Munalla töihin!

Vieraskynä kirjoittaa:

 

Jos jokin edullinen ja monipuolinen ruoka-aine on nimettävä, niin yksi on ylitse muiden – muna. Kananmuna. 

 

Kananmunasta oli jo lapsuudessani TV-kampanja otsikolla ”Munalla töihin”. Silloin ja pitkään sen jälkeen lapsuuden kodissani oli keitettyjä munia aamiaisella – toki muuta sen lisäksi. Sitten seurasi aika, jolloin muna oli paitsiossa. Sen sanottiin kohottavan kolesterolia. Tutkimusten mukaan kolesterolin kohoamiseen vaikuttaa eniten perinnöllisyystekijät, eikä yhdellä ruoka-aineella ole sen muodostumiseen ratkaisevaa merkitystä kuin aivan poikkeustapauksissa. Munia voi siis rauhallisin mielin syödä useitakin kertoja viikossa.

Kananmunalla on ominaisuuksia, jonka takia sitä käytetään leivonnassa ja erilaisten rakennetta vaativien ruokien valmistuksessa. Kuumassa munan valkuainen hyytyy – kemiallinen ilmiö on proteiinien koaguloituminen - siksi letut on helppo kääntää ja makaronilaatikko on leikattavaa. (Kokeile muuten joskus tehdä tuo laatikko pelkällä maitoliemellä, ilman munaa. Lopputulos kun on rakenteeltaan kosteampi ja maku mehukkaampi.)

Molekyyligastronomia

Molekyyligastronomia on tieteenala, jossa keskitytään elintarvikkeiden peruskomponenttien kemiallisiin reaktioihin lämmön, sekoittamisen tai muun käsittelyn vaikutuksesta. Mitä molekyylitasolla tapahtuu? Ja mikä lopulta on parasta ruuan maun kannalta? Ensimmäisiä Suomessa mediaan raportoituja havaintoja tällä saralla oli, että optimaalinen keitetty muna syntyy hiljaisella lämmöllä pidempään keittäen (Anu Hopian kirja ”Kemiaa keittiössä” sieltä ”65 asteen muna”). Itse keitän munat laittamalla ne valmiiksi hanakuumaan veteen ja kun vesi kiehahtaa, laitan levyn pois päältä, mutta jätän kattilan vielä levylle. Säästyy sähköä ja munat eivät halkeile lämpöshokkien takia. Lopputulos on miellyttävä – valkuainen ja keltuainen ovat hyytyneet, mutta eivät ole kivikovia. Kannattaa kokeilla. Jos kiinnostuit aiheesta, suosittelen Anu Hopian kirjoja ja nettisivuilta saat lisätietoja. Katso tästä:

Anu Hopia Kemiaa keittiössä
Molekyyligastronomiasta

Kananmunan ravintoarvo ja käyttö

Entä miten ravitseva kananmuna on ? Kuoritussa kananmunassa on kaloreita 134 kcal/100 g. Yhtä munaa kohden se tekee vain 70 kcal riippuen hieman kananmunan koosta. Kananmuna ei sisällä lähes ollenkaan hiilihydraatteja, joten se soveltuu myös loistavasti vähähiilihydraattiseen ruokavalioon. Rasva on hyvälaatuista sorttia ja sitä on 9,2g/100g kohden eli hyvin kohtuullisesti.
Ruokaisa salaatti, jossa on esimerkiksi savukalaa ja munan puolikkaita, onkin aivan täysi ateria sinällään. Omassa keittiössäni käytän runsaasti munia. Se tosiaan sopii niin aaamiaistarjoiluun kuin illanistujaisten salaattiin ja pika lounaaksi munakkaan muodossa – johon voi lisätä kasviksia, makkaraa, kanaa, keitettyä perunaa (ns. espanjalainen munakas) juustoa - melkein mitä vaan kaapista löytyy. Kotimainen kananmuna on ilmastoystävällinen valinta, kun sitä ei ole tarvinnut kuljettaa kauppaamme toiselta puolelta maapalloa. Kanojen kohtelu on tasokkainta luomukanaloissa, mutta ns. vapaan kanan olot ovat myös kohtuulliset.


Liisa Helamaa
Elintarviketieteiden maisteri


０００

Kananmunat ovat toden totta myös edullisia: Esim. Lidlissä edullisin 10 munan kenno maksaa vain hieman toista euroa. (Elokuu 2019)

Ruoasta ja sen hinnasta on puhetta tässä blogissa jatkossakin! Olethan kuulolla:)

(Kuva Pixabaysta)