Kuluttamisesta

Kuva: Pixabay

Olemmeko me kuluttajia? Vai sittenkin jotakin muuta?





Jos minulta kysytään, niin: olemme jotakin muuta. Sana kuluttaja tuli käyttöön joskus olisiko 60-luvulla vai jo aiemmin? Joka tapauksessa en ole sanasta koskaan tykännyt yhtään. Jotenkin siihen sisältyy sellainen velvoite, että meidän jotenkin kuuluu kuluttaa.

Olemme kuitenkin varmaan ennen kaikkea ihmisiä ja toiseksi kansalaisia, miehiä ja naisia ym., lapsia ja nuoria, vaimoja ja miehiä ym. Ystäviä, kamuja, työtovereita, lähimmäisiä. Mutta että kuluttajia!

Yhteiskuntamme on kuitenkin kulutusyhteiskunta. Ja kyllähän me kulutamme! Kasvun rajat vain alkavat olla nyt vastassa.
Jospa sitten vaan kuluttaisimmekin vähemmän. Kierrättäisimme, jakaisimme, korjaisimme ja uudistaisimme.

 - Vähän hankalaahan se on. Jos kaikki perustuu talouskasvuun, miten voi edes vähentää kuluttamista? Rakentaa kestäviä tavaroita ja elektroniikkaa nykyisen kertiksen sijaan. Tehdä itse ja säästää. En tiedä.

Minä uskon, että kuluttamisen vähentäminen kuitenkin jos mikä lisäisi onnellisuuttamme, tässä maassa, jossa luonto on kaunis, yhteiskunta toimiva ja ihmisluonne sitkeä - ainakin ollut. 

Kun kulutamme vähemmän, teemme enemmän ja jaamme enemmän. Meillä on aikaa enemmän. Laatu tulee tärkeämmäksi kuin määrä. Lukeminen lisääntyy, sivistys lisääntyy. Ynnä muuta sellaista. Utopiaa?

Kuluttaminen voi olla myös vastuullisempaa. Voimme miettiä tuotteiden alkuperää ja tutkia sen tuottamisen reiluutta ym. Kun kiinnitämme huomiota siihen, mitä oikein kulutamme, vaikuttaa se jollain lailla kulutuskäytökseemme ja voi alkaa vähentää kulututamme, kannustaa säästämään ja nuukailemaan.
 Lue lisää esim. tästä:

Vastuullinen kuluttaminen kannustaa säästämään