Kalastamisesta

 Mitä muuten harrastat, jos haluat että rahat riittävät vielä harrastuksen jälkeenkin? Kaikkihan aina sanovat, että harrastukst ovat niin kalliita.

Voisiko olla sellaisiakin harrastuksia, mitkä ehkä jopa tuottavat jotakin? Sellaiset olisivat todellisia sentinvenyttäjän harrastuksia!

Viljely, kalastus, marjastus ja sienestys ainakin ovat tällaisia. - Vaikka ne eivät tuota suoraan rahaa, niin ainakin syötävää. Ei kaikilla tietenkään ole mahdollista näihin, esim. liikuntarajoitteidensa vuoksi, mutta he, joilla on, voisivat yrittää ottaa ilon irti näistäkin.

Ohessa kuvia erään ystäväni kalansaaliista, Helsingin rantavesiltä.

Talvella tulee - milloin enemmän, milloin vähemmän - siikaa,  ja syksyisin kuhaa. 

Kalastusluvan ja välineet kun on maksanut niin loppu onkin tuottoa.

Keväällä voi myös 'litkata' silakkaa. Tätä kalastusmuotoa harrastetaan siltapaikoilta, vaikkapa Lauttasaaren sillalta.

Kalastaminen on aika mukavaa vapaa-ajanviettoa; voi olla ulkona ja samalla hankkia ruokaa pöytään.

Railakkaasti rahasta

Tämä Railakas rahakirja on aika kiva kirja. Sitä on mukava lukea ja siinä on paljon hyviä vinkkejä.

Kautta linjan kulkee ajatus, että ei sitä tarvitsisi niin paljoa kuluttaa, vähemmälläkin pärjää. Ja toinen johtoajatus on, että luo omannäköisesi elämä. Ei muita tarvi matkia. Voi keskittyä olennaiseen ja löytää, mikä on oikeasti tärkeää.
Kirjassa käsitellään valintoja töissä ja koulussa, vapaa-ajalla, lapsiperheessä.

Paitsi pienet menot, ovat tärkeitä myös mistä rahaa eli tulot. Omaa koulutustaan ja kokemustaan voi hyödyntää monipuolisesti uusilla urilla. Luovuutta voi hyödyntää monipuolisesti eri asioissa.


Käsittelytapa kirjassa on mielestäni raikas ja innostaa nuukailuun, kulutustottumusten ja elämän valintojen laajempaankin miettimiseen, ainakin minua innosti paljon.

Samoilta tekijöiltä on muuten myös hyvä kodinhoidonopas: Leppoisa opas huusholliin. Hyödyllisiä vinkkejä kokemuksella ja ammattitaidolla.


Listaan myöhemmin muitakin hyviä nuukailukirjoja.

Vaatteita vaikka puistokirppikseltä

Vaatteet voi ostaa kirpputoreilta. Kuten monet muutkin tavarat. Valikoima on jopa suurempi kuin kaupoissa. Monet myös jakavat ja vaihtavat vaatteita ystäviensä kanssa. Kannattaa!
Ja jos ei ole konmarittanut kaikkea, voi omalta vintiltäkin löytyä vanhoja vaatteita, jotka taas tuntuvat ihan mukavilta.

Vaihtaminen ja edulliset kirppuriostokset tuottavat paljon iloa. Ja ennenkaikkea rahansäästö on huomattava. Jos kevättakki on kaupassa 150 euroa, se voi kirppurilla olla 20-40 euroa tai halvempikin.

Käyn itse Fidassa ja ostan joskus myös facebookin kierrätysryhmistä. Asuinaluekohtaiset kierrätysryhmät ovat hyviä; niissä on tavaraa myynnissä laidasta laitaan, edullisesti. Tavarat ovat lisäksi lähellä tai läheisestä paikasta haettavissa.

Tässä yksi vinkki kivasta kirppiksestä, mihin voi mennä myymään, ostamaan tai molempia. Samalla voi ihailla kaunista puistomaisemaa ja vanhaa sairaalamiljöötä. Teksti kopioitu facesta:

Puistokirppis Lapinlahdessa kesä 2019

Tervetuloa Puistokirppikselle upeaan Lapinlahden puistoon!

Kesän 2019 kirppispäivät ovat lauantait 18.5., 8.6., 13.7., 10.8. ja 7.9. klo 12-15!

Ota mukaan viltti, taittopöytä tai oma rekki ja tule hankkiutumaan eroon tarpeettomasta vanhasta tavarasta ja tekemään kierrätyslöytöjä!

 Kirppismyyjille on varattu vanhan sairaalarakennuksen edessä olevalta puistoalueelta Ruoholahden puoleinen osa ja myyntipaikat sijoittuvat ensisijaisesti teiden varsille. Tapahtuma on kaikille avoin ja maksuton eikä myyntipaikkaa tarvitse varata etukäteen.
 Myyjät voivat saapua paikalle klo 11 alkaen. Huomioithan, että tapahtuma on tarkoitettu vanhan tavaran myyntiin ja uuden tavaran ja elintarvikkeiden myynti ei ole tapahtumassa sallittua.

Päivän aikana mahdollisesti myymättä jääneet pikkutavarat, astiat, koriste-esineet, asusteet jne. voi lahjoittaa Lähteen Patinaan myytäväksi Lapinlahden Lähteen toiminnan tukemiseksi. Myymättä jääneitä vaatteita tai suuria tekstiilejä (lakanat, peitot, pyyhkeet) Patina ei valitettavasti voi ottaa vastaan.
Huom! kirppisalueelle ei voi ajaa autolla, vaan autot tulee jättää virallisille parkkipaikoille. Suosittelemme saapumaan julkisilla kulkuneuvoilla, koska alueella on vain rajoitetusti parkkipaikkoja. Lue lisää tästä

Apostolinkyydillä

Miten mukavaa lähteä kävelylle raikkaaseen kevätsäähän! Niin ihanaa istumisen jälkeen pistää töppöstä toisen eteen. Hengittää syvään, katsella auringonpaisteessa kylpevää maisemaa.
Ei tarvitse edes ajatella mitään.

Kävellen pääsee pitkälle. Matkaa voi jatkaa jollakin muullakin kulkuvälineellä. Ja sitten taas kävellä.

Kävely on tervellistä. Verenkierto, selkä, nivelet tykkää ja kiittää. Liike on lääke moneen vaivaan.

Kävellessä ajatukseni selkeytyvät. Kun ensin on ajattelematta mitään, alkaa ajatuksia kohta jo taas tulla. Ne voivat olla huoliajatuksia, mutta voivat olla muutakin. Suunnitelmia, pohdintoja. Ajatukset kulkevat vilkkaammin, kun on liikkeellä. Oivalluksia voi tulla.

Kävellessä mieli seestyy ja virkistyy. Varsinkin kun kävelee luonnossa. Yhdellä kävelymatkalla näen monia kevään merkkejä, kasveja ja eläimiä. Näen pitkästä aikaa oravan. Näen myös joutsenen, koiria, ja hevosia.

Kun tulen kotiin, olen rikkaampi kuin lähtiessä. Jollakin lailla.


Jotkut myös keräilee katuja kävellessään.


Kävelyn terveyshyödyistä

Lomaa arjesta tuetulla lomalla

Pienituloisella ja vähävaraisella ei välttämättä ole rahaa lomaan.
 
Irti pääseminen arjen huolista, vaikka hetkeksi, on kuitenkin mitä tärkeintä juuri haastavissa elämäntilanteissa eläville. Kun huolikierrettä saa
katkaistua, sillä voi olla suuri merkitys tulevaan jaksamiseen. Jaksamisella taas on merkitystä kaikkeen, niin terveyteen kuin arjen talousasioihinkin.

Tuettuja lomia

On olemassa lomajärjestöjä, jotka myöntävät tuettuja lomia. Niissäkin on toki omavastuu, tavallisimmin 20-25 euroa/vrk. Loman kesto on yleensä noin 5 vrk. Lomalle valitaan terveydellisin, taloudellisin ja tai sosiaalisin perustein, hakemusten kautta. Hakuaika on ympäri vuoden.

Myös ammattiliittojen tai joidenkin muidenkin kuin lomajärjestöjen kautta voi saada tukea lomaan.
Loman omavastuuosuus voi olla liian korkea jollekin. Tällöin voi ainakin yrittää hakea siihenkin avustusta, esim. sosiaalitoimelta tai lapsilomien kohdalla lastensuojelujärjestöiltä, ks. alla. 
Lomakohde on hyvä valita mahdollisimman läheltä, niin matkakustannuksia lomapaikkaan ei kerry niin paljoa. Muuten, kun on lomalla, ei rahaa sillä viikolla mene ruokaan tai muuhunkaan. - Tämäkin on hyvä ottaa huomioon, kun mietiskelee, hakisiko ja olisikohan varaa  tuettuunkaan lomaan.




Lomajärjestöjen yhteissivut tuetuista lomista: https://www.lomajarjestot.fi/

Hyvinvointilomat koko perheelle: http://hyvinvointilomat.fi/
Huomaa, mukana on paljon mm. työttömien lomia.

Maaseudun terveys- ja lomahuolto perheille, ikääntyneille, työttömille, työikäisille, potilas- ja vammaisryhmille: www.mtlh.fi
 
Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT ry on Akavan, SAK:n ja STTK:n oma lomajärjestö, joka järjestää lomia aikuisille ja lapsiperheille: pht.fi
 
Akava-järjestöjen Lomayhdistys senioreille, perheille ja työttömille: www.a-lomat.fi
 
Leirikesä lapsille ja nuorille: www.leiri.fi
 
Useat kunnat varaavat rahaa lasten lomatoimintaan, joten oman kunnan avustusta kannattaa hakea. Huomaa, että leirihakemus tehdään aina Leirikesälle, mutta kunnan maksutuki (eli sosiaalitoimen maksusitoumus leirimaksuun) haetaan erikseen kunnalta. 


Parasta lapsille tarjoaa huokean hintaisia leirejä lapsille, nuorille ja monikulttuuriperheille: www.parastalapsille.fi
 
Muita leirien järjestäjiä löytyy paikallisesti. Keskisimpiä lomajärjestäjiä: www.kesaleiri.fi 

PS.Lomaisia hetkiä arjen  keskellä voi ottaa kotikaupungissakin. Kesällä se on helppoa, lähteä picnicille, puistoon, ilmaisiin näyttelyihin tai konsertteihin tai vain vaeltaa tutuilla tai vähän oudommillakin alueilla, katsellen ja ihmetellen.

Huolikierteestä pois

Me huolestutaan ja stressaannutaan mm. työstä, elämäntilanteista, ihmissuhteista ja..rahapulasta.
 
Oli huoli ja sitä seuraava stressi sitten työperäistä, sairauksista tai talousasioista johtuvaa.. tai mistä muusta tahansa, siirtyy se helpolla moniin muihinkin elämän asioihin. Niihin mitkä alunperin eivät olisi olleet lainkaan huolta aiheuttavia:- Miten onnistuu seuraavan päivän tai viikon meno? - Jaksanko tavata ystäviä, kun olen niin väsynyt - pitäisi jaksaa. Entä odottamani talkoot - en taida pystyäkään, pitää perua. Tarkistelen asioita yhtenään, kohta kaikki aika menee tarkistelemiseen.. Huoli voi alkaa olla vakituinen seuralainen. 

Ja kun se, huoli/stressi on siirtynyt myös ennen niin mukaviin asioihin, ei niitä mukavia asioita oikeastaan enää olekaan, on vain stressaavia asioita.

Pikakeinot eivät auta

Huolestuneena ja stressaantuneena helposti syö makeaa ja rasvaista, helppoa mässyruokaa. Joku koettaa avittaa oloa alkoholilla, sillä jos voisi unohtaa maalliset murheet. Tekee  mieli myös ostaa turhaa tavaraa, tulee tunne, että tarvitsen sitä ja tätä, vaikkei tarvitsisikaan.

Kun stressin alkujuuri, tai yksi sen syy on taloustilanne, rahapula, ovat pikakeinot mässysyöminen, juominen, shoppailu ja muu, mikä maksaa paljon, tietenkin ihan viimeistä mitä pitäisi tehdä! Puhumattakaan niistä pikavipeistä.

- Tietenkin helpommin sanottu kuin tehty.


Auttaako mikään

Mikä ylihuolestuneena ja stressaantuneena auttaa, edes vähän, on, että yrittää ottaa aikalisää, taukoa.

Koettaa hengittää kunnolla, menee ulos luontoon hengittelemään, vaikka hetkeksi. Luonto hoitaa - aina. Vaikkei siltä heti tuntuisikaan.

Nyt keväällä voi kuulla ja nähdä paljon elämää luonnossa ja kaunista ympärillä on niin paljon. On paljon ihmeteltävää. Kun keskittyy niihin, se voi auttaa rentoutumaan hetkeksi - sekunniksi, pariksi kerrallaan. Ehkä pidemmäksikin, vähitellen. Tauko huolista auttaa aivoja palautumaan, ja huolikierteen kierrokset voivat höllentyä.


Pysähtymisestä
 
Vähän kerrallaan voi alkaa purkaa olemassaolevaa tilannetta. Huolenaiheita voi kirjata myös paperille ja siten ulkoistaa ne omasta mielestään pois.
Huolet ovat sitten paperilla, eivät enää vain päässä. Voi huokaista hetken. 

Huoliinhan voi palata sitten, kun on juonut kupin kahvia. Tai kun on hoitanut jonkin asian. Kun on tullut töistä. Kun on ulkoiluttanut koiran.
- Olisiko huoli tällä välillä käpertynyt vähän kokoon, eikä olekaan enää ihan huoneenkokoinen mörkö..

Kun opettelee pysähtymisiä, pieniä aikalisiä, hengittämistä, huolen ulkoistamista, niihin kykenee vähitellen aina paremmin uudelleen. 

Joskus kotitöiden tekeminen, leipominen tai muu, missä saa aikaan jotakin mukavaa; siisteyttä, järjestystä, ruokaa, on parempaa rentoutumista kuin mikään muu.  Kutominen voi lepuuttaa hermoja, samoin vihertyöt, parvekkeella, pihalla tai vain sisällä huonekasvien parissa. 
- Tällaisissa tekemisissä aivot saavat tarvitsemaansa lepo- ja mielihyväruokaa, ja toimivat sitten paljon paremmin, eivät huolikierrettä punoen vaan siitä ulospäin uusia loimia luoden! 


Itsensä syyttäminen - itsensä ymmärtäminen

Yli voimiensa yrittäminen ei ainakaan koskaan ole se, mikä auttaa. (Vaikka stressaantunut usein yrittää yrittämästä päästyään.)  Eikä itsensä syyttäminen sen koommin. Moni näitä silti harrastaa, tuttua on.

Itsensä ymmärtäminen voi vähän auttaakin. Muuten, kaikki ei ole omaa syytä, ja mitä, vaikka olisikin! Itselleen voi koettaa antaa anteeksi, antaahan anteeksi muillekin, heidän virheensä.
 

Omat voimat, tai omat keinot, ne eivät aina riitä.

Apua tässä tilanteessa on hyvä tarvittaessa syytä pyytää (vaikka häpeästäkin huolimatta), perheenjäseneltä, ystävältä, ammattiauttajalta. Sosiaalitoimelta, terveyskekuksen tai työterveyden sairaanhoitajalta, psykologilta.

Diakoniatyöltä. Matalan kynnyksen palveluista (vaikka nimettömänä): Palvelevasta puhelimesta, Takuusäätiöltä, Talous- ja velkaneuvonnasta.

Kun asioista puhuu ääneen, avaa se uusia oivalluksia, syntyy uusia loimia, elämää rakentuu.


Kun pääsee alulle huolten ja stressin purussa, ja niiden syihin voi alkaa myös itse vaikuttaa, niin  se on, mikä voimaannuttaa eteenpäin.

Kun tarvitset apua akuutissa kriisissä:
Suomen Mielenterveysseuran  Valtakunnallinen kriisipuhelin

09 2525 0111 (Arkisin klo 9.00–07.00 Viikonloppuisin ja juhlapyhinä klo 15.00–07.00).

Vipeistä ratkaisuyrityksinä

Pikavippi on sikavippi! Tämä on 
Takuusäätiön kampanjan
nimi.  Pikavippejä onkin todella syytä karttaa, ne ovat nimittäin varsin kalliita loppupeleissä. Moni velkaantuu niiden vuoksi ja tilanne on vain hitaasti korjattavissa, jos ollenkaan.

Tässä katsottavissa yle.areenassa oleva a-studio jossa käsitellään pikavippien välitystä. Ei ihme, että vippi tulee kalliiksi.
 
Noin puolisen miljoonaa suomalaista on parhaillaan ylivelkaantunut. Tämä velkaantumiskehitys saattaa jatkua vielä pitkään. Tämän joukon lisäksi varmaan noin miljoona suomalaista elää niukkuudessa. Joukossa on paljon lapsiperheitä. 


Tässä kulutusyhteiskunnassa ei ole helppoa olla pienituloinen tai köyhä, siksi ehkä nuo pikavipitkin ovat niin suosittuja. Tietenkin pakko ajaa monet lainaamaan; toisen lainan lyhennys odottaa, ruokaa perheelle on saatava jne.
- Myös työssäkäyvä ja jopa hyvin toimeentulevakin voi ajatua velkakierteeseen. Tässä neljä tarinaa, miten ihmiset ovat ajautuneet velkakierteeseen.



On hyvä, että tietoa pikavipeistä jaetaan, siitä mitkä ovatkaan lainan todelliset kulut. Jos ja kun ylivelkaantuu, menettää myös luottotiedot ja moni asia tulee hankalaksi; asunnon, puhelinliittymän hankkiminen ym. sopimukselliset asiat.

Apua pitää lähteä hakemaan, vaikka hävettäisikin, ennenkuin tilanteet ovat eskaloituneet ja menneet liian pitkälle!


Ks. myös aiempi lyhyt blogikirjoitukseni aputahoista: Apua talousvaikeuksien keskellä