Äiti tapasi aikanaan sanoa.. siitä jo yli 30 vuotta, että: Köyhyys ei ole mikään ilo vaikka se naurattaa..
Mihinkäköhän se liittyi.. ja miksi se sitten nauratti?
- Kyse oli varmaan äidin huumorista, tässä kohtaa vaikka moneen kertaan paikatut housut tmv.
Se, että kuluttaa kohtuudella, on säästäväinen mutta silti antelias, se on ilo ihmiselle. Voi olla ylpeyden aihe, että kuluttaa vähemmän luontoakin, jättää pienemmän ilmastojalanjäljen!
Äitiä muistelin. Siinä hänen vanha pärekorinsa vuosikymmenten takaa, minun keittiön hyllyäni kaunistaa. Kori on ollut aikanaan ainakin lankakorina, sitten karpalokorina. Miten entisajan tavarat kestävätkään!
Toki pärekorit nyt kestävät nykyäänkin. Olisi muuten kiva punoa itse oma korinsa. Aikanaan maaseudulla kansalaisopistossa punoin pienen korin.. taidanpa katsoa olisiko työväenopiston tarjonnassa tällaista punontakurssia kesällä tai syksyllä.
Kirjoitan toukokuussa joistakin säästövinkeistä. Viime aikoina on ollut jollain lailla kiireistä, vaikkei pitäisi...
Aikaa luonnon ihmettelylle pitäisi ainakin ottaa joka päivä edes vähän. Nyt on se aika.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti