Tässä juttu seinäjokisesta Sadusta; miten paljon rahaa menee ja miten menot jaetaan puolison kanssa.
- Yhteiset menot voi siis jakaa tarkasti tasan.. Juttu on tosin vuoden takainen. Nyt kun ruoan hinta on noussut, rahaa menee juuri ruokaan huomattavasti enemmän kuin ennen. Se voi ehkä muuttaa käytäntöjä.
Ruoan hintojen nousu jatkuu rajuna ja se takaa pienituloisilla tarkan miettimisen siitä, mitä ostaa.
On masentavaa suorastaan, kun ostoskorin hinta on (yhden hengen) vaikka kahdenkympin sijaan säännöllisesti yli kolmekymppiä, eikä sittenkään ole mitään ekstraa ostanut, päinvastoin. Tulee olo, että eihän tässä oikein pärjää. Suklaasta ja muista herkuista tulee säännöllisesti huono omatunto. Jääkaappi on usein tyhjän näköinen ja ruokahalukin menee.
Vanhat opit; syö juureksia, linssiä, papuja, pätee silti edelleen. Nämähän nyt ei ole nousseetkaan sellaisiin summiin etteikö niitä pystyisi ostamaan. Vihreiden linssien kilohinta oli 4 euroa, joten siitä vain linssikeittoa, litrakaupalla:) Juuresruoat ovat aina myös hyviä. Jälkiruokaherkkua saa banaaneista jotka eivät ole järin kalliita nekään. On melkein parempi että kulkee kaupassa siellä raaka-ainepuolella, eikä edes mene eines- ja valmisruokahyllyille.
On kevätsiivouksen aika. Teen sen ruokakaapeissakin. Onpa tuota kotivaraa yhtä sun toista, ja on syytä käytellä sitäkin. Kotivara inspiroi. Kuten Facebookin nuukailuryhmätkin, vertaistuesta kun saa vahvistavaa voimaa.
HYVÄÄ VAPPUA!
