin siitä, että on siistiä. Olisiko tämä laajemminkin totta? Myönnän, että otokseni on melko suppea – ihmiset kun pitävät siivouskaappinsa visusti kiinni.

Mitä ajatuksia mainokset sinussa herättävät?

Uskon, että mainokset herättävät ihmisissä paljon muitakin tunteita ja ajatuksia, kuin oli tarkoitus. Ärsyttävätkö sinuakin kuvat massiivisista muovipunoskalusteista? Miten ihmeessä ne joskus hävitetään? Kuluttaminen on valintoja, joilla on vaikutusta – muuhunkin kuin BKT:hen.

Uusi suunta

Mainospinon Postiset pysäytti yllättävästi. Siinä oli ilmoitus, joka kehotti pelastamaan Itämeren. Mahtava ajatus. Päätin laittaa säästyneet rahat hyvään tarkoitukseen ja avasin netin sivulta www.meidänmeri.fi

Hyvää kesää kaikille Teille tämän blogin ystäville
– ja tietysti erityisesti Merjalle :)


Liisa