Silmänruokaa

Syön silmilläni näitä upeita tulppaaneja palstojen. Ja kameralla.

Istutetut sipulikukat ovat upeita. Vaan on luonnonkasvitkin. Miten aika kuluu, kaikki kukkii, lehtii, ja kohta heilimöi. Kaikille tasapuolisesti, jotka ovesta vain ulos pääsevät.

Jos mieli on maassa, on vaikea nähdä kaunista ympärillään. Kokeilla kannattaa silti aina. Luonto vaikuttaa hyvällä tavalla salakavalasti sydämissämme.

Ilmaisia webinaareja ja kursseja

löytyy verkosta vaikka miten paljon. Olen joskus osallistunut mm. Varapuun luentoihin.
10times tarjoaa myös ilmaisia webinaareja, kannattaa katsoa, niin raha-aiheissa kuin itsensä kehittämisen aiheissa.

Blogintekoon olen saanut ilmaista oppia, mm. Tiia Konttiselta.
- Omat blogini eivät ole kaupallisia, eli ainakaan toistaiseksi en ole hyödyntänyt blogiani tulonhankkimiseen. Tiialta on saanut kuitenkin muitakin hyviä vinkkejä.

Mielestäni uutta oppii aina, kun kuuntelee jotakuta asiaansa osaavaa. Opitulla on usien siirtovaikutuksia aina vielä muuhunkin. - Jonkin asian käsitteellistäminen tai sitten havainnollistaminen auttaa toisessakin asiassa.

Monissa blogeissa ja vlogeissa löytyy myös hyödynnettävää tietoa. Ks. esim. blogia ja vlogia Puoli miljoonaa pääomaa.

Esiintymisvalmennusta olen hankkinut myös verkon you tube -videoista. Katso esim. näitä pirteitä Nina Sainiuksen videoita. -Ei hassumpia? 
Marco Bjurstöm myös tiivistää esiintymistaitoja oivallisesti: tässä videossa,
Tässä hän puhuu unelmien tavoittelusta:)

Eikun oppimaan uutta ja virkistymään muutenkin. Netistä löytyy! Ilmaiseksi!

Hyvää viikkoa sentinvenyttäjät!

Vertailu kannattaa

Paras kun jättää ostamatta. Sillä säästää eniten.

Joskus on kuitenkin hankittava jotakin ja jopa uutena. Silloin vertailu kannattaa. Kuin myös harkinta.

Kun on sitten tarkkaan harkinnut ostoksen, siitä tulee myös merkityksellisempi. Kun on parhaan vaihtoehdon valinnut.

Ostin verkkokaupasta takin. Harkitsin ja vertailin ennen tilausta pitkään ja harkitsin vielä vaatteeen saatuani, pitkään. Kunnes sitten päätin pitää takin. Maksoin sen ja heitin palautuslipukkeet roskiin. Olin tyytyväinen valintaani.

Tässä yksi apuväline tuotteiden vertailuun: Vertaa.fi

Tämä Hintaopas on toinen.


Tässä palvelussa löytyy tarjouksia eri aiheissa: Offerilla

Aktiiviseksi kansalaiseksi

Kansalaisaktiivisuus, mitä kaikkea se voi olla ja onko siitä mitään hyötyä?

Jo se, että olet mukana jossakin, missä muutkin, on yhdenlaista aktiivisuutta. Yhdessä luennolla muiden kanssa - nyt tietenkin striimatulla luennolla - tai yhdessä lenkkipolulla lintuja tarkkailemassa, tuttujen tai tuntemattomien kanssa.

Kansalaisaktiivisuus tarkoittaa sitä myös, että tekee jotakin hyvää yhdessä muiden kanssa, oli se sitten linnunpönttöjen rakentamista tai vaikka roskien keruuta. Yhdessä muiden kanssa voi tehdä myös itsekseen ja jakaa sitten myöhemmin kokemuksensa muille. Yhteiseksi hyväksi yhdessä tekeminen voimaannuttaa ja antaa elämälle mielekkyyttä.

Sitten se aktiivisuus kansalaisena on vielä sitäkin, että vaikuttaa yhteisen hyvinvoinnin eteen. Sitä voi tehdä monin tavoin; vaikuttamalla päättäjiin, jakamalla omasta tietämyksestään eri tavoilla, vaikuttamalla yleiseen mielipiteeseen. Aloittamalla kansalaisadressin, perustamalla kansanliikkeen..

Vaikuttamisella on vaikuttajalle itselleen korvaamaton merkitys, kun toimii omien arvojensa mukaisesti, ihan pienessäkin tai isommassa asiassa, pienesti tai isosti.

Kun on kokenut epäoikeudenmukaisuutta, voi tuon kokemuksensa hyödyntää muiden auttamiseksi. Tunteitaan; vaikka empatiaa voi hyödyntää muiden hyväksi. Oma huolestuneisuus ja suru voi myös helpottaa kun tekee jotakin asioille. Joskus saa myös kiitosta aikaansaamisestaan, monenlaista vahvistusta muilta. Se voi olla supervoimaannuttavaa.


Tähän maailmanaikaan kansaisaktiivisuudeksi voi riittää sekin, että noudattaa annettuja ohjeita epidemian leviämisen ehkäisemiseksi, muistaen käsienpesuja ja turvavälejä.
Ihan mahtavaa, jos jaksaa pitää kankaista kasvomaskia liikkuessaan ihmisten ilmoilla, varsinkin tungoksissa ja ainakin, jos on vähänkin flunssaoireissa. Toisten huomioiminen on kiva asia, niin toisille kuin itsellekin ja sillä voi olla merkittäviä seurauksia.



VTT:n tutkimus kangasmaskeista

Suomalaisesta köyhyydestä

Suomessa köyhyys on suhteellista köyhyyyttä, useimmiten.

Köyhäksi voi yleensä sanoa häntä jonka talouden pienikin ylimääräinen meno romuttaisi, tai jonka taloutta pienikin ylimääräinen summa kohentaisi.

Ks. artikkeli: Köyhyyden anatomia


Toimeentulotuki on viimesijainen sosiaalietuus. Sitä saa aika moni. Toimeentulotuki kun paikkaa ensisijaisia etuuksia. Kela-uudistus, joka toteutui pari vuotta sitten, ei ole ollut aivan onnistunut kaikkein heikoimmassa asemassa olevien kohdalla varsinkaan. Lue lisää tästä selvityksestä:

Toimeentulotuen kela-uudistuksesta

Poikkeustila voi olla aivan normaali vähävaraiselle. Lue kolumni aiheesta.

Kolumniin köyhän poikkeustilasta


Kevät on meille kaikille. Siitä toivon jokaisen saavan voimia päivästä päivään.

Entä jos...?

Vieraskynä kirjoittaa:

Korona muutti Suomea

- Mutta miten?

Nyt ei puhuta lamasta ja kaupasta – ei. Nyt puhutaan todellisesta muutoksesta. Korona nimittäin osoitti naisvaltaisten alojen arvon. Hoitajien arvostus nousi kerralla, myös opettajat, kaupan kassat ja muut välttämättömät palvelualat nostettiin yhteiskunnan ykköskastiin. Politikointi ja konsultointi todettiin harrastuksiksi, joita toki saa jatkaa mutta lähinnä vain julkisuudelta piilossa. Virkamiehet kyllä hoitavat pakolliset paperinpyöritykset (budjetit, verot ja sellaiset). Ainoan poikkeuksen koki sosiaali- ja terveydenhuolto. Siellä poliitikot saivat tehdä täydellisen siivouksen.

Byrokratiaa piti vähentää minimiin. Se toteutuikin melko yksinkertaisin keinoin, sillä valtakunnassa siirryttiin verottomaan perustoimentuloon. Vero-, kela- ja TE-toimiston työntekijät uudelleen koulutettiin ja heille tuli kenttätöitä yhdessä asiakkaiden kanssa. Näin saatiin mm. erityislapsille ja vanhuksille auttavia käsipareja arjen avuksi.


Kallista?

Nyt huokailet jo, että tämä kaikkihan tulee kamalan kalliiksi… Olet väärässä. Ensimmäisen kerran vuonna 2030 toteutettiin todellinen (ei-poliittinen) laskelma näiden muutosten vaikutuksesta. Tulos oli hämmästyttävä. Rahaa on säästynyt. Suurimmat säästöt syntyivät byrokratian purkamisesta. Toinen iso säästö syntyi ihmisten hyvinvoinnin parantumisesta. Nyt erityislapset, vanhukset ja muut hankalassa elämäntilanteessa olevat eivät enää kuormittaneet terveydenhoitoa vaan olivat aktiivisia jäseniä yhteiskunnassa.

Luonnollisia asioita

Lääkkeiden sijasta ihmiset olivat huomanneet luonnon parantavan voiman. Metsissä viihdyttiin, marjat ja sienet olivat jokapäiväistä ruokaa ja antoivat uutta voimaa. Talvisin keräännyttiin yhteisiin illanviettoihin kynttilöiden ja takkatulen ääreen. Netit ja puhelimet olivat toki olemassa, mutta kaikki arvostivat yhteisöllisyyttä. Puhelinhan onkin tehty yhteydenpitoa varten – puhelut ystävien kanssa saattavat kestää tunteja.



Mistä kaikki alkoi?

Kansainvälinen lehdistö huomasi Suomen uuden tavan toimia.  Lehdet kirjoittivat feminiinisestä vallankumouksesta. Termi oli hieman harhaanjohtava, mutta ymmärrettävä – olihan mies-naisastelma vallinnut niin kauan yhteiskunnassa. Suomessa tästä rakennelmasta oli päästy irti. Nyt kaikki ihmiset, sukupuolesta ja yhteiskunnallisesta taustasta riippumatta, arvostivat toisiaan ihmisinä ja lähimmäisinä.

Se kuitenkin on tunnustettava, että todellinen muutos pääsi käyntiin, kun koronan taltuttanut naisista muodostunut hallitusviisikko aloitti työn. Ehkä naisten on helpompi taustaansa vasten nähdä oleellinen ja erottaa se epäoleellisesta.

Lopputulos on huikea – eikö vaan?

                                                                 

Liisa Helamaa

Muisto äidiltä

Äiti tapasi aikanaan sanoa.. siitä jo yli 30 vuotta, että: Köyhyys ei ole mikään ilo vaikka se naurattaa..
Mihinkäköhän se liittyi.. ja miksi se sitten nauratti?

- Kyse oli varmaan äidin huumorista, tässä kohtaa vaikka moneen kertaan paikatut housut tmv.

Ilohan ei köyhyys ole...


Se, että kuluttaa kohtuudella, on säästäväinen mutta silti antelias, se on ilo ihmiselle. Voi olla ylpeyden aihe, että kuluttaa vähemmän luontoakin, jättää pienemmän ilmastojalanjäljen!


Äitiä muistelin. Siinä hänen vanha pärekorinsa vuosikymmenten takaa, minun keittiön hyllyäni kaunistaa. Kori on ollut aikanaan ainakin lankakorina, sitten karpalokorina. Miten entisajan tavarat kestävätkään!

Toki pärekorit nyt kestävät nykyäänkin. Olisi muuten kiva punoa itse oma korinsa. Aikanaan maaseudulla kansalaisopistossa punoin pienen korin.. taidanpa katsoa olisiko työväenopiston tarjonnassa tällaista punontakurssia kesällä tai syksyllä.


Kirjoitan toukokuussa joistakin säästövinkeistä. Viime aikoina on ollut jollain lailla kiireistä, vaikkei pitäisi...

Aikaa luonnon ihmettelylle pitäisi ainakin ottaa joka päivä edes vähän. Nyt on se aika.

Tormien taisto - ilman torneja

Toukokuun toisena viikonloppuna vietetään jo perinteistä lintubongaustapahtumaa ”Tornien taistoa”. Muistin sen ja tein omat bongaukseni jo viime lauantaina. Kimmokkeen tähän sain, kun näin iloisen punatulkkuparven etsimässä syötävää nurmikentältä. Punatulkku on hauska ilmestys kesäluonnossa – se kun kuuluu niin joulukortttikuvastoon. Lintujen laulu täytti ilman ja päätinkin seurata lintumaailmaa kokonaisen vuorokauden ajan.

                                                                               
Hämmästyttävää, miten paljon enemmän näkee, kun lähtee luontoon silmät ja korvat avoinna. Täytyy tunnustaa, että vaihdoin kolmesti maisemaa, jotta pääsin myös järven rannalle. Joutsenparvi lensi yli, kuikka kutsui kirkkaalla äänellä järveltä, tali- ja sinitiaiset hyörivät pihapiirissä. Kevät on pitkällä, sillä sekä peippo että pääsky (haarapääsky) ovat näemmä myös saapuneet. Kirjosieppo pesii linnunpöntössämme. Räkättirastas nostelee lehtiä matoja etsiessään. Mustarastas viheltelee kuusen latvassa. Ja västäräkki hyppelehtii eteenpäin mukavasti pyrstöä heiluttaen.

Kirjasin päivän aikana 15 eri lintulajia ja olin aikeissa lopettaa, kun ylitseni lensi hanhiparvi. Hetkeä myöhemmin taivaalle kaarsi kunnioitusta herättävä, iso, musta korppi. Tuli tunne, ettei tätä tarkkailua voi lopettaa. Kesän tavoitteeksi voisikin ottaa, että aktivoi oman sisäisen ornitologinsa. Miten se mainos kuuluikaan: ”luonto tarjoaa koskettavimmat elämykset” / Pirkka-Pekka Petelius, Radion keskiviikko-iltainen Luontoradio (voin suositella).



Liisa Helamaa

Vappua!

Valkovuokko lemmikkini

Vappu on ollut minulle jo vuosia ennen kaikkea kevään juhla.

Siksi sitä voi hyvin juhlia luonnossa! Olemalla vaan. Tänäkin vuonna.

Hyvää vappua!